Usein kysyttyä työttömyysturvan aktiivimallista

Usein kysyttyä:

  • Miksi aktiivimallin ehtoja muutetaan 1.4.2019?

    Hallitus päätti huhtikuussa 2018 pitämässään kehysriihessä, että aktiivimallissa aktiivisuutta kerryttävää toimintaa järjestävien toimijoiden piiriä laajennetaan.

  • Mitä muutos tarkoittaa?

    Ensi huhtikuusta alkaen työttömillä on aiempaa enemmän mahdollisuuksia täyttää aktiivimallin vaatimukset aktiivisuuden osoittamisesta, kun aktiivisuutta kerryttävää toimintaa järjestäviä toimijoita on nykyistä enemmän. Muutoksella tuetaan työttömyysetuuden saajia aktiivisuuteen ja omien työllistymismahdollisuuksien kehittämiseen koko työttömyyden ajan.

  • Miten paljon työllistymistä tukevaa toimintaa pitää olla, jotta se kerryttää aktiivisuutta?

    Lain mukaan 65 päivän jaksossa työllistämistä tukevan toiminnan tulee kestää vähintään viisi päivää eli ajallisesti esimerkiksi maanantaista perjantaihin, jotta se osoittaa mallin mukaista riittävää aktiivisuutta. Yksittäisten päivien osalta ei tutkita osallistumistuntien määrää.

  • Koska muutokset tulevat voimaan?

    Muutokset tulevat voimaan 1.4.2019

  • Ketkä voivat jatkossa järjestää aktiivisuutta kerryttävää toimintaa?

    Jatkossa kunnan, kuntayhtymän, Työttömien Keskusjärjestö ry:n tai sen jäsenyhdistyksen tai julkista rahoitusta saavan rekisteröidyn yhdistyksen järjestämä toiminta voisi osoittaa aktiivisuutta. Myös ammattiliiton tai ammattijärjestön tai näiden yksin tai yhdessä perustama säätiö tai muu yhdistys voisi järjestää toimintaa joka olisi aktiivisuutta kerryttävää. Työ- ja elinkeinoministeriön johtaman työllistämishankkeen niin kutsutut SIB-toimet kerryttäisivät aktiivimallin mukaista aktiivisuutta. Lisäksi työnantajan järjestämä muutosturvakoulutus kerryttäisi osallistujalle aktiivisuutta.

  • Mitä ehtoja toiminnan järjestäjän tulee täyttää?

    Jos toiminnan järjestäjänä on rekisteröity yhdistys, niin sen tulee saada julkista rahoitusta työllistymistä tukevan toiminnan järjestämistä varten. Rekisteröidyillä yhdistyksillä on oltava valmiuksia yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa järjestää sellaista valmennusta, joka tosiasiassa tukee osallistujien työllistymistä. 

  • Mistä saa lisätietoja toiminnan järjestäjistä?

    Lisätietoja tullaan julkaisemaan TE-palvelut –verkkosivustolta ja Suomi.fi palvelusta. Työhallinnon kehittämiskeskus tuottaa TE-palvelut –verkkosivustolle tietoa sekä toimijoista että toiminnan sisällöstä. Sivustolle tehdään linkki Suomi.fi palveluun, jonne toiminnan järjestäjien toivotaan ilmoittavan järjestämistään työllistymistä tukevat toiminnasta. Nämä tiedonlähteet julkaistaan ennen muutoksen voimaantuloa.

  • Millainen toiminta kerryttää aktiivisuutta?

    Toiminnan täytyy olla rekrytointia eli työllistymistä tukevaa toimintaa. Tällä tarkoitetaan valmennusta tai valmennusta vastaavaa toimintaa, joka edistää työllistymistä. Valmennukset voivat olla esimerkiksi kelpoisuutta osoittavien todistusten, kuten tulityökortin, suorittaminen. Toiminta voi olla myös työhaastatteluvalmennusta, koulutusta ansioluettelon tekemiseen tai pitkäkestoisempaa uravalmennusta.

  • Millainen toiminta ei kerrytä aktiivisuutta?

    Muutoksella ei laajenneta sitä, millainen toiminta kerryttää aktiivisuutta. Osallisuutta ja hyvinvointia tukeva toiminta ei edelleenkään ole aktiivimallin mukaista aktiivisuutta kerryttävää toimintaa. Aktiivisuutta ei myöskään kerrytä työpaikkojen hakeminen, työhaastattelut, osallistuminen rekrytointitapahtumiin.

