Sote-ammattilaiset tarvitsevat tukea ja avointa keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon priorisointiin

Sote-ammattilaiset tunnistavat tarpeen priorisoinnille, mutta sen toteutustavat ja oikeudenmukaisuus herättävät ammattilaisissa myös huolia. Tämä käy ilmi kyselystä, jossa selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä palvelujen yhdenvertaisuudesta, priorisoinnista, sen periaatteista ja käytännöistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö välitti kyselyn tänä keväänä ammattiliittojen kautta, ja siihen saatiin 792 vastausta. Kysely liittyy palveluvalikoiman periaatteiden säädösvalmistelun taustatyöhön.

Priorisoinnin periaatteet koetaan epäselviksi

Ammattilaiset suhtautuvat nykyisessä tilanteessa kriittisesti priorisointipäätösten avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Lähes puolet ammattilaisista kertoi tekevänsä päivittäin piilopriorisointia. Erityisesti sosiaalihuollon työntekijät kokivat kuormitusta priorisointipaineista.

Merkittävä osa vastaajista ei osannut ottaa kantaa kyselyn väitteeseen, ovatko priorisoinnin periaatteet jo nyt selkeästi määriteltyjä lainsäädännössä. 
Sosiaali- ja terveysministeriössä kootaan parhaillaan lainsäädännöstä jo löytyviä ja väestön arvopohjaan sopivia periaatteita säädösvalmistelua varten. Tarkoituksena on säätää priorisointiin vaikuttavista palveluvalikoiman periaatteista. 

Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus palveluissa herättävät huolta

Vastauksista käy ilmi, että yhdenvertaisuuden toteutumista palveluissa pidetään puutteellisena, erityisesti sosiaalihuollossa. Niin ikään palvelujen riittävyys kyseenalaistettiin. Ammattilaiset kuitenkin kokivat, että ihmisiä kohdellaan palveluissa yhdenvertaisesti. Silti kyselyyn vastanneista enemmistö on sitä mieltä, että vaatimalla voi saada parempaa hoitoa ja palvelua.

Lääkärit pitivät laissa säädettäviä periaatteita ja soveltamisohjeita oman työnsä kannalta hyödyllisempinä kuin muut ammattiryhmät. Lääkäreillä oli myös jonkin verran muita ammattiryhmiä myönteisempi näkemys palvelujen riittävyydestä ja yhdenvertaisesta saatavuudesta terveydenhuollossa.

Ammattiryhmien näkemykset painottuvat eri tavoin

Ammattilaisten näkemyksissä yksilön ja väestön tarpeiden sekä resurssien kohdentamisen välillä on jännitettä. Priorisointijärjestystä koskevissa kyselyn väitteissä nähtiin tärkeimpänä hoitaa vakavasti sairaita tai eniten terveitä elinvuosia saavia potilaita sekä potilaita, joiden toimintakykyä voidaan hoidon avulla ylläpitää. 

Väestötason yleisissä priorisointiperiaatteissa ammattilaiset painottivat ihmisarvon kunnioitusta ja väestön kokonaishyvinvointia ja kokonaisterveyttä. Lääkärit korostivat kustannusvaikuttavuutta ja väestötason terveyshyötyjä, hoitajat alueellista yhdenvertaisuutta ja sosiaalihuollon ammattilaiset sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä. 

Vastauksissa oli jonkin verran eroja koskien yksilötason priorisointiperiaatteita sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

Kyselyn väitteet palvelujen kustannusrajoista ja yksilön vastuusta jakoivat ammattilaisten mielipiteitä. Erityisesti sosiaalihuollon työntekijät suhtautuivat niihin hyvin kriittisesti. 

Ammattilaiset toivovat soveltamisohjeita ja vuoropuhelua 

Ammattilaiset toivovat konkreettisia soveltamisohjeita ja avointa keskustelua priorisoinnin periaatteista. Priorisointi liittyy kiinteästi resurssien riittävyyteen, palvelujen saatavuuteen ja henkilöstön jaksamiseen. 

Ammattilaiset toivoivat vastauksissaan, että keskusteluun priorisoinnista osallistetaan laajasti eri toimijaryhmiä. Lisäksi priorisointia on heidän mielestään tarkasteltava osana koko palvelujärjestelmän kehittämistä.

Lisätietoja:

Suvi Mäklin, erityisasiantuntija p. 0295 163 261, etunimi.sukunimi@gov.fi
Leini Sinervo, erityisasiantuntija, p. 0295 163 445, etunimi.sukunimi@gov.fi (paikalla 2.6.)