Alkoholipolitiikka on holhousta ja turvaa
Alkoholipolitiikka 2000 työryhmä pitää tärkeänä sellaista alkoholipoliittista keskustelukulttuuria, jossa on tilaa toisia kunnioittavalle moniäänisyydelle. Alkoholipolitiikka on niin monisyinen kokonaisuus, että sen haasteisiinkin tulee antaa monitasoisia vastauksia. Työryhmän mielestä tämä periaate kuuluu alkoholipoliittiseen keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Alkoholipolitiikka 2000 -työryhmä jätti muistionsa peruspalveluministeri Eva Biaudet?lle torstaina 13. kesäkuuta. Työryhmän puheenjohtajana oli VTM Petri Viglione.
Sosiaalista vastuuta tarvitaan
Keskeisenä alkoholipoliittisena lähtökohtana on sosiaalinen vastuu. Työryhmä korostaa, että niin kauan kuin osalla meistä ei ole valmiutta kantaa omaa vastuutaan alkoholin käytöstä ja sen seurauksista eikä meillä ole tukenamme riittävän vahvoja sosiaalisia normeja, me tarvitsemme alkoholipolitiikassa järjestöjen ja julkisten toimijoiden tukea - ja myös rajojen määrätietoista osoittamista. Työryhmä tulkitsee näin kritiikin alkoholipoliittisesta holhouksesta - ja toiveen omaehtoisesta vastuusta - toisaalta perustelluksi ja toisaalta kohtuuttomaksi. Aina on niitä,joille rajat muodostuvat liian tiukoiksi ja holhoukseksi. On myös niitä, jotka kaikesta huolimatta kärsivät tukea antavien rajojen ja sosiaalisen vastuun puutteesta.
Työryhmä toivoo alkoholiasenteisiimme lisää suvaitsevaisuutta, mutta on samalla huolissaan liiallisesta kaiken suvaitsemisesta. Ei ole hyvä, jos vain ajelehditaan eteenpäin vastaamatta haasteisiin ja tekemättä tarvittavia ratkaisuja. Ei ole hyvä, jos yhteiskuntamme alkoholisoituu ja muuttuu yhä "kosteammaksi" emmekä me jaksa välittää siitä. Huumeiden käyttö on Suomessa lisääntynyt. Työryhmä on huolissaan siitä, että paljon keskeisempi alkoholi jää huumekeskustelun varjoon.
Humalahakuisuuden vähentämiseksi voisimme vahvistaa mielikuviamme muusta kuin humalaan johtavasta alkoholinkäytöstä sekä ns. "sopivasta kännistä", jossa vältettäisiin haitallisimmat ylilyönnit. Perinteisestä maalaiskulttuurista lähtien meillä on ollut kansanomaista alkoholinkäytön ja alkoholin vaikutuksen alaisena olemisen säätelyä, mutta siitä on puhuttu liian vähän. Yksilöiden ja lähiyhteisöjen omaehtoiset normit ja säätelykeinot olisivat ajankohtainen tutkimus- ja keskustelunaihe.
Ikärajat kohdallaan - nuoret aloittavat alkoholinkäytön liian aikaisin
Työryhmä ei näe - tällä hetkellä - käytännön mahdollisuuksia alkoholinkäytön ikärajojen alentamiselle. Olennaisimpina esteinä ovat vastuullisten vanhempien ja muiden lähiaikuisten puute sekä lasten ja nuorten oma kehittymättömyys omavastuiseen alkoholinkäytön hallintaan. Päinvastoin alkoholinkäytön aloitusiän myöhentäminen on tehokas keino vähentää tulevia riippuvuusriskejä. Työryhmä toivoo keskustelun käynnistämistä siitä, voisiko ikään liittyviä ryhmäpaineita jotenkin vähentää.
Anniskelun aikarajat eivät sovi kovin hyvin moninaistuvaan ja pirstoutuvaan yhteiskuntaan, jossa ihmisillä on lukuisia erilaisia vuorokausirytmejä. Siinä mielessä aikarajoituksia olisi perusteltua poistaa, mutta toisaalta taas alkoholin erityisluonne ja siihen liittyvät monet sosiaaliset ja terveydelliset riskit ja haitat puoltavat sitä, ettei alkoholia ole - myöskään ravintoloissa - koko ajan tarjolla.
Promillerajat ja jakeluvaihtoehdot
Liikenteen promillerajat on työryhmän mielestä hyvä pitää nykyisinä. Jatkossa voitaisiin harkita, olisiko joistakin korkeammista (esimerkiksi 0,8 promillen ylittävistä) määristä tarpeen saada kohdennetumpia ja asteittain kovenevia seuraamuksia. Työryhmän mielestä alle 0,5 promillen tasolla ei ole tarkoituksenmukaista ruveta käyttämään rangaistuksia, koska näillä promillemäärillä ei ole merkittävää riski- ja haittavaikutusta liikenneturvallisuuteen.
Jakelujärjestelmän käytännön perusvaihtoehtoina on joko nykyisen vähittäismyyntimonopolin vahvistaminen perustehtävän suuntaan tai sen yhtenäistämisen muiden bisnesperiaatteella toimivien yritysten suuntaan. Keskeisinä kriteereinä eri vaihtoehdoissa työryhmä pitää vahvaa omavastuuta sekä ratkaisun vaikutuksia alkoholinkäytöstä aiheutuviin haittoihin.
Uutta tutkimusta ja osaamista kaivataan
Muina tulevaa alkoholipolitiikkaa vahvistavina tekijöinä työryhmä näkee tarvetta kaikkien käytössä oleviin tietopankkeihin. Lisäksi tarvitaan alkoholipolitiikkaa tukevaa uutta tutkimusta sekä nykyistä laajemmalla koulutuksella aikaansaatavaa uutta osaamista. Kansallista alkoholipolitiikkaa tehtäessä on otettava huomioon jatkuvasti lisääntyvä kansainvälistyminen sekä siihen liittyvä alkoholinkäyttötapojen ja alkoholipoliittisten toimien samanlaistuminen.
Lisätietoja antavat:
- Työryhmän puheenjohtaja, VTM Petri Viglione 040 5013676
- Työryhmän varapuheenjohtaja, hallitusneuvos Kari Paaso 050 5658379 (STM)
- Työryhmän sihteeri, kehittämispäällikkö Ari Saarto 0400 481293 (A-klinikkasäätiö)