Alkoholijuomien rajat ylittävään etämyyntiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia

Vireillä

Alkoholijuomien etämyyntiä koskevassa keskustelussa on viime aikoina käsitelty korkeimman oikeuden ennakkopäätöksenä julkaisemaa oikeustapausta KKO:2018:49, jossa virolainen yksityishenkilö oli yhtiönsä puolesta myynyt Suomessa asuville yksityishenkilöille alkoholijuomia. Kaupoista oli sovittu yhtiön internetsivuston välityksellä, minkä jälkeen henkilö oli tuonut juomat Virosta Suomeen ja toimittanut ne täällä ostajien koteihin.

Korkeimman oikeuden tiedotteen mukaan ”KKO katsoi alkoholijuomien internetmyynnin ja kotiin

kuljetuksen kielletyksi”.

Keskusteluun liittyy muun muassa seuraavanlaisia kysymyksiä:

Onko alkoholilaissa pykälä, jossa säädetään, että ulkomailta tapahtuva internetmyynti tai ”etämyynti ”on kielletty?

Ei ole. Tämän vuoksi eduskunta on yksimielisesti edellyttänyt, että alkoholijuomien etämyyntiä koskevat säännökset selvitetään.

Onko korkeimman oikeuden tuomiossa käsitelty sellaista toimintaa, jossa ulkomaalainen myyjä sopii suomalaisen kuluttajan kanssa, että myyjän kuljetusliike toimittaa tuotteet ostajalle?

Ei ole. Korkein oikeus on tuominnut jutussa vain yhden syytetyn niistä teoista, jotka hän on tehnyt. Tuomiossa ei ole käsitelty esimerkiksi sellaista toimintaa, jossa ulkomaalainen myyjä ei kuljeta itse, mutta palkkaa työntekijän kuljettamaan alkoholijuomia ostajien kotiin.

Miksi tuomiota on luettu ja siihen on viitattu myös muunlaisen toiminnan yhteydessä?

Korkein oikeus on julkaissut ratkaisunsa ”ennakkopäätöksenä”. Korkein oikeus julkaisee tällä tavoin sellaiset tuomiot, ”jotka ovat tärkeitä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai muutoin oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi.”

Millä perusteella korkeimman oikeuden tuomion yhteydessä sitten puhutaan laajemmin alkoholijuomien ”etämyynnistä” (jossa ulkomaalainen myyjä sopii suomalaisen kuluttajan kanssa, että myyjän kuljetusliike toimittaa tuotteet ostajalle)?

Tähän on ainakin kaksi syytä:

  1. Juuri puheena olevan jutun yhteydessä tuomioistuimet ovat viitanneet nimenomaan tähän laajempaan ”etämyynnin” käsitteeseen:

- Euroopan unionin tuomioistuin on otsikoinut asiaa koskevan ennakkoratkaisunsa C-198/14 Visnapuu:”– Alkoholijuomien etämyynti ja kuljetus toisesta jäsenvaltiosta –”. Lisäksi tuomioistuimen tuomiolauselmassa se antaa tuomionsa tilanteeseen, ”jossa myyjä huolehtii kyseisten juomien kuljetuksesta tai antaa sen kolmannen tehtäväksi”.

- Korkein oikeus on omaan tuomioonsa lainannut muun muassa Helsingin hovioikeuden perustelun: ”Jos Alkon vähittäismyyntimonopolin piiriin kuuluvien tuotteiden etämyynti suomalaisille kuluttajille sallittaisiin toisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneille toimijoille, tulisi se sallia myös Suomeen sijoittautuneille toimijoille.”

  1. Korkein oikeus tarkastelee tuomiossaan perusteellisesti Suomen alkoholilain sellaisia pääperiaatteita, joita kiistämättä rikotaan myös alkoholijuomien laajemmassa ”etämyynnissä”:

- ”Alkoholirikoksia koskevan sääntelyn keskeisenä tarkoituksena on tehostaa yleistä, oikeustoimen laadusta riippumatonta kieltoa luovuttaa alkoholijuomia toiselle ilman tarvittavaa lupaa” (tuomion kohta 19).  ”Korkein oikeus toteaa, että kirjallisina todisteina esitettyjen valvontaviranomaisten vuodesta 2007 lähtien julkisuuteen antamien tiedotteiden mukaan alkoholijuomien ostaminen ja maahantuominen toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta on sallittua vain silloin, kun yksityishenkilö on ostanut juomat omaan käyttöönsä ja on saanut juomat hallintaansa toisessa jäsenvaltiossa tuoden ne joko mukanaan tai järjestäen muutoin itse niiden kuljetuksen Suomeen.” (kohta 21).

