Usein kysyttyä yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan hallitus toteuttaa asumistuen kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on tukien kohdentuminen tukea eniten tarvitseville ryhmille. Tässä tarkoituksessa ehdotetaan, että 

1. tuen korvausprosenttia lasketaan nykyisestä 80 prosentista 70 prosenttiin,
2. tuloharkintaa perusomavastuun määrittelyssä kiristetään, 
3. palkka- ja yrittäjätuloja koskeva ansiotulovähennys eli ns. suojaosa poistetaan, 
4. Helsinki yhdistetään enimmäisasumismenoja koskevassa kuntaluokituksessa muuhun pääkaupunkiseutuun, ja
5. asumistuki omistusasuntoihin lakkautetaan. 

Ehdotetut muutokset ovat osa rakenneuudistuksia, joiden tavoitteena on vahvistaa valtion taloutta ja lisätä työllisyyttä.

Tuen korvausprosentti tarkoittaa tuen määrää, joka maksetaan, kun asumismenoista on ensin vähennetty tuloista riippuva perusomavastuu. Kaikkein pienituloisimmilla perusomavastuu on nolla ja heillä tuki on tähän asti ollut 80 prosenttia asumismenoista, kuitenkin enintään laissa määritellyistä enimmäisasumismenoista. 

Jatkossa tuki on enintään 70 prosenttia asumismenoista. Muutos vaikuttaa kaikkien tukia saavien asumistuen määrään ja tällä hetkellä hyvin pientä tukea saavat eivät jatkossa enää saisi tukea.

Muutos pienentää asumistukimenoja ja on osa hallituksen tavoitetta vakauttaa valtion taloutta.

Jatkossa niillä tuensaajilla, joilla tulot ylittävät lasten ja aikuisten määrästä riippuvan perusmäärän, tulot kasvattavat tuesta vähennettävää perusomavastuuosuutta 50 prosenttia nykyisen 42 prosentin sijasta.

Kaikkein pienituloisimpiin muutos ei vaikuta, koska heillä jatkossakin perusomavastuu on nolla.

Muutoksella tukea kohdistetaan kaikkein pienituloisimmille.

Ansiotulovähennys eli 300 euron ns. suojaosa on summa, jonka saa ansaita palkkaa tai yrittäjätuloa ilman, että tulo vaikuttaa asumistuen määrään. Jos mainittuja tuloja on enemmän, niistä vähennetään 300 euroa kuukaudessa.

Ansiotulovähennyksestä luopuminen on yksi keinoista, joilla edistetään hallitusohjelman tavoitetta yksinkertaisemmasta ja työhön kannustavammasta sosiaaliturvasta. Sen poistamisella tavoitellaan erityisesti sitä, että asumistuki kannustaisi nykyistä paremmin työnhakijoita kokopäivätyöhön. Muutos on myös askel kohti hallitusohjelman mukaisen yleistuen valmistelua.

Asumistukea voi edelleen saada, vaikka olisi työtuloja. Jatkossa tulot otetaan kokonaan huomioon tukea määrättäessä. Muutoksen vaikutus on tapauskohtaista.

Osa-aikatyön ja keikkatyön vastaanottaminen ja tekeminen ovat edelleen hyviä vaihtoehtoja täydelle työttömyydelle. Uudistuksen tavoitteena on tukea lisätyön vastaanottamista ja siirtymiä osittaisesta työstä kokoaikatyöhön.

Muutos pienentää hieman lähes kaikkien Helsingissä asuvien asumistukea, koska suurimmalla osalla todelliset asumismenot ylittävät jo nyt tuen perusteena olevat enimmäisasumismenot.

Helsingissä on jatkossa samat asumismenojen enimmäismäärät, joiden perusteella tuki lasketaan, kuin Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla asuvien, tukea saavien ruokakuntien todelliset asumismenot eivät keskimäärin eroa merkittävästi toisistaan. Koko pääkaupunkiseutu muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden ja kuntaryhmien yhdistäminen nähdään perustelluksi.
 

Asumistuen muutoksilla hallitus pyrkii kohdentamaan tuen niille, jotka eniten ovat tuen tarpeessa. Omassa asunnossa asuvilla on joka tapauksessa jonkin verran asuntovarallisuutta. Kansainvälisesti vertaillen tuen maksaminen omistusasuntoihin on harvinainen poikkeus.
 

Muutosten vaikutukset riippuvat ruokakunnan elämäntilanteesta ja perhetyypistä.

Keskimäärin tuki pienenee työssäkäyvällä ruokakunnalla 133 euroa kuukaudessa.

Opiskelijaruokakunnista tuelta tippuu arviolta 6,5 prosenttia ja työttömistä arviolta 8 prosenttia.

Vastaavasti yleinen asumistuki pienenee opiskelijaruokakunnalla keskimäärin 76 ja työttömällä ruokakunnalla 73 euroa kuukaudessa.

Perhetyypeistä muutokset vaikuttavat ruokakunnittain tarkasteltuna eniten kahden vanhemman lapsiperheisiin, joista yli 23 prosenttia tippuu tuelta kokonaan ja tuen muutos on keskimäärin 140 euroa kuukaudessa.

Myös lapsettomiin pareihin muutokset ovat samankaltaisia: 25,5 prosenttia tippuu tuelta kokonaan ja tuki pienenee keskimäärin 127 euroa kuukaudessa.

Yksinasuvilla tuelta tippuu kokonaan 11 prosenttia, ja tuki pienenee keskimäärin 70 euroa kuukaudessa.

Yksinhuoltajilla vastaavat luvut ovat 15 prosenttia ja 111 euroa.

Luvut ovat ruokakuntakohtaisia, joten yksinasuvilla muutos olisi kuitenkin euromääräisesti suurin henkilöä kohden.

Eniten muutokset vaikuttavat ansiotulovähennyksen ja perusomavastuun korotuksen myötä työssäkäyviin ruokakuntiin, joista yli kolmasosan arvioidaan tippuvan kokonaan pois yleiseltä asumistuelta.

Omistusasunnon tukien lakkauttaminen on ehdotettu tulemaan voimaan 1.9.2024. Muut muutokset tulevat voimaan 1.4.2024.

Omistusasumisen tuet on tarkoitus lakkauttaa kaikilta sitä saavilta kerralla.

Muut muutokset tulevat voimaan sitä mukaa, kun kyseinen tuki tarkistetaan – joko määräaikaistarkistuksena tai olosuhteiden muutoksen perusteella.