Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Muutoksia STM:n hallinnonalalla 1.1.2006

Sosiaali- ja terveysministeriö
29.12.2005 12.00
Tiedote -

Lääkkeiden korvaus- ja hinnoittelujärjestelmä uudistuu vuodenvaihteessa. Lääkkeiden maksukattoon tulee muutoksia. Ennaltaehkäisevän terveyspolitiikan asemaan kunnissa kiinnitetään huomiota. Yrittäjien terveydenhuoltoa parannetaan. Sairausvakuutuksen ja toimeentulotuen rahoitusrakenteet muuttuvat. Työeläkemaksuun tehdään tilapäinen alennus, jolla puretaan aiempien vuosien työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää. Omaishoidon tukeen tulee parannuksia.

Katso myös Kansaneläkelaitoksen vuodenvaihdetiedote

Lääkekorvausjärjestelmään kokonaisuudistus

Sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään tulee kokonaisuudistus 1.1.2006. Vuoden alusta lukien lääkkeen ostajan ei tarvitse enää maksaa kiinteää omavastuuosuutta peruskorvauksen ja alemman erityiskorvauksen piirissä olevien lääkkeiden osalta. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeiden osalta potilas maksaa jatkossa kolmen euron omavastuun jokaisesta yhdellä kertaa ostetusta valmisteesta.

Vuodenvaihteen jälkeen lääkkeen hinnasta saa Kela-korvausta suoraan lääkkeelle määritellyn korvattavuusprosentin verran. Korvausluokkia on jatkossakin kolme. Korvattavien lääkkeiden korvausprosentteja muutetaan siten, että peruskorvaus on 42 prosenttia ja alempi erityiskorvaus 72 prosenttia. Ylempi erityiskorvaus pysyy 100 prosentissa. Uudistuksessa ei muuteta sitä, miten erityiskorvattavat lääkkeet sijoittuvat korvausluokkiin. Vastaavat muutokset tehdään kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden korvattavuuteen.

Lääkemaksukattoon muutoksia

Vuoden alusta lähtien lääkkeiden maksukattorajan eli vuotuisen omavastuuosuuden ylittymisen jälkeenkin potilaan on maksettava kaikista lääkkeistä 1,5 euron omavastuu lääkettä kohden. Tähän asti maksukattorajan ylittäneet valmisteet ovat olleet potilaalle maksuttomia. Vuoden 2006 alusta lääkemaksukatto on 616,72 euroa (606,95 e v. 2005). Samalla toisaalta luovutaan aiemmasta ylitevaatimuksesta, jonka mukaan korvausta on maksettu vasta sen jälkeen, kun korvattavat kustannukset ylittävät 16,82 euroa.

Lisätietoja: Kansaneläkelaitoksen internet-sivut www.kela.fi.

Lääkeyhtiöiden haettava peruskorvattavuutta erikseen

Lääkkeiden yleisestä peruskorvattavuudesta tehdään jatkossa erillinen päätös lääkkeiden hin-talautakunnassa (Hila).

Lääkkeiden tukkuhintoja alennetaan

Lääkekorvausjärjestelmän piiriin kuuluvien lääkevalmisteiden tukkuhintoja alennetaan viisi prosenttia 1.1.2006 lukien. Osa lääkkeistä poistuu tässä yhteydessä korvausjärjestelmän piiristä joko kokonaan tai tiettyjen lääkemuotojen, pakkauskokojen tai vahvuuksien osalta. Näiden lääkevalmisteiden osalta potilas maksaa itse kyseisen valmisteen koko kauppahinnan. Poistuminen perustuu siihen, että yritys on irtisanonut valmisteen korvausjärjestelmästä.

Lisätietoja: Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 547/2005.

Terveyden edistämisen asemaa parannetaan

Terveyden edistämisen asemaa parannetaan kansanterveyslain muutoksella 1.1.06 lukien. Kunta velvoitetaan seuraamaan väestön terveydentilaa ja huolehtimaan siitä, että terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikessa kunnan toiminnassa. Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos ja Säteilyturvakeskus nimetään Stakesin rinnalla kansanterveystyön asiantuntijoiksi. Ympäristöterveydenhuollon ja työterveyshuollon alueellisen yhteistyön mahdollisuuksia parannetaan, ja johtamisen taso ja täydennyskoulutus varmistetaan.

