Ministeri Grahn-Laasosen johdolla keskusteltiin lähisuhdeväkivallan sovittelusta

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta pääsääntöisesti luovutaan. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen kutsui kattavan joukon järjestöjä ja asiantuntijoita keskustelemaan aiheesta 4.10.

Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen, jonka tavoitteena on mm. ehkäistä ja poistaa naisiin kohdistuvaa ja perheessä tapahtuvaa väkivaltaa. Istanbulin sopimuksen osapuolten komitea on kannustanut Suomea varmistamaan, että sovittelu ei estä syytteiden nostamista tai rikostutkintaa naisiin kohdistuvissa väkivaltatapauksissa. Myös sopimuksen valvontaelin GREVIO on esittänyt huolensa lähisuhdeväkivallan sovittelusta.

– Perheissä ja parisuhteissa tapahtuva väkivalta on suomalaisen tasa-arvon musta piste. Siksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta luovutaan. Ei ole oikein, että lähisuhdeväkivallasta voi selvitä ilman tuomiota sovittelun avulla, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja puolesta ja vastaan

Aihe on herättänyt Suomessa keskustelua puolesta ja vastaan. Sovittelua vastustavat muistuttavat, että lähisuhdeväkivallassa valtasuhde on erityisen vääristynyt uhrin ja tekijän välillä. Tämän vuoksi voi olla vaikea varmistaa, että uhri osallistuu sovitteluun vapaaehtoisesti. Syntynyt sovinto voi myös johtaa syyttämättä jättämiseen, jolloin tekijä ei joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen. 

Sovittelua puoltavien tahojen mukaan kyseessä on palvelu, jossa osapuolet voivat tuetusti kohdata toisensa. Jos siitä luovutaan, valtio ei jatkossa tarjoaisi osapuolille mahdollisuutta korjaavaan oikeudelliseen palveluun. Yksi vaihtoehto sovittelusta luopumiselle olisi, että sovinto ei jatkossa saisi olla syy luopua syyteharkinnasta. 

Pyöreän pöydän tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja lähisuhdeväkivallan sovittelun puolesta ja sitä vastaan. Ministeri Grahn-Laasonen kiitti keskustelijoita monipuolisista näkökulmista.

– Lähisuhdeväkivalta ei ole samalla tavalla soviteltavissa kuin jonkin muun tyyppinen rikos. Uhrin ja tekijän välinen valta-asetelma on ongelmallinen, ja väkivaltaa kokenut saattaa suostua sovitteluun vastoin omaa turvallisuuttaan ja etuaan. Yksi olennainen kysymys kuitenkin on, minkälaisia palveluita tarvitaan tilalle, kun sovittelusta luovutaan, Grahn-Laasonen sanoo.

Lisätietoja

valtiosihteeri Laura Rissanen (tasa-arvoasiat), [email protected], p. 0295 163 632

erityisavustaja Niilo Heinonen (viestintä ja mediasuhteet), [email protected], p. 0295 163 603

Huom. Tiedotetta korjattiin 10.10.2023 klo 15.28. Tiedotteesta korjattiin lause, jonka mukaan Istanbulin sopimuksen osapuolten komitea on suositellut, että Suomi lopettaisi lähisuhdeväkivallan sovittelun. Korjauksen myötä lauseessa sanotaan, että komitea on kannustanut Suomea varmistamaan, että sovittelu ei estä syytteiden nostamista tai rikostutkintaa naisiin kohdistuvissa väkivaltatapauksissa.