Tuoreet työvälineet edistävät lapsen näkökulmaa

Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, on Suomessa yhä enemmän sellaisia, joiden hyvinvoinnista täytyy kantaa huolta. Lapsiperheköyhyys ja terveyserot ovat kasvaneet. Samoin on käynyt lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden sekä lastensuojelun asiakasmäärille.

Ongelmien edessä ei kuitenkaan ole lamaannuttu, vaan lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa on ryhdytty kehittämään entistä kokonaisvaltaisemmin, toteaa hallitusneuvos Esa Iivonen.

"Hallitusohjelmaan on kirjattu, että lapsivaikutusten arviointia on lisättävä päätöksenteossa. Ohjelman mukaisesti on myös alettu kehittää lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan koordinaatiota. Yhteistyötä halutaan selvästi lisätä."

Lapsivaikutuksen arvioinnilla tarkoitetaan sitä, että päätöksenteossa otetaan huomioon, miten kukin asia vaikuttaa lapsen elämään. Samalla tavoitellaan monialaisuutta.

"Lapsia ja nuoria koskevat monet muutkin kuin sosiaali- ja terveysministeriön tai opetus- ja kulttuuriministeriön asiat", Iivonen toteaa. "Esimerkiksi veroratkaisuilla, kuten alkoholiverotuksella, on suoria vaikutuksia lapsen elämään. Myös elinympäristöön liittyvät kysymykset, kuten kaavoitus, vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin."

Myös tuoreet lait korostavat lapsivaikutusten arvioinnin tärkeyttä. Vuonna 2008 voimaan tullut lastensuojelulaki velvoittaa kuntia tekemään lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Uusi terveydenhuoltolaki taas edellyttää, että kunnissa seurataan, miten päätökset vaikuttavat eri väestöryhmien terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

"Meillä on hyviä tuoreita työvälineitä, jotka edistävät lasten näkökulman ja lapsen oikeuksien huomioon ottamista", Iivonen toteaa.

Osa lapsista kärsii Iivosen mukaan ulkopuolisuudesta. Se voi olla taloudellista, sosiaalista, koulutuksellista tai terveydellistä. Nämä eri ulkopuolisuuden muodot usein yhdistyvät.

"Voi syntyä prosessi, joka kasaa ongelmia. Silloin eivät yhden hallinnonalan ratkaisut riitä, vaan tarvitaan yhteinen näkökulma: halu hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämiseen", Iivonen painottaa.

Ongelmien kasautuminen edellyttää, että kunnissa tehdään monipuolista yhteistyötä, mutta myös aluehallinnon, valtion ja järjestöjen on oltava hereillä. "Lainsäädännön on sovitettava yhteen eri tarpeita", Iivonen sanoo.

Lapsen hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tarkastelu kietoutuu monin tavoin yhteen lapsen oikeuksien kanssa. Vuonna 2009 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus täytti 20 vuotta ja sai ihmiset aktivoitumaan. "Tietoisuus lapsen oikeuksista kasvoi selvästi. Asiasta jaksetaan nyt innostua paremmin kuin ennen", Iivonen toteaa.

YK:n lapsen oikeuksien komitea antaa sopimusvaltioille suosituksia siitä, miten lapsen oikeuksien sopimusta tulee panna täytäntöön. Uusimmat Suomelle annetut suositukset ovat viime kesäkuulta. Komitean mielestä Suomessa pitäisi panostaa muun muassa koulukiusaamisen vähentämiseen ja vähäosaisten perheiden aseman parantamiseen.

"Suositukset ovat lähellä lapsen arkea. Niiden pohjalta on mahdollisuus tehdä konkreettisia toimia."

Iivosen mukaan on tärkeää, että lapselle kerrotaan hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. "Lapselle on kerrottava oikeuksista sellaisella kielellä, jota hän ymmärtää. Lapsiasiavaltuutettu on tehnyt viime vuosina tässä tärkeää työtä."

Iivonen muistuttaa, että myös lapsilla on oikeus vaikuttaa kunnan päätöksiin ja sen palveluiden sisältöön. "Lapsilla on osallistumisoikeus. Se on kirjattu perustus- ja kuntalakiin."

Toimittaja Maija Luotonen