Yrittäjien terveydenhuoltoon parannuksia

Yrittäjien eläkelain mukaan vakuutetuille yrittäjille korvataan osa sairauspäivärahan omavastuuajasta 1.4.2006 alkaen. Säännöstä sovelletaan takautuvasti 1. päivästä tammikuuta 2006 lukien. YEL-vakuutuksen mukaisen työtulon perusteella määriteltyä sairauspäivärahaa maksetaan sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja sitä seuraavaa kolmea arkipäivää. Lisäksi yrittäjille mahdollistetaan sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon korvaaminen työterveyshuollon korvausjärjestelmästä, mikäli yrittäjä on järjestänyt itselleen myös ehkäisevän työterveyshuollon. Lisäksi ennalta ehkäisevälle työterveyshuoltotoiminnalle säädetään yhtenäinen 60 prosentin korvaustaso.

Sairausvakuutusjärjestelmän rahoitusrakenne uudistuu

Sairausvakuutusjärjestelmän rahoitus jaetaan 1.1.2006 lähtien kahtia niin, että se jakautuu sairaanhoitovakuutuksen ja työtulovakuutuksen rahoitukseen. Uudistus näkyy käytännössä siten, että kaikilta sairausvakuutetuilta aletaan periä ansiotuloista aiemman sairausvakuutusmaksun sijasta ns. sairaanhoitomaksua. Sen lisäksi palkkatuloista sekä yrittäjien työtuloista aletaan periä ns. päivärahamaksua.

Palkkakäsitteitä tarkistetaan

Työtulon käsitettä tarkistetaan vuoden alusta samansisältöiseksi kaikissa työnantajan maksamissa ansiosidonnaisissa etuuksissa: työeläkevakuutus- ja sairausvakuutusjärjestelmässä sekä työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuissa.

Sairausvakuutusmaksut vuonna 2006

Kaikki vakuutetut maksavat ensi vuoden alusta lähtien sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua, jonka suuruus vuonna 2006 on 1,33 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Eläke- ja muista sosiaalietuustuloista maksu on 1,5 prosenttia.

Työntekijät ja yrittäjät maksavat lisäksi ensi vuoden alusta sairausvakuutuksen päivärahamaksua, joka vuonna 2006 on 0,77% palkkatuloista ja yrittäjän työtulosta. YEL-vakuutetuilla yrittäjillä päivärahamaksu on kuitenkin 1,02% työtuloista.

Työntekijöiden sairausvakuutusmaksu vuonna 2006 on siten yhteensä 2,10 % (sairaanhoitomaksu + päivärahamaksu).

Kaikkien työnantajien sairausvakuutusmaksu on 2,06 prosenttia palkkasummasta vuonna 2006.

Päivärahojen työntekijämaksuvähennys

Sairaus-, vanhempain- ja työttömyyspäivärahojen sekä kuntoutusrahan suuruutta laskettaessa henkilön työtulojen kokonaismäärästä vähennetään hänen maksamiansa työntekijämaksuja (työttömyys- ja työeläkemaksuja) vastaava osuus. Vähennyksen määrä vuodelle 2006 on 4,88 prosenttia (5,1% v. 2005).

Työttömille oikeus kuntoutusrahaan päihdekuntoutuksen ajalta

Myös työttömille tulee 1.1.06 lukien oikeus kuntoutusrahaan päihdehuoltolain mukaisen yksilökuntoutuksen ajalta. Päihdekuntoutusrahaa koskeva päätös voidaan tehdä aluksi enintään kolmen kuukauden eli 75 arkipäivän ajaksi.

Työttömyysvakuutusmaksut

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2006 on 0,58 prosenttia palkasta (0,5% v. 2005) ja yrityksen osaomistajan palkansaajan maksu 0,21 % palkasta (0,17 % v.2005).

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 prosenttia palkasta palkkasumman 840 940 euroon asti (0,7% v. 2005). Sen ylittävältä osalta työnantajan maksu on 2,95 prosenttia palkasta (2,8% v. 2005). Yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,75 prosenttia (vuonna 2005 0,7 %). Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu on palkkasumman 840 940 euron osalta 0,75 prosenttia (vuonna 2005 0,7 %) ja sen ylittävältä osalta 1,95 prosenttia (vuonna 2005 1,9 %).