”Edellä esitetyn perusteella Korkein oikeus toteaa, että kaikkiin alkoholilainsäädännössä sallittuihin myyntitapoihin voidaan kohdistaa tehokasta viranomaisvalvontaa. Sen sijaan sellaista vähittäismyyntiä, jossa myydyt alkoholijuomat toimitettaisiin suoraan kuluttajan kotiin tai muuhun tämän valitsemaan paikkaan, ei voitaisi kattavasti valvoa. (kohta 63)

”A on vedonnut siihen, että etämyynnissä ostajien täysi-ikäisyydestä voitaisiin varmistua sillä, että maksamisessa edellytetään luottokortin tai vahvan sähköisen tunnistautumisen käyttämistä. …Korkein oikeus toteaa, että maksutapa ei ole A:n esittämällä tavalla luotettava keino varmistua alkoholijuoman vastaanottajan iästä eikä etenkään hänen päihtymättömyydestään luovutushetkellä taikka luovutusaikojen noudattamisesta.” (kohta 59)

Eduskunta on yksimielisesti edellyttänyt, että”etämyyntiä koskevat ratkaisut eivät saa vaarantaa laissa säädetyn vahvuusrajan ylittävien alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeuden säilyttämistä eivätkä suomalaisen elinkeinoelämän yhdenvertaisuutta ulkomaisiin kilpailijoihin nähden”. Miten ulkomailta tapahtuva etämyynti, jossa myyjän kuljetusliike toimittaa tuotteet ostajalle, liittyy yhdenvertaisuuteen?

Jos ulkomaalaisten myyjien olisi sallittua myydä esimerkiksi laadukkaita punaviinejä tai kausioluita suomalaisille ostajille, suomalaisten yritysten säännöt poikkeaisivat eduskunnan tahdon vastaisesti ulkomaalaisten yritysten säännöistä kolmessa suhteessa:

- yksikään suomalainen myyjä ei saa myydä punaviiniä suomalaisille ostajille, mutta ulkomaalaiset myyjät saisivat.

- kausioluen myynti edellyttää suomalaisilta myyjiltä aina alkoholin vähittäismyyntilupaa, jota yksikään ulkomaalainen myyjä ei ole edes hakenut.

- yksikään suomalainen myyjä ei saa myydä alkoholijuomia kotiin (tai postiin taikka pakettiautomaattiin) kuljetuksella, mutta ulkomaalaiset myyjät tekisivät alkoholilain vastaisesti juuri näin.

Mitä tapahtuu ulkomaalaiselle etämyyjälle ja suomalaiselle ostajalle, jos kauppoja on jo tehty tai syksyn aikana tehdään?

Ulkomaalainen etämyyjä voi syyllistyä teollaan alkoholirikokseen, josta säädetään rikoslaissa rangaistus. On selvää, että myyjällä on oikeus puolustautua oikeudessa.

Suomalainen ostaja ei syyllisty mihinkään kiellettyyn tai rangaistavaan tekoon, mutta tilattujen alkoholijuomien perilletulo ei ole enää syksyn aikana varmaa.

Miksi etämyyntiä koskevia alkoholilain säännöksiä ollaan muuttamassa ja miten?

Ne säännökset, joiden perusteella korkein oikeus on tuominnut edellä mainitun internetmyyjän, ovat olleet suunnilleen samansisältöiset sekä vanhassa vuoden 1995 alkoholilaissa että uudessa vuoden 2018 alkoholilaissa jo 20 vuotta.

Uuden alkoholilain eduskuntakäsittelyssä on useaan otteeseen todettu, että säännökset eivät ole selvät. Eduskunnan ponnen mukaisesti säännöksiä pyritään nyt selkeyttämään. Samalla otetaan luonnollisesti huomioon eduskunnan ilmaisemat toivomukset.

Valmisteltujen luonnosten mukaan alkoholijuomien ulkomailta tapahtuva luvaton etämyynti (jossa ulkomaalainen myyjä järjestää tuotteiden kuljetuksen suomalaisille ostajille) olisi jatkossakin kielletty, mutta kielto ei koskisi suomalaista ostajaa.  Alkoholilain muut määritelmät säilyisivät ennallaan. 

Täydennyksenä nykytilaan laissa säädettäisiin, että suomalaisilla ostajilla olisi lakisääteinen oikeus ”etäostaa” alkoholijuomia eli sekä myyjä että ostaja toimisivat kaikin puolin oikein, jos ostaja järjestää itse ostamiensa tuotteiden kuljetuksen. Malli on ”etämyynnin” ja ”etäostamisen” erottelusta on otettu EU:n valmisteverodirektiivistä ja Suomen valmisteverotuslaista.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Sosiaali- ja terveysministeriö lähettää lakiluonnoksen lausuntokierrokselle tavoitteen mukaan elokuun lopussa. Tämän jälkeen luonnos menee hallituksen poliittiseen käsittelyyn.

Mistä saan lisää vastauksia asiasta?

Monimutkainen asia pyritään selvittämään mahdollisimman perusteellisesti lausuntokierrokselle lähetettävässä lakiluonnoksessa.

Lisätietoja

Ismo Tuominen, hallitusneuvos 
STM, Hyvinvointi- ja palveluosasto / HPO, Asiakkuus ja toimintaympäristö -yksikkö / ASTO, Hyvinvoinnin- ja terveydensuojelu -tulosryhmä / HYT 0295163341