Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö havainnoi ja analysoi ilmiöitä sekä kehittää toimintatapoja, jotka vaikuttavat ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin. Tavoitteena on ennaltaehkäistä sosiaalisia ongelmia.

Rakenteellisen sosiaalityön avulla voidaan tunnistaa ajoissa sellaisia tekijöitä, joiden vuoksi ihmiset joutuvat turvautumaan erityispalveluihin tai heistä tulee sosiaalityön pitkäaikaisia asiakkaita.

Rakenteellisesta sosiaalityöstä säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) (Finlex).

Rakenteellinen sosiaalityö on käytännössä

  • Järjestelmällistä tiedon keräämistä kunnan ja maakunnan sosiaalisista ilmiöistä. Tiedon avulla varmistetaan, että sosiaalihuollon asiakastyöstä saatavat kokemukset välittyvät osaksi kunnan ja maakunnan päätöksentekoa. 
  • Ennakoivaa, kehittävää ja visioivaa toimintaa, jonka avulla etsitään uusia entistä tehokkaampia toimintatapoja. 
  • Kunnan ja maakunnan asukkaiden osallisuuden vahvistamista ja erilaisten yhteistyöverkostojen rakentamista.
  • Asukkaiden sosiaalisten oikeuksien ja osallisuuden toteutumisen seurantaa sekä maakuntien hyvinvointivastuun täyttämistä.

Sosiaalinen raportointi

Sosiaalinen raportointi on yksi rakenteellisen sosiaalityön keskeisimmistä menetelmistä. Se on kaksivaiheinen prosessi, joka kuuluu tiedon keruu ja muokkaus sekä tiedon raportointi. Sen avulla voidaan osoittaa sosiaalisia epäkohtia ja kehittää sosiaali- ja hyvinvointipalveluja.

Sosiaalinen raportointi voi olla tilastollista, indikaattoreihin perustuvaa tiedonkeruuta tai asiakastyöstä kerättyä laadullista tietoa, tai molempia yhdistävää.

Sosiaalisen raportoinnin tietoja voivat tuottaa asiakkaat palvelujen käyttäjinä, viranomaiset, ammatilliset toimijat, kolmannen sektorin edustajat ja asukkaat. 

Lisätietoa ja esimerkkejä sosiaalisesta raportoinnista:

Kunnissa ja maakunnissa lakisääteisesti tehtävä hyvinvointikertomus on hyvä väylä saattaa sosiaalisen raportoinnin seurantatiedot ja johtopäätökset strategisiin päätöksiin. 

 

Lisätietoja