Usein kysyttyjä kysymyksiä asumisperusteisesta sosiaaliturvasta

  • Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan asumisperusteisesta sosiaaliturvasta?

    Asumisperusteisella sosiaaliturvalla tarkoitetaan sosiaaliturvaetuuksia ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joihin suomalaisen lainsäädännön mukaan syntyy oikeus Suomessa asumisen perusteella. Myös Suomen kansalaisten osalta sosiaaliturvan edellytyksenä on asuminen Suomessa. Asumisperusteista sosiaaliturvaa ovat Kelan ja kuntien hoitamat etuudet, kuten esimerkiksi toimeentuloturva, sairausvakuutus ja lapsilisät.

    Suomen sosiaaliturvajärjestelmän juuret perustuvat Suomessa asumiseen. Suomessa asuminen tuo mukanaan kattavan sosiaaliturvan ja siihen liittyvät monipuoliset edut.

  • Mikä muuttuu?

    Asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän perusteita ei muuteta. Lainsäädäntöä selkeytetään ja päivitetään vastaamaan nykyajan tarpeita. Uudella lainsäädännöllä tarkennetaan edellytyksiä suomalaisen sosiaaliturvan saamiselle maiden välillä liikuttaessa.

  • Miksi asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä uudistetaan?

    Uudistuksen tarkoituksena on selkeyttää erittäin monimutkaiseksi muodostunutta lainsäädäntöä. Nykyistä asumisperusteista sosiaaliturvasäädäntöä on sovellettu kohta 25 vuotta eli 1.1.1994 lähtien, jolloin Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen. Lakia on muutettu usein ja se on muuttunut monimutkaiseksi ja vaikeaselkoiseksi.

    Liikkuvuuden lisääntyessä on entistä tärkeämpää kohdentaa asumisperusteinen sosiaaliturva selkeämmin maassa asuville ja työskenteleville sekä sosiaaliturvan rahoitukseen osallistuville.

  • Ketä asumisperusteisen sosiaaliturvalainsäädännön uudistus koskettaa?

    Lainsäädäntöuudistus vaikuttaa niihin suomalaisiin, jotka lähtevät Suomesta töihin tai opiskelemaan toiseen EU-maahan tai niin sanottuihin kolmansiin maihin. Uudistus koskettaa myös suomalaisia jotka viettävät osan aikaa vuodesta esimerkiksi toisessa maassa sijaitsevassa talviasunnossa.

    Uudistus vaikuttaa myös henkilöihin, jotka tulevat toisesta EU-maasta Suomeen tekemään töitä tai opiskelemaan. Uudistus vaikuttaa myös niin sanotuista kolmansista maista Suomeen tuleviin työntekijöihin.

  • Mitä muutoksia uudistus tuo ulkomaille muuttoon?

    Jos aiot viettää ulkomailla enintään 6 kuukautta, sinun katsotaan edelleen asuvan Suomessa. Tällöin voit saada niitä Kelan etuuksia, joita maksetaan ulkomaille. Näitä ovat esimerkiksi lapsilisä ja vanhempainetuudet.

    Jos muutat ulkomaille vakinaisesti, et yleensä voi saada asumisperusteisia sosiaaliturvaetuuksia. Muuttoa pidetään vakinaisena, jos sen on tarkoitus kestää yli 6 kuukautta. Tällöin oikeutesi Kelan etuuksiin päättyy, kun muutat maasta.

    Tietyt erityisryhmät voivat säilyttää suomalaisen sosiaaliturvansa, vaikka ovat ulkomailla yli 6 kuukautta. Heitä ovat esimerkiksi opiskelijat ja lähetetyt työntekijät. Toisessa EU-maassa oleskelevien eläkeläisten etuuksiin muutokset eivät käytännössä vaikuta.

    Kun muutat toiseen maahan, selvitä sosiaaliturvatilanteesi etukäteen.

  • Mikä on enimmäisaika, jonka voi viettää ulkomailla ja saada asumisperusteisia etuuksia?

    Ulkomaan työkomennuksen kestoaika voi yleensä olla enintään viisi vuotta. Tämä koskee mm. Suomesta ulkomaille lähetettyjä työntekijöitä. Aikaraja ei kuitenkaan koske ulkomaille lähetettyjä valtion virkamiehiä. Opiskelijat voivat saada asumisperusteisia etuuksia päätoimisten opintojen keston ajan. Pääsääntöisesti siis ulkomailla vietetty enimmäisaika on viisi vuotta, jonka jälkeen ei kuulu asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin Suomessa, ellei palaa välillä takaisin Suomeen.

  • Miten paluumuuttaja voi saada Kela-kortin takaisin?

    Ulkomailta Suomeen palaava voi saada asumisperusteista sosiaaliturvaa, kun hän muuttaa takaisin Suomeen ja ilmoittaa paluustaan Kelaan.

  • Mikä on muuttajalle kaikkien tärkeintä?

    Kaikkien tärkeintä on selvittää omat oikeudet etuuksiin etukäteen ennen muuttoa ulkomaille. Tämä koskee kaikkia ulkomaille muuttoa suunnittelevia riippumatta siitä mitä ulkomailla on tarkoitus tehdä.

    Selvitä siis tilanteesi etukäteen, tee ilmoitus Kelaan ja hanki eurooppalainen sairaanhoitokortti.

  • Miten lainsäädäntöuudistus vaikuttaa EU-maiden kansalaisiin, jotka tulevat Suomeen töihin?

    Oikeus asumisperusteisiin etuuksiin Suomessa sidotaan tiettyyn jatkuvaan tulotasoon.

    Työskentelyn vähimmäisvaatimus on 696,60 euron kuukausittainen ansio.

    Työskentelyn vähimmäisvaatimuksen määrittely ansion perusteella helpottaa henkilön oman aseman arviointia ja lisää järjestelmän läpinäkyvyyttä.

    Tulorekisterin käyttöönotto mahdollistaa työskentelyn jatkumisen seurannan ja vähentää virheellistä etuuksien maksamista.

  • Vaikuttaako muutos muihin vakuutuksiin, kuten työeläke-, tapaturma- ja matkavakuutuksiin?

    Muuhun vakuutuksia koskevaan lainsäädäntöön ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia. Apurahansaajien eläkevakuutus voisi muutoksen myötä olla voimassa enintään 5 vuotta kestävän ulkomailla apurahoin tehtävän työn ajan.

    Suomalainen työnantaja voi yleensä pitää suomalaisen työeläke- ja tapaturmavakuutuksen voimassa suomalaisessa vakuutusyhtiössä kuten nykyisinkin. Myös niissä tilanteissa, jos lähetetyn työntekijän komennus kestää yli 5 vuotta, tämä on pääsääntöisesti mahdollista, ellei EU-lainsäädännöstä tai Suomen tekemästä sosiaaliturvasopimuksesta johtuva enimmäisaika ole lyhyempi.

    Yksityisestä vakuutusyhtiöstä otetun matkavakuutuksen voimassaolo on syytä varmistaa vakuutusyhtiöstä aina erikseen pidempää ulkomailla oleskelua varten.

Lisätietoja

Henna Huhtamäki, neuvotteleva virkamies 
STM, Sosiaaliturva- ja vakuutusosasto / SVO, Suunnitteluasioiden ja kv. sosaaliturvan yksikkö / SUKA 0295163072