Sote-tietopaketit – raportointityökalu kunnille

Sote-tietopaketit ovat kuntien ja kuntayhtymien käyttöön on laadittu raportointityökalu, jolla tuetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ja tiedolla johtamista.

Raportointimallin avulla palvelujen käyttöä ja kustannuksia koskevasta datasta koostetaan tietopaketteja, joita voidaan käyttää päätöksenteon tukena.

Tavoitteena on, että tietopakettien raportointimalli otetaan tulevaisuudessa käyttöön kaikkialla Suomessa.

Raportointimalli ja käsikirja

Sote-tietopakettien raportointimallista ja siihen liittyvästä käsikirjasta on julkaistu uusi versio 30.1.2020. Käsikirja on yksityiskohtainen määrittelydokumentti tietopakettien kohdennus- ja laskentasäännöistä.

Työväline tiedolla johtamiseen

Mallissa yksittäiset tiedot kootaan laajemmiksi paketeiksi, joita kunnat ja kuntayhtymät voivat hyödyntää omassa kehittämis- ja budjettisuunnittelussaan. Yhdenmukaisesti tuotettu tieto tukee päätöksentekoa.

Tietopaketit edistävät tiedolla johtamista kaikkialla Suomessa ja toimivat myös valtakunnallisen suunnittelun ja ohjaamisen työvälineenä. Raportointimallissa tietoa yhdistetään asiakasryhmien, rahoituskanavien ja palveluntuottajien näkökulmasta. Tällaista tietoa ei ole ollut ennen saatavilla näin laajasti.

Raportoinnin lähtökohtana on kertakirjaaminen sekä se, että tietotuotato voidaan automatisoida. Näin kunnissa ja kuntayhtymissä vähennetään merkittävästi päällekkäistä ja erillistä raportointia.

Yhtenäisen, kattavan sote-tietopohjan käyttäjiä ovat erityisesti valtioneuvosto, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjät, valvontaviranomaiset ja osin myös palvelujen tuottajat.

Mitä teemoja tietopaketit sisältävät?

Sote-tietopaketteja on yhteensä 15. Niistä 11 on perustietopaketteja, joihin voidaan koota kaikki palvelujen järjestäjän sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset. Lisäksi tietoa kootaan neljään laajennettuun pakettiin.

Perustietopaketit:

  1. Hoito- ja hoivapalvelut
  2. Erikoissairaanhoito, 18–74-vuotiaat
  3. Lapset, nuoret ja perheet
  4. Vammaisten palvelut
  5. Vastaanottopalvelut
  6. Aikuisten sosiaalipalvelut
  7. Mielenterveys- ja päihdepalvelut
  8. Päivystys
  9. Suun terveydenhuolto
  10. Kuntoutus
  11. Ensihoito

Laajennetut tietopaketit:

  1. Lääkehuolto
  2. Matkapalvelut
  3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
  4. Työterveyshuolto

Sote-tietopakettien rakenne on organisaatioriippumaton ja sen avulla voidaan pureutua JHS-suosituksen mukaista talousraportointia tarkempiin tietoihin. Sote-tietopakettien määritelmät ja luokitukset noudattavat Valtiokonttorin JHS-palveluluokkia.

Tietopaketteja on arvioitu neljällä alueella

Sote-tietopaketteja on kehitetty neljän vuoden aikana yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Sitran sekä satojen asiantuntijoiden kanssa. Tietopaketteja testattiin alkuvuoden 2017 aikana seitsemässä maakunnassa.

Syksyn 2017 aikana neljän maakunnan alueella tehtiin sote-tietopakettien arviointi. Mukana olivat Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Keski-Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Arviointi osoitti, että maakuntien välinen sote-kustannusten vertailtavuus on hyvä.

Maakuntien kaikista sote-kustannuksista 97,2 prosenttia kohdentuu oikealla tavalla sote-tietopakettien käsikirjassa määriteltyjen tietopakettien sisälle. Suuria kustannuseroja maakuntien välillä löytyi esimerkiksi ikäihmisten hoiva- ja hoitopalvelujen kustannuksissa sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen välillä.

Tuotekustannuslaskentaa on tehty jo aiemmin, mutta ei tässä laajuudessa.

Aineisto

Perjantaina 25.1.2019 järjestetyn Sote-tietopaketit tietojohtamisen työvälineenä -tilaisuuden esitysmateriaalit:

Lisätietoja

Minna Saario, johtaja 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto / OHO, Digitalisaation ja tiedonhallinnan ryhmä DITI 0295163146