  • Miten valvotaan, että järjestetty toiminta kerryttää aktiivisuutta?

    Kun kyse on 1.4.2019 voimaan tulevan muutoksen mukaisesta työllistymistä tukevasta toiminnasta, toiminnan järjestäjän tulee antaa osallistujalle todistus, jossa kerrotaan, että järjestetty toiminta on työllistymistä tukevaa. Jos järjestäjä ei anna todistusta, osallistuminen ei kerrytä aktiivisuutta. Järjestäjän antamasta todistuksesta tulee myös maininta, jos järjestäjä saa toiminnan järjestämiseen julkista rahoitusta TEM:n työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden torjuntaan tarkoitetuista määrärahoista, Euroopan unionin rakennerahastoista (ESR) taikka Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR). Työttömyysetuuden maksajat eli työttömyyskassat ja Kela hyväksyvät toiminnan aktiivisuutta osoittavaksi tämän todistuksen perusteella. 

  • Tarvitaanko toimintaan osallistumisesta todistus?

    Osallistumisesta aktiivisuutta kerryttävään toimintaan tulee saada todistus, kun kyse on 1.4.2019 voimaan tulevan muutoksen mukaisesta työllistymistä tukevasta toiminnasta. Todistus toimitetaan työttömyysajan hakemuksen liitteeksi työttömyysetuuden maksajalle, eli työttömyyskassalle tai Kelalle. Todistuksen perusteella etuuden maksat eli työttömyyskassat ja Kela huomioivat osallistumisen aktiivisuutta kerryttäväksi. Ilman todistusta ei saa kerrytettyä aktiivisuutta.

  • Mikä on TE-toimistojen rooli?

    Hallitusohjelman mukaan TE-toimistoille ei anneta uusia tehtäviä, koska työhallinnon toiminta on maakuntauudistusta ja kasvupalvelu-uudistusta koskevan hankkeen vuoksi suurten muutosten edessä. TE-toimisto eivät osallistu aktiivisuutta osoittavan toiminnan arviointiin. TE-toimisto ei pääsääntöisesti osallistu aktiivimallia koskevaan toimeenpanoon, vaan työttömyysetuuden hakija toimittaa aktiivimallin mukaista aktiivisuutta koskevan selvityksen suoraan työttömyyskassalle tai Kelaan. TE-toimisto antaa kuitenkin lausuntoja siitä, osallistuuko työttömyysetuuden saaja työllistymistä edistävään palveluun (TE-palvelut –sivustolle) tai opiskeleeko hän tavalla, joka kerryttää aktiivimallin mukaista aktiivisuutta (TEM:n tiedote).

  • Kuka seuraa aktiivisuuttani? Kenelle ilmoitan aktiivisuuden?

    Työttömyysturvan aktiivimallissa seurannan ja päätöksen työttömyysetuuden määrästä tekee työttömyysetuuden maksaja. Jos saat työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa, seurannan tekee Kela. Jos saat ansiopäivärahaa, seurannan tekee oma työttömyyskassasi.

    Palkkatyön työtunnit ja niistä maksettu palkka, yritystoiminnan tulo ja muu aktiivisuudeksi laskettava toiminta ilmoitetaan Kelalle tai omalle työttömyyskassalle samassa hakemuksessa, jolla haet työttömyysetuutta. 

    TE-toimisto ei osallistu aktiivimallin seurantaan tai tee päätöstä siitä, koskeeko malli sinua.

  • Mikä on TE-toimiston tehtävä aktiivimallissa?

    TE-toimiston tehtävät eivät ole muuttuneet aktiivimallin myötä. TE-toimisto ei osallistu aktiivimallin seurantaan.

    TE-toimistolta saat tietoa työllistymistä edistävistä palveluista ja siitä, miten tällaiseen palveluun on mahdollista päästä. TE-toimisto on myös osallinen kun päätetään siitä, kuka pääsee työllistymistä edistävään palveluun. Joissakin palveluissa TE-toimisto päättää yksin siitä, voitko osallistua työllistymistä edistävään palveluun tai saada sen perusteella työttömyysturvaa (kts. erityisesti ”Mitä on omaehtoinen opiskelu, joka kerryttää aktiivimallin ehtoa?”). TE-toimistolta saat myös tietoa muista sen järjestämistä työllistymistä edistävistä palveluista ja toimista. Lisätietoa löydät täältä.