Sovitellulle työttömyysturvalle jatkoaikaa

Sovitellun työttömyysturvaetuuden saajat voivat saada etuutta vuoden 2007 loppuun saakka etuuden enimmäismaksuajan täyttymisestä huolimatta. Tähän asti aikaraja on ollut vuoden 2005 loppuun.

Työttömyysturvan korotukset

Työttömän peruspäiväraha, ansiosidonnaisen päivärahan perusosa ja työmarkkinatuki nousevat 1.1.2006 alkaen elinkustannusten nousua vastaavasti 23,50 euroon päivässä (23,24 e v. 2005). Alle 18-vuotiaista lapsista maksetaan lapsikorotusta, joka on vuoden alusta yhdestä lapsesta 4,45 euroa, kahdesta 6,54 euroa ja useammista lapsista yhteensä 8,43 euroa päivässä.

Muita muutoksia työttömyysturvaan ja koulutuspäivärahaan

Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei 1.1.2006 lähtien enää vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

Koulutuspäivärahan saannin edellyttämä työttömyysaika lyhennetään 65 työttömyyspäivää vastaavaksi (nykyään 85 työttömyyspäivää). Tätä edellytystä ei sovelleta hakijaan, jonka aloittama tai jatkama ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan. Koulutuspäivärahan saamisen työssäoloaikaedellytystä muutetaan lisäksi siten, että sitä laskettaessa voidaan ottaa huomioon myös työhön rinnastettavia aikoja, kuten perhevapaita koskevia aikoja.

Koulutuspäivärahan ja työttömyyspäivärahan yhteistä enimmäiskestoa muutetaan siten, että se olisi enintään 565 päivää. Koulutuspäivärahan enimmäiskesto pysyy ennallaan 500 päivässä.

Eläkevakuutusmaksut

Vuoden 2006 keskimääräinen työeläkemaksu on 21% palkoista (21,6% v. 2005). Maksuun sisältyy tilapäinen 0,6 %-yksikön alennus, jolla puretaan aiempien vuosien työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää.

Työnantajan maksuosuus muodostuu keskimäärin 16,7 %:ksi (16,8% v. 2005).

Työntekijäin eläkemaksu on alle 53-vuotiaille 4,3 % vuonna 2006 (4,6% v. 2005). 53-vuotiaan ja sitä vanhemman työntekijän eläkemaksu on 5,4% (5,8% v. 2005).

Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkevakuutusta koskeva yhteenlaskettu LEL-maksu on 22,5% palkkasummasta (22,7% v. 2005). Taiteilijoiden ja eräisiin erityisryhmiin kuuluvien työntekijöiden eläkevakuutusta koskeva yhteenlaskettu TaEL-maksu on 20,3% palkkasummasta (19,6% v. 2005). Työntekijöiden osuus maksuista laskee: työntekijöiden maksu on alle 53-vuotiailla 4,3% (4,6% v. 2005) ja 53 vuotta täyttäneillä 5,4% (5,8% v. 2005) palkkasummasta.

Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkevakuutusmaksu on alle 53-vuotiailla 20,8% (21,4% v. 2005) ja yli 53-vuotiailla 21,9% (22,6% v. 2005).

Merimieseläkelain mukainen vakuutusmaksu pysyy ennallaan vuonna 2006. Sekä työnantaji-en että vakuutettujen maksuosuus on 11 %. Työnantajien ja vakuutettujen yhteenlaskettu MEL-maksu on siten 22% vuonna 2006.

Laskuperustekorko on 1.1.2006 lukien 6,0% (nyt 5,5 %).

Työnantajan kansaneläkemaksu

Yksityisten työnantajien ja valtion liikelaitosten kansaneläkemaksu vuonna 2006 on maksuluokan mukaan 0,898, 3,098 tai 3,998 prosenttia palkkasummasta. Muiden työnantajien maksu on 1,948 prosenttia palkkasummasta.

