Varautuminen koronavirukseen

Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen aiheuttaman covid-19-epidemian pandemiaksi.

Poikkeusolot olivat Suomessa voimassa kolme kuukautta 16.3. lähtien. Hallitus arvioi 15.6.2020, että koronavirusepidemia on hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Poikkeusolot päättyivät 16.6.2020.

Valtioneuvoston kanslia asetti 8. huhtikuuta valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on valmistella suunnitelma Suomen tieksi ulos koronakriisistä ja toimenpiteet kriisin jälkihoidoksi. 

Samana päivänä sosiaali- ja terveysministeriö asetti covid-19-epidemian tilannekuva- ja mallinnusryhmän.

Heinäkuussa 2020 asetetun rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden yhteistyöryhmän tehtävänä on varmistaa koronaepidemiaan liittyvä viranomaisten toiminta ja yhteistyö rajoilla eri tilanteissa. Työryhmän toimikausi kestää vuoden loppuun.

Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa varautumista

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa tartuntatautien torjunnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Viranomaisten vastuut tartuntatautien - siis myös koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin - torjunnassa on kuvattu täällä:

Ministeriö aloitti koronavirukseen varautumisen heti, kun uusi koronavirus alkoi levitä. Varautuminen perustuu kansalliseen pandemiasuunnitelmaan.

Ministeriö on asettanut koordinaatioryhmän, joka suunnittelee, johtaa ja yhteensovittaa uudesta koronaviruksesta aiheutuvia torjuntatoimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

Koordinaatioryhmän alaisuudessa toimii operatiivinen ryhmä, joka ylläpitää tilannekuvaa kentällä ja sovittaa yhteen varautumisen toimenpiteitä.

Tartuntataudeista annettua valtioneuvoston asetusta muutettiin siten, että uuden koronavirustyypin aiheuttama vaikea infektio lisättiin yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon. Muutos tuli voimaan 14.2.2020.

Materiaalivarautuminen

Koronaviruspandemiasta johtuen suojavarusteisiin kohdistuu suurta kysyntää maailmanlaajuisesti. Suomessa yliopistolliset keskussairaalat, sairaanhoitopiirit, kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yksityiset toimijat hankkivat valtaosan käyttämistään suojaimista. Niiden tekemät hankinnat kattavat noin 90 prosenttia kyseisten tuotteiden hankinnoista.

Sosiaali- ja terveysministeriö tekee yhteistyötä eri viranomaisten kanssa koronaviruksen torjuntaan liittyvässä materiaalivarautumisessa.

Materiaalivarautumisessa tärkeitä yhteistyökumppaneista ovat esimerkiksi lääkehuollosta vastaava Fimea ja Huoltovarmuuskeskus, jonka tehtävänä on Suomen huoltovarmuuden ylläpito.

STM teki 23.3.2020 päätöksen, että huoltovarmuuskeskuksen varastossa olevat lääkintämateriaalit ja suojavälineet otetaan käyttöön.

Paikalliset ja alueelliset viranomaiset ohjeistettu

Kunnat, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit ja aluehallintovirastot ovat saaneet ohjeet koronavirustilanteeseen varautumisesta ja tartuntojen ehkäisemisestä.

Kaikki STM:n antamat viranomaisohjeet on koottu yhdelle sivulle, jota päivitetään sitä mukaa kuin ohjeet valmistuvat.

Ohjeet varautumiseen työpaikoilla

Työterveyslaitos on ohjeistanut työpaikkoja siitä, miten uuden koronaviruksen leviämiseen on varauduttava.

Ohjeet on laadittu myös terveydenhuollon henkilöstölle ja muille henkilöille, jotka työssään voivat olla tekemisissä koronaviruksen (COVID-19) tartuttaman henkilön kanssa. 

Tyosuojeluhallinnon nettisivuille on koottu kysymyksiä ja vastauksia koronavirustilanteesta ja työsuojelusta.

Varautumista ohjaava lainsäädäntö ja periaatteet

Viranomaisten velvollisuudet ja viranomaisten välinen yhteistyö tartuntatautien torjunnassa on määritelty tartuntatautilaissa. Lakia täydentää valtioneuvoston asetus tartuntataudeista.

Valmiuslain mukaan valtion viranomaisten ja laitosten sekä kuntien on varmistettava tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumiseen ja valmiussuunnitteluun kuuluvat periaatteet sisältyvät ohjeisiin, jotka on julkaistu keväällä 2019.

Valtioneuvosto teki vuonna 2017 periaatepäätöksen yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta, jossa määritellään myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan vastuut ja tehtävät normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.

Lue myös