Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Suomesta puuttuvat yhtenäiset indikaattorit sosiaalisen hyvinvoinnin arviointiin ja seurantaan

Sosiaalinen hyvinvointi on tärkeä, mutta tunnistamaton voimavara eri-ikäisten kansalaisten arjessa. Sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämiseksi tarvitaan riittävästi tietopohjaa, avoimia yhdyspintoja, tieto-osaamista sekä taitoa kokonaisuuden johtamiseen kunnissa ja alueilla. Tämä ilmenee Työterveyslaitoksen, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Turun kaupungin, Helsingin yliopiston ja Kuntaliiton tuoreesta tutkimuksesta.

Kuntien hyvinvointikertomukset painottavat terveyttä 

Tutkimuksessa havaittiin, että terveyteen liittyvät asiat ovat kuntien tuottamissa hyvinvointikertomuksissa usein ensisijaisia suhteessa koettuun hyvinvointiin ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Kunnilta ja maakunnilta puuttuu laadukkaita ja ajantasaisia sosiaalisen hyvinvoinnin indikaattoreita. Tämä heijastui myös sosiaaliseen raportointiin, jonka pilotoinnissa havaittiin, että sosiaalityössä havaittavia ilmiöitä ei kerätä, eikä sosiaalityössä tehdä juurikaan sosiaalihuoltolain mukaista rakenteellista työtä.

Tutkimuksessa havaittiin, että kuntien hyvinvointikertomuksissa pääpaino on lapsissa ja nuorissa, maakunnissa mukana ovat lasten ja nuorten lisäksi ikäihmiset. Merkillepantavaa on, että työikäisten hyvinvointia seurataan kertomuksissa hyvin vähän.

Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen vaatisi yhtenäistä ymmärrystä sen syistä ja seurauksista. Tutkimuksen perusteella sosiaalisen hyvinvoinnin ja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulma vie tarkastelua pois pelkästä terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista muihin palveluihin, joita kunta voi tarjota.

Kaikissa kunnissa pitäisi olla riittävästi resursseja hyvinvoinnin ja terveyden (HYTE) edistämiseen, selkeät rakenteet ja hyvinvointisuunnitelmien indikaattorit sidottuja kuntastrategiaan sekä vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin ja talousarvioihin.

Sosiaalinen hyvinvointi ei liity materiaaliseen hyvinvointiin

Sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavat ihmisen sosiaaliset suhteet, yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunteet sekä ylipäätään kokemukset ja käsitykset ympäröivästä yhteiskunnasta.

Tutkimuksen perusteella sosiaalinen hyvinvointi ei selity alueellisesti materiaalisen tai koetun hyvinvoinnin tai koetun terveydentilan kautta: Sosiaalista hyvinvointia on paljon alueilla, joissa materiaalista hyvinvointia on vähemmän.

Vastaavasti yksinäisyyden tunnetta koetaan myös hyvätuloisilla alueilla. Koettu terveydentila, materiaalinen hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi ja elintavat eivät jakaudu ylipäätään alueittain siten, miten alueiden sosioekonomisesta jakaumasta voisi päätellä.

Lisätiedot:

erityisasiantuntija Suvi Vesa, Työterveyslaitos, p. 043 824 8942, [email protected]
suunnittelija Ville Santalahti, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, p. 050 559 0701, [email protected]
asiantuntija Ville Nieminen, Kuntaliitto, p. 050 564 6622, [email protected]
Ohjausryhmän puheenjohtaja: Johtaja Eveliina Pöyhönen, STM, p. 0295 163 303, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.