Työnantajan sosiaaliturvamaksu

Yksityisten työnantajien ja valtion liikelaitosten sosiaaliturvamaksu on vuonna 2006 maksuluokan mukaan 2,958, 5,158 tai 6,058 prosenttia palkkasummasta. Muiden työnantajien maksu on 4,008 prosenttia palkkasummasta. Valtiotyönantajan ja Ahvenanmaan maakunnan maksu alenee vuoden 2006 alusta 2,808 prosenttiyksikköä ja muiden työnantajien maksu alenee 0,008 prosenttiyksikköä.

Työeläkeindeksi ja siihen sidotut etuudet

Maksussa olevien työeläkkeiden indeksiluku on ensi vuonna 2081 (2047 v. 2005). Niiden työeläkkeiden, jotka vuoden 2005 työeläkeuudistuksen mukaan määräytyvät vuoteen 2011 saakka vanhojen säännösten mukaan, laskennassa käytettävä ns. siirtymäajan indeksiluku on 2246 (2191 v. 2005).

Työeläkeindeksiluvun tarkistus nostaa kaikkia siihen sidoksissa olevia sosiaaliturvaetuuksia. Myös liikennevakuutuslain, potilasvahinkolain ja ympäristövakuutuksesta annetun lain mukaiset etuudet sidotaan tel-indeksiin vuoden 2006 alusta.

Työntekijäin eläkelain mukainen palkkakerroin on 1,063 (1,028 v. 2005). Palkkakerrointa käytetään useiden etuuksien tulorajojen tarkistamisessa.

Työtapaturmavakuutusta ja -vakuutusyhtiöitä koskeva sääntely muuttuu

Nykyiset työtapaturmavakuutuskannan luovutusta koskevat ehdot ulotetaan vuoden alussa koskemaan myös työtapaturmavakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön kotipaikan siirtoa, ja-kautumista sekä sulautumista toiseen vakuutusyhtiöön.

Eläkkeensaajien asumistukinormit

Eläkkeensaajien asumistukinormit muuttuvat 1.1.2006 lukien. Hyväksyttävien asumiskustan-nusten enimmäismäärää korotetaan paikkakunnasta riippuen 0,20 – 0,29 euroa neliömetriä kohti kuukaudessa. Kunnossapitonormia korotetaan kansaneläkeindeksin nousua vastaavasti 1,1 prosentilla. Voimassa olevat lämmitys- ja vesinormit vastaavat tällä hetkellä riittävästi todellisia kustannuksia, joten niihin ei tehdä muutoksia.

Omaishoidon tukeen parannuksia

Omaishoitajalle maksettavan palkkion vähimmäismäärä nousee 233,56 eurosta 300 euroon vuoden 2006 alusta. Jos hoitaja on estynyt tekemästä ansiotyötä hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana, hoitopalkkio on vähintään 600 euroa kuukaudessa. Myös hoitopalkkion indeksisuoja paranee uudistuksen myötä.

Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään hoidettavalle annettavien palvelujen lisäksi myös hoitajalle suunnatut omaishoitoa tukevat palvelut. Omaishoitajien oikeutta vapaaseen täydennetään kuntien mahdollisuudella järjestää virkistysvapaita hoitopalkkiota alentamatta. Omaishoitajan käyttäessä oikeuttaan vapaapäivän pitämiseen, myös palvelusetelillä järjestettävistä kotipalveluista voi hoidettavan maksettavaksi tulla korkeintaan 9 euroa päivässä.

STM:n kuntatiedote omaishoidon tuesta KT 16/2005

Perhehoidon palkkioita tarkistetaan

Vuoden 2006 alusta lukien perhehoitajien hoitopalkkiot sidotaan palkkakertoimeen, jonka johdosta palkkioiden määrät nousevat 3,40 prosentilla. Vuoden 2006 alusta hoitopalkkion vähimmäismäärä on 242 euroa kalenterikuukautta kohden ja enimmäismäärä 725 euroa silloin, kun perhehoitaja hoitaa perhehoidossa olevaa henkilöä kokoaikaisesti tai 363 euroa silloin, kun perhehoitaja ei hoida perhehoidossa olevaa henkilöä kokoaikaisesti.

Jos perhehoidossa oleva henkilö vaatii runsaasti hoitoa tai huolenpitoa voidaan hoitopalkkio korottaa enintään kaksinkertaiseksi. Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitoon sijoitettua omaa alle 18-vuotiasta lastaan hoitavalle. Henkilö voi myös kieltäytyä hoitopalkkiosta.