    Työttömyysetuuden maksajat eli Kela (saat työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa) tai oma työttömyyskassasi (saat ansiopäivärahaa) seuraa työmarkkinatukea tai perus-/ansiopäivärahaa koskevassa hakemuksessa antamiesi tietojen perusteella sitä, täyttyvätkö aktiivimallin ehdot kohdallasi.

     

  • Miten ilmoitan aktiivisuuden?

    Tarkista Kelasta (työmarkkinatuen tai peruspäivärahan saaja) tai omasta työttömyyskassastasi (ansiopäivärahan saaja) ohje työstä ja palkasta ilmoittamiselle, kun olet palkkatyössä. Kelalla ja työttömyyskassoilla voi olla myös omilla verkkosivuillaan ohjeita hakemuksen täyttämisestä. Seuraa myös hakemuksen täyttöohjeita. STM:n kanta on, että ilmoittaminen tapahtuu samalla tavalla kuin soviteltua työttömyysetuutta haettaessa kuitenkin niin, että työtunnit on aina ilmoitettava.

    Yritystoiminnan tulo ilmoitetaan samalla tavalla kuin ilmoittaisit ne soviteltua työttömyysetuutta hakiessasi. Jos yritystoiminnan tulo sovitellaan vahvistetun verotuksen perusteella, verotustiedot riittävät, ja jos sovittelussa käytetään kirjanpitoa, kirjanpitoselvitys riittää. Jos puolestaan laskutat palveluntuottajan kautta ja yrittäjätulosi sovitellaan palveluntuottajan tilittämää tuloa koskevan selvityksen perusteella, tämä ilmoitustapa riittää myös aktiivimallissa. Yritystoiminta ei edellytä Y-tunnusta. Tarkista Kelasta (saat työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa) tai omasta työttömyyskassastasi (saat ansiopäivärahaa), milloin työskentelysi on yritystoimintaa.

    Työllistymistä edistävästä palvelusta etuuden maksaja saa TE-toimistolta työvoimapoliittisen lausunnon. Ilmoita osallistuminen hakemuksessa noudattaen Kelan (työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saaja) tai oman työttömyyskassasi (ansiopäivärahan saaja) ohjeita.

    Kelan ohjeen hakemuksen täyttämisestä aktiivimallissa löydät myös täältä.

  • Miksi seuranta tehdään 65 maksupäivän jaksoissa, ja miten päivät siihen kertyvät?

    65 maksupäivän jakso vastaa noin 3 kuukauden eli neljännesvuoden yhdenjaksoista työttömyyttä.

    65 maksupäivän jakso tarkoittaa 65 arkipäivää (=päivät maanantaista perjantaihin), joilta saat työttömyysetuutta eli joko työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa.

    Työttömyysetuuden maksaja eli Kela tai oma työttömyyskassasi seuraa maksettuja päiviä viran puolesta. Sinun ei siis tarvitse itse jaksoa seurata, ellet halua tehdä seurantaa seurataksesi aktiivisuuden kertymistä.

    65 maksupäivää voi kertyä joko yhdenjaksoisesti tai jaksoissa, jos työttömyysetuuden maksaminen katkeaa välillä. Työttömyysetuuden maksaminen voi katketa väliaikaisesti jos esimerkiksi sairastut ja saat sairauspäivärahaa (estää työttömyysetuuden maksamisen) tai jos työnhakusi katkeaa.

  • Mitä tapahtuu jos sairastun enkä voi tehdä työvuoroani?

    Jos sairastut ja saat sairasajan palkkaa, aktiivisuus kertyy palkan perusteena olevien työtuntien mukaisesti. Jos olet työkyvytön niin pitkään, että siirryt sairauspäivärahalle, aktiivisuuden seuranta keskeytyy sairauspäivärahan alkamiseen ja jatkuu työttömyysetuuden saajaksi palaamisesta lukien.

  • Olen osa-aikatyössä, kerryttääkö vuosiloma-aika aktiivisuutta?

    Palkallisen vuosiloman ajalta aktiivisuus kertyy palkan perusteena olevien työtuntien mukaisesti.

