OTE-blogi - Näkökulmia osatyökykyisten työllistymiseen

OTE-blogin tekstit ovat kirjoittajien tai heidän edustamiensa organisaatioiden näkemyksiä.

Pitkään työttömänä olleiden työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään suurin osa

Raija Kerätär Julkaisupäivä 11.6.2018 11.29 Blogit STM

Hallituksen kehysriihessään asettama selvitystyö osatyökykyisten työmarkkinatilanteesta, palveluista ja etuuksista on käynnistynyt.

Selvityksessä on tarkoituksena lähestyä vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien tilannetta lähtemällä avaamaan niitä signaaleja ja ilmiöitä, joita on aiemmissa tutkimuksissa havaittu tai muutoin jo nähtävillä.

Selvityksen alkuvaiheessa yksi pysähdyttävistä tiedoista on pitkään työttömänä olleiden, työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden hämmästyttävän suuri hylkyosuus.

Mitä pidempi työttömyys, sitä todennäköisempi eläkehakemuksen hylkääminen.

Riitta Huurinainen tutki vuonna 2014 kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden yli 18 000 suomalaisen saamat päätökset ja totesi, että yli 200 päivää työttömänä olleiden eläkehakemuksista hylätään yli 87 prosenttia. Niiden, jotka eivät ole olleet työttöminä, hakemuksista hylättiin 31 prosenttia.

Mitä pitempään työttömyys on jatkunut, sitä todennäköisempää oli hylkääminen. Alueelliset vaihtelut olivat myös suuria: Etelä-Karjalassa asuvien työttömien hakemuksista hylättiin 70 prosenttia, kun taas Länsi-Uudellamaalla asuvien pitkäaikaistyöttömien hakemuksista hylättiin lähes kaikki (runsaat 96 prosenttia).

Sosiaalivakuutusjärjestelmän yksi perusvaatimuksista on sen yhdenvertaisuus kansalaisten kesken. Tämä ei nyt selvästikään toteudu. Aiemmin on jo selvinnyt, että osa työttömistä on terveyspalveluiden ulkopuolella, vaikka heidän keskuudessaan sairastavuus on korkeampaa kuin työssä olevilla. Myöskään kuntoutus ei heitä tavoita.

Hakijan saama asiantuntija-apu vaikuttaa eläkepäätökseen.

 Mistä oikein mahtaa olla kysymys? Onko Kelan vakuutuslääkäreillä jotain työttömien työkyvyttömyyseläkkeitä vastaan?

Asia ei liene näin yksinkertainen, vaikka vakuutuslääkäreiden roolista käydään toistuvasti julkista keskustelua. Aiemmissa selvityksissä on näet myös todettu, että lähes puolessa hylkäyksen saaneiden lääkärinlausunnoista on selviä puutteita.

On siis kyse työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin osaamisen puutteista ja löydösten dokumentoinnin vaikeuksista. Myös hakijan saamalla asiantuntija-avulla on huomattava merkitys. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa hylkäyksen saaneiden ryhmässä 91 prosenttia oli tehnyt hakemuksensa itse, kun taas hyväksytyn saaneiden kontrolliryhmässä itse hakemuksensa tehneitä oli vain 13 prosenttia.

Työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin tarvitaan vaativan tason osaamista.

Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäykseen johtanutta prosessia on syytä tarkastella kokonaisuutena eikä rajoittua vain hakemuksen päätösvaiheeseen. On hyvä selvittää muun muassa sitä, onko työttömän heikentynyt toimintakyky ja sitä heikentävät sairaudet tunnistettu ajoissa ja onko heidän sairautensa tutkittu riittävällä tarkkuudella, jotta asianmukainen hoito ja kuntoutus olisi ollut saatavilla.

Jos sairaus on riittämättömästi tutkittu tai hoidettu, hylkäys on todennäköisintä. On myös selvää, että jos taas sairaudet etenevät pitkään ilman hoitoa, toimintakyvyn heikkeneminen jää usein pysyväksi.

Pitkäaikaistyöttömien joukossa on henkilöitä, joilla on monimuotoisia sairauksia, myös mielenterveyden häiriöistä kärsiviä ja kehitysvammaisia. Heidän kykynsä ja jaksamisena ei välttämättä yllä siihen, että he vaatisivat itselleen palveluita. Palveluihin pääseminen tuntuu edellyttävän tänä päivänä varsin hyvää toimintakykyä.

Työttömän työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi vaatii toimintakykyyn heijastuvien monien ongelmien ja sairauksien vuoksi vaativan tason osaamista ja se edellyttää myös taitoja toimia monialaisessa palveluverkostossa.

Myös muissa selvityksissä ja käytännön toimijoiden haastatteluissa eri puolilta maata on tullut edellä olevaan yhdenmukaisia havaintoja. Näiden mukaan terveydenhuollossa ei ole työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin ja tukitoimiin riittävää osaamista. On jopa väitetty, että terveydenhuollon rakenteet ja toimintatavat auttavat osaa kansalaisista syrjäytymään.

Samalla kun sote-lainsäädäntö on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi, herää vakava huoli peruspalveluidemme tilasta. Johtuuko terveyserojen lisääntyminen osaltaan terveys- ja sosiaalipalveluiden vinoutumisesta?

 

Raija Kerätär
Kuntoutuslääkäri, Oorninki Oy

Kommentit
Lisää kommentti
Selaa blogin artikkeleita