Lisätietoja: STM:n kuntatiedote perhehoidon palkkioista KT 18/2005

Sotainvalidien kuntoutus

Vuoden 2006 alusta myönnetään myös lievävammaisille, 25 prosentin työkyvyttömyysasteen omaaville sotainvalideille oikeus valtion korvaamaan jaksottaiseen laitoshuoltoon enintään kymmeneksi viikoksi vuodessa.

Sotilasvammalain perusteella maksettavan täydennyskoron tulorajat nousevat indeksikehityksen johdosta 4837 euroon (ennen 4 574 euroa) vuodessa vuoden 2006 alusta lukien.

Uusi laki riita- ja rikosasioiden sovittelusta

Uusi laki riita- ja rikosasioiden sovittelua koskien tulee voimaan 1. tammikuuta 2006. Varsinainen rikosasioiden sovittelupalvelu järjestetään koko maahan 1. kesäkuuta 2006 alkaen. Rikosasioiden sovittelu on maksuton palvelu, jossa rikoksen osapuolet voivat käsitellä rikoksesta uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja ja sopia niiden hyvittämisestä puolueettoman sovittelijan välityksellä. Sovittelussa voidaan käsitellä myös pienehköjä riita-asioita. Sovittelu on aina vapaaehtoista.

Lisätietoja: STM:n kuntatiedote KT 20/2005

Toimeentulotuki

Toimeentulotuen perusosien määriä korotetaan kansaneläkeindeksin korotusta vastaavasti keskimäärin 1,1 prosenttia. Yksin asuvan ja yksinhuoltajan perusosan määrä on 1.1.2006 lukien ensimmäisessä kuntaryhmässä 382,70 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 366,24 euroa.

Toimeentulotuen rahoitusrakennetta muutetaan määrittelemällä toimeentulotuen rakenne uudelleen. Toimeentulotuen rakenne määritellään uudelleen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Kunta ja valtio osallistuvat perustoimeentulotuen rahoitukseen yhtä suurin osuuksin. Uudistus ei muuta toimeentulotuen saamisen perusteita, joten se ei vaikuta toimeentulotukiasiakkaiden saaman toimeentulotuen määrään.

Lisätietoja: STM:n kuntatiedote KT 19/2005

Elatusapu ja elatustuki

Elatusavun ja elatustuen määrä ei nouse vuonna 2006. Indeksitarkistusta ei tehdä, koska elinkustannusindeksin muutos lokakuusta 2001 lokakuuhun 2005 oli 4,7 prosenttia vaaditun vähintään viiden prosentin sijaan.

Valtionosuusjärjestelmä uudistuu

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2006 alusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusperusteena oleva syrjäisyyskerroin muuttuu siten, että kerroin määräytyy kuntien valtionosuuslaissa säädetyn paikallisen ja seudullisen väestöpohjan perusteella. Valtionosuusjärjestelmässä otetaan käyttöön vaikeavammaisten henkilöiden palveluista kunnille aiheutuvia kustannuksia huomioon ottava uusi määräytymisperuste (vammaiskerroin). Lisäksi erillinen todellisiin kustannuksiin perustuva lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä korvataan uudella lastensuojelun tarvetta kuvaavalla määräytymisperusteella (lastensuojelukerroin).

Eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusperusteiden muutosten lisäksi valtion ja kuntien kustannusten jaon tarkistamista koskevia säännöksiä uudistetaan. Uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran päätettäessä valtionosuuden perusteista vuodelle 2008. Kustannustenjaon tarkistus tehdään joka neljäs vuosi, jolloin kuntien palveluiden rahoituksen perusteena olevat sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset tarkistetaan toteutuneiden kustannusten mukaisiksi. Valtio osallistuu laskennallisten kustannusten rahoitukseen laissa neljäksi vuodeksi kerrallaan säädettävällä prosenttiosuudella. Lisäksi mahdollisuudesta kompensoida kustannustentason muutos täyttä määrää alemmalla tasolla luovutaan. Vuoden 2006 alusta otetaan käyttöön uusi kunnallisten peruspalveluiden kustannuskehitystä nykyistä paremmin kuvaava indeksi.

Sivun alkuun