  • Mikä on työllistymistä edistävä palvelu?

    Työllistymistä edistävä palvelu on määritelty työttömyysturvalaissa seuraavasti:

    Työllistymistä edistävällä palvelulla tarkoitetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua työnhakuvalmennusta, uravalmennusta, työvoimakoulutusta ja työttömyysetuudella tuettua työnhakijan omaehtoista opiskelua, mainitun lain 4 luvun 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua kokeilua, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua työvoimakoulutusta, kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22–24 §:ssä tarkoitettua omaehtoista opiskelua ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua kuntouttavaa työtoimintaa.

    Jotta kyse olisi työllistymistä edistävästä palvelusta, TE-toimiston on tullut hyväksyä jokin em. toimista kohdallasi tällaiseksi palveluksi. Kts. myös ”Mitä on omaehtoinen opiskelu, joka kerryttää aktiivimallin ehtoa?”.

    TE-toimisto järjestää myös muita työllistymistäsi tukevia palveluja ja toimia, jotka voivat kerryttää aktiivisuusvaatimusta.

  • Miten pääsen työllistymistä tukevaan palveluun? Onko minulla siihen oikeus?

    TE-toimisto päättää mahdollisuudestasi osallistua työllistymistä tukevaan palveluun sen perusteella, edistääkö tällainen palvelu työllistymismahdollisuuksiasi. Niihin ei siis ole automaattista oikeutta, vaan kyse on työvoimapoliittisen tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella tehtävästä ratkaisusta.

    Työllistymistä tukevista palveluista ja niihin pääsemisestä saat lisätietoa täältä, tutustu myös oikealla palstalla oleviin palvelukohtaisiin ohjeisiin.

    Jos olet kiinnostunut työllistymistä tukevista palvelusta, olethan yhteydessä omaan TE-toimistoosi.

  • Miten palveluun osallistuminen kerryttää aktiivisuutta?

    Jos osallistut työllistymistä edistävään palveluun, osallistuminen ratkaistaan lähtökohtaisesti TE-toimiston antaman työvoimapoliittisen lausunnon perusteella. TE-toimisto antaa lausunnon Kelalle, jos saat työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa, tai omalle työttömyyskassallesi, jos saat ansiopäivärahaa. Pääsääntö on, että lausunnon ilmoittama kesto (=aloituspäivä ja päättymispäivä) on osallistumisaikasi.

    Osallistumisajan sisällä aktiivisuutta eivät kerrytä ne päivät, joina olet ollut pois palvelusta ja poissaolon syy estää etuuden maksamisen palvelun perusteella. Lisätietoa saat Kelasta (työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajat) tai omasta työttömyyskassastasi (ansiopäivärahan saajat).

  • Miten yritystoiminta kerryttää aktiivisuutta? Voiko yritystoiminta estää työttömyysetuuden saannin?

    Yritystoiminnassa työllistyminen kerryttää aktiivisuutta, jos yritystoiminnasta saamasi tulo on yhteensä vähintään 241 euroa/65 maksupäivän jakso (vuonna 2018). Ansainta voi jakautua koko jaksolle.

    Tulo ilmoitetaan samalla tavalla kuin ilmoittaisit ne soviteltua työttömyysetuutta hakiessasi. Jos yritystoiminnan tulo sovitellaan vahvistetun verotuksen perusteella, verotustiedot riittävät, ja jos sovittelussa käytetään kirjanpitoa, kirjanpitoselvitys riittää. Jos puolestaan laskutat palveluntuottajan kautta ja yrittäjätulosi sovitellaan palveluntuottajan tuloa koskevan selvityksen perusteella, tämä ilmoitustapa riittää myös aktiivimallissa. Yritystoiminta ei edellytä Y-tunnusta.

    Työttömyysturvalakia muutettiin 1.1.2018 alkaen myös yritystoiminnan osalta. Jos aloitat yritystoiminnan työttömyysaikanasi, yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioida neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Työttömänä työnhakijana saat mainitulta ajalta työttömyysetuutta. Jos saat tuloa yritystoiminnasta kyseessä olevan neljän kuukauden aikana, sinulle maksetaan soviteltua työttömyysetuutta.

