Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus
Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti hallitus haluaa ratkaista hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden saatavuutta uhkaavan sote-henkilöstön vajeen, mikä vaatii sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia.
Vaikuttavimmat toimet linkittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuuden parantamiseen siten, että palvelut porrastetaan ja palveluihin liittyvään henkilöstötarpeeseen vastataan tarkoituksenmukaisella tavalla. Samalla vahvistetaan ennaltaehkäisyä, digitaalisia palveluita, palveluohjausta ja mahdollisuuksia omahoitoon.
Lisäksi hyvinvointialueita kannustetaan lisäämään sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta henkilöstön tarpeet huomioivalla ja osallistavalla johtamisella niin, että parannetaan työnjakoa ja joustavuutta.
Keinoja henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen
Sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi syksyllä 2023 käynnistetään Hyvän työn ohjelma.
Ohjelma täydentää ja laajentaa edellisellä hallituskaudella käynnissä ollutta sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelmaa ja sisältää päättyneen ohjelman strategisessa tiekartassa 2022–2027 ehdotettuja toimenpiteitä.
- riittävät koulutusmäärät ja eettinen kansainvälinen rekrytointi
- koulutuksen sisältöjen kehittäminen
- työnjaon ja työn organisoimisen uudistaminen
- teknologisten ratkaisujen monipuolinen hyödyntäminen sekä
- työssä jaksamisen ja hyvän työn edellytysten parantaminen eri keinoin Suomessa.
Tiekartta on valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, toimintaa ohjaavien, johtavien ja valvovien tahojen, poliittisten päättäjien sekä asiakkaiden ja potilaiden käyttöön. Tiekarttaa voivat hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset ja yksityiset toimijat.
Tiekartassa on neljä strategista kärkeä:
- Osaamisen varmistaminen
- Työn vaikuttavuuden parantaminen
- Hyvän työn edellytykset
- Tietopohja-analyysi ja ennakointi
1. Osaamisen varmistaminen
Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöä on riittävästi ja se on ammattitaitoista ja pätevää. Osaamista varmistetaan riittävillä koulutusmäärillä sekä koulutuksen sisällön ja toteutuksen kehittämisellä.
Vuonna 2023 arvioidaan tarve ja mahdollisuudet lisätä eri ammattiryhmien koulutusmääriä. Lisäksi arvioidaan mahdollisuudet tutkintoa täydentävän koulutusjärjestelmän muodostamiseksi sekä sen edellyttämä ohjausjärjestelmä ja rahoitustarve.
Alalle tulevilla opiskelijoilla on oltava riittävät työelämätaidot. Siksi harjoittelun ja harjoittelukorvausten yhtenäistäminen on välttämätöntä.
Sote-ammattilaisten työ on kohdennettava oikein
Sote-ammattihenkilöiden työ on kohdennettava koulutusta vastaaviin tehtäviin. Avustavan ja tukipalveluhenkilöstön määrää lisätään sillä tavoin, ettei asiakas- ja potilasturvallisuutta vaaranneta eikä kelpoisuusvaatimuksia alenneta. Tässä hyödynnetään vaikuttavaksi osoitettuja toimintatapoja ja malleja, jotka hiotaan alueiden väestön palvelutarpeiden mukaisesti.
Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut ohjeen nykyisen lainsäädännön soveltamisesta tehtävärakenteiden ja tehtäväjaon toimintamallien kehittämisessä.
Ohjeen tueksi on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä ja niihin vastauksia.
- Usein kysyttyjä kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön toimintamalleista ja työnjaosta
Myös kansainvälistä rekrytointia tarvitaan
Kansainvälisen rekrytoinnin tarve voi kasvaa jopa 10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tarpeeseen vastaamiseksi täytyy
- sujuvoittaa laillistamisprosessia, tarkastella sen hinnoitteluperusteita ja kehittää sähköistä asiointia
- kehittää laillistamisprosessia tukevaa pätevöitymiskoulutusta ja kielikoulutusta
- määritellä koulutuksen valtakunnallinen vastuutaho
- varmistaa pysyvän koulutuksen resurssit
Kansainvälinen yhteistyö on olennaista erityisesti eettisen rekrytoinnin varmistamiseksi.