    Jos 4 kuukauden jälkeen TE-toimisto katsoo yritystoimintasi päätoimiseksi, sinulla ei enää ole oikeutta työttömyysetuuteen. Lisätietoa yritystoiminnan aloittamisesta työttömänä ja siitä, miten yritystoiminnan vaikutus arvioidaan TE-toimistossa saat täältä.

  • Mikä on soviteltu työttömyysetuus?

    Osittain työllistyvällä voi olla oikeus työttömyysetuuteen ansiotuloilla soviteltuna. Työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja ansiopäiväraha voidaan maksaa soviteltuna, jos työllistyt enintään 2 viikon ajan kokoaikaisesti palkansaajana tai päätoimisena yrittäjänä, jos teet osa-aikatyötä tai sijaisuuksia taikka muita lyhyitä työjaksoja palkansaajana tai jos olet sivutoiminen yrittäjä. Lisätietoa sovitellusta työttömyysetuudesta saat Kelasta (työmarkkinatuki ja peruspäiväraha) tai omasta työttömyyskassastasi (ansiopäiväraha).

    Jos ansaitset kuukaudessa enintään 300 euroa brutto, työttömyysetuutesi maksetaan täytenä. Ansioiden sovittelu koskee tämän ylittävää tulon osaa, ja perustilanteessa ylittävistä euroista puolet pienentää työttömyysetuuttasi. Voit tehdä koelaskelmia työmarkkinatuen ja peruspäivärahan osalta täällä ja ansiopäivärahan osalta täällä.

    Tutustu myös Kelan ja oman työttömyyskassasi ohjeisiin sovitellun työttömyysetuuden hakemisesta. Ja muistathan ilmoittaa työtunnit hakemuksessa!

  • Minut on lomautettu, koskeeko aktiivimalli myös minua?

    Jos työnantajasi on lomauttanut sinut kokonaan, aktiivimalli koskee sinua vasta kun olet saanut työttömyysetuutta yhdenjaksoisesti 65 maksupäivän ajan. Jos lomautuksesi koskee vain osaa työviikon päivistä (esim. ma ja ke kokoaikatyössä, ti, to ja pe lomautettu kokonaan), olet lomautettu viikko-viikko periaatteella tai saat lomautuksen vuoksi työttömyysetuutta yhdenjaksoisesti enintään 65 päivän ajan, aktiivisuuttasi ei seurata.

     

  • Mikä on aktiivimalli ja työssäoloehto?

    Jotta työttömyysturvajärjestelmään ei luotaisi tarpeettomasti kokonaan uusia kriteereitä, aktiivimallissa aktiivisuuden kertyminen on palkkatyön ja yritystoiminnassa työskentelyn osalta kytketty työssäoloehdon laskentaperusteeseen. Aktiivisuutta kerryttää kuitenkin myös työllistyminen, joka ei kerrytä työssäoloehtoa.

    Työssäoloehto:

    Työssäoloehto palkkatyössä kertyy työstä, jota on vähintään 18 tuntia/kalenteriviikko, jos palkka on työehtosopimuksen mukainen ja jossa palkasta on maksettu lakisääteiset työnantajan ja palkansaajan vakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksu mukaan lukien (pääsääntö). Jos alalla ei ole työehtosopimusta, tuntipalkan on perustuttava kokoaikatyön palkkarajaan (1189 euroa/kk/vuosi 2018).

    Työssäoloehto yrittäjänä työskentelystä kertyy, jos yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukainen työtulo taikka yrityksen nk. osaomistajan työntekijän eläkelain mukainen työansio on ollut yhteensä vähintään 12 576 euroa vuodessa eli 1048 euroa kuukaudessa vuonna 2018.

    Aktiivimallin aktiivisuusedellytys:

    Aktiivisuus palkkatyössä on riittävää, jos työssäoloehdossa tarkoitettua palkkatyötä on 65 maksupäivän jakson aikana ollut yhteensä vähintään 18 tuntia. Palkkatyön ei tarvitse kertyä yhden kalenteriviikon sisällä. Tunnit voivat kertyä eri työnantajien palveluksessa. Tunnit voivat kertyä myös osa-aikatyössä tai ns. nollatyösopimuksen perusteella tehdyistä työtunneista. Olennaista on, että jos kyseiset työtunnit olisi tehty yhden kalenteriviikon aikana, ne olisivat kerryttäneet työssäoloehtoa.

    Aktiivisuus yritystoiminnassa työskenneltäessä on riittävää, jos yritystoiminnan ansiotulo on 65 maksupäivän jakson aikana ollut yhteensä vähintään 23 %:ia työssäoloehtoon vaadittavasta tulosta, eli 241,04 euroa vuonna 2018. Tulo voi kertyä joko yhden kuukauden tai koko 65 maksupäivän jakson sisällä.

    Lisätietoa työssäoloehdosta saat Kelasta tai omasta työttömyyskassastasi.

  • Mitkä ovat muuttamisen ja työmatkakulujen sekä työnhakumatkojen tuet?

    Muuttamisen ja työmatkakulujen sekä työnhakumatkojen tuet

    Työn aloittamisesta syntyviä kuluja voidaan korvata ns. liikkuvuusavustuksella. Liikkuvuusavustusta koskevan hakemuksen käsittelee ja etuuden myöntää Kela (jos et kuulu työttömyyskassaan) tai oma työttömyyskassasi.

    Työnhakumatkaan liittyviä kustannuksia puolestaan on mahdollista korvata TE-toimiston toimesta silloin, jos korvaaminen katsotaan työllistymien ja työvoiman saatavuuden kannalta tarkoituksenmukaiseksi.

    Lisätietoa sekä liikkuvuusavustuksesta että matkakustannusten korvauksesta löydät täältä. Liikkuvuusavustuksesta myös Kelan sivulta ja työttömyyskassojen ja yhteisjärjestöjen sivulta.

  • Milloin työttömyysetuus palaa normaaliksi, jos sitä on alennettu?

    Jos työttömyysetuutta saadessasi sinulla on 65 maksupäivän jakso, jolla aktiivisuutta ei ole, etuutta alennetaan seuraavan 65 maksupäivän jakson ajaksi. Jos tällä uudella 65 maksupäivän jaksolla on riittävästi aktiivisuutta, etuus palaa normaalin suuruiseksi tätä seuraavan maksujakson alusta. Lisätietoa löydät tiedotteestamme täältä. Tutustu erityisesti kuvaan ja sen teksteihin.

    Työttömyysetuus palaa normaaliksi myös, jos työttömyysetuutta on alettu maksaa alennettuna, ja:

    1. työllistyt kokoaikaisesti palkkatyössä yhdenjaksoisesti yli 2 viikon ajan: palatessasi etuudensaajaksi työttömyysetuus palautuu normaalin suuruiseksi tai
    2. työllistyt päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä yhdenjaksoisesti yli 2 viikon ajan: palatessasi etuudensaajaksi työttömyysetuus palautuu normaalin suuruiseksi tai
    3. työllistyt osittain, ja soviteltua työttömyysetuutta ei hakujaksolta jää maksettavaksi työtulon tai työajan vuoksi: työttömyysetuus maksetaan normaalin suuruisena kun palaat tällaisen jakson jälkeen työttömyysetuuden saajaksi tai
    4. palaat työttömyysetuuden saajaksi TE-toimiston lausunnollaan asettaman korvauksettoman määräajan (karenssi) tai työssäolovelvoitteen päättymisen jälkeen.

    Työttömyysetuus palaa myös normaaliksi, jos sitä on alettu maksaa alennettuna ja täytät työssäoloehdon uudelleen. Tässä yhteydessä työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaika myös alkaa alusta.

  • Kerryttääkö vapaaehtoistyö aktiivisuutta?

    Vapaaehtois- tai talkootyö ei kerrytä aktiivimallin aktiivisuusedellytystä. Vapaaehtoistyö ei ole palkkatyötä, yritystoimintaa tai työllistymistä edistävää palvelua tai toimintaa, jonka työvoimaviranomainen järjestää.

  • Miten pieneksi työmarkkinatuki/peruspäiväraha/ansiopäiväraha voi tippua aktiivimallin vuoksi?

    Täysi työttömyysetuus voi alentua 4,65 % täydestä määrästään. Tämä alentaminen ei kertaudu. Etuus ei siis pienene portaittain.

  • Voinko aktiivimallin takia jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta?

    Aktiivimallin mukainen täyden työttömyysetuuden alentaminen ei kertaudu, vaikka sinulla olisi useita peräkkäisiä 65 maksupäivän jaksoja, joilla ei ole aktiivisuutta.

Lisätietoja