2. Työn vaikuttavuuden parantaminen
Tavoitteena on edistää digitalisaatiota ja uusien toimintatapojen hyödyntämistä, palveluiden yhteensovittamista ja monialaista yhteistyötä sekä vaikuttavuusperusteisuutta ja tiedolla johtamista.
Henkilöstöresursseja kohdennetaan niin, että niillä voidaan parhaiten vastata asiakkaiden ja potilaiden tarpeisiin ja että kaikkien työntekijäryhmien osaaminen hyödynnetään tehokkaasti.
Työn vaikuttavuuden parantaminen ja vaikuttavuusperusteinen ohjaus linkittyvät vahvasti isoihin kansallisiin uudistuksiin ja kokonaisuuksiin. Yhteistyössä viedään eteenpäin erityisesti sellaisia asioita, jotka vapauttavat sote-henkilöstön aikaa asiakas- ja potilastyöhön ja toiminnan ja osaamisen kehittämiseen.
- Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma (THL)
- Suomen kestävän kasvun ohjelma
- Sote tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelma (Toivo-ohjelma)
3. Hyvän työn edellytysten varmistaminen
Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat koonneet toimivia malleja ja työkaluja hyödynnettäväksi kaikilla sote-työpaikoilla.
Työkalut on kerätty ajankohtaisista kansallisista hankkeista ja ohjelmista, ja ne on luokiteltu Tekojen tori -sivustolle teemoittain.
Lisää tietoa työstä ja hyvinvoinnista sekä toimintamalleista:
Materiaaleja:
- STM:n 9.6.2023 järjestämän infotilaisuuden aineisto
- Riskien arviointi ja työpaikkaselvitys sosiaali- ja terveydenhuollossa -webinaarin 23.8.2023 esitysaineisto
- Riskien arviointi ja työpaikkaselvitys sosiaali- ja terveydenhuollossa -webinaarin 23.8.2023 tallenne
Taustaa: Sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelma 2021-2023
Keväällä päättyneen ohjelman ohjausryhmänä toimi perhe- ja peruspalveluministerin johtama sote-ministerityöryhmä, joka on valinnut ohjelman painopisteet.
Ohjelmatyöskentelyä varten asetettiin poikkihallinnollinen työryhmä, jossa oli ministeriöiden ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen edustus.
Työryhmän toimikausi oli 18.11.2021 – 31.3.2023.
Lisäksi asetettiin seitsemän alatyöryhmää, joissa käsiteltiin henkilöstön saatavuutta ja riittävyyttä eri näkökulmista.
Tiedot ryhmien kokoonpanoista ja työskentelystä löytyvät valtioneuvoston Hankeikkunasta:
- tilannekuva ja ennustetyö
- osaamisen johtaminen
- työn veto-ja pitovoima, ammatillinen liikkuvuus, työolo-suhteet, työhyvinvointi, sukupuolten tasa-arvo ja niiden johtaminen
- kansainvälinen rekrytointi ja työperäinen maahanmuutto
- palvelujärjestelmän uudistuvat osaamistarpeet koulutusjärjestelmässä
- tehtävärakenteet, työnjaon muutokset ja osaamisen joustava käyttöä palvelujärjestelmässä sekä pätevyysvaatimukset
- palveluiden ja palvelurakenteen vaikuttavuus sekä digitalisaatio-osaamisen käyttö
Lisätietoja
Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Asiakkaat ja henkilöstö -yksikkö / ASI Puhelin:0295163692 [email protected]
Tia-Maria Kirkonpelto, erityisasiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Asiakkaat ja henkilöstö -yksikkö / ASI Puhelin:0295163264 [email protected]