Koronavirusrokotteet
Rokotusten avulla pidetään yhteiskuntaa avoimena, turvataan terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyttä ja vähennetään erityisesti vakavaa koronavirustautia. Tavoitteena on lisätä rokotettujen osuutta koko väestössä suositusten mukaisesti ja erityisesti niissä ryhmissä, joissa on suurin vakavan taudin riski.
Lisätietoja rokotusten etenemisestä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilla:
Koronavirusrokotteen saavat Suomessa kaikki – vapaaehtoisuuden pohjalta
Koronavirusrokote tarjotaan kaikille 5 vuotta täyttäneille henkilöille. Rokotus on kaikille vapaaehtoinen ja maksuton. Suomi tavoittelee mahdollisimman hyvää rokotuskattavuutta.
Valtioneuvoston asetukset covid-19-rokotuksista:
- Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 3 §:n muuttamisesta (23.12.2021(pdf)
- Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisesta 17.12.202 (pdf)
- Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista 22.12.2020 (pdf)
- Muistio (pdf)
- Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (307/2021), 16.4.2021 (pdf)
- Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta (308/2021), 19.4.2021 (pdf)
- Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta (749/2021), 9.8.2021
Suomen koronarokotusstrategia linjaa rokotusten pääperiaatteet
Rokotusstrategia linjaa rokotusten pääperiaatteet, ja se perustuu lääketieteeseen ja tutkimukselliseen näyttöön. Hallituksen hybridistrategian mukaisesti rokotuksilla pidetään yhteiskuntaa avoimena sekä turvataan osallisuutta yhteiskunnan eri toimintoihin.
Tavoitteena on lisätä rokotettujen osuutta koko väestössä suositusten mukaisesti ja erityisesti niissä ryhmissä, joissa on suurin vakavan taudin riski. Merkittävin riski sairastua vakavaan koronavirustautiin on edelleen iäkkäillä. Tautiriskiä lisäävät myös tietyt taustasairaudet ja lääkkeet, jotka voivat heikentää rokotusten tehoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön korkea rokotuskattavuus auttaa puolestaan estämään laitosepidemioita.
Väestön rokotussuojaa vahvistetaan epidemiatilanteen ja lääketieteellisen näytön edellyttämällä tavalla. Suomalaiset asiantuntijat seuraavat tilannetta sekä kansallista ja kansainvälistä tutkimusnäyttöä aktiivisesti.
Koronarokotusstrategia päivitettiin 22.6.2022. Päivitetty strategia astuu voimaan 1.7.2022.
- 25.11.2021 tehty Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen COVID-19 –rokotusstrategian päivittämisestä
- 22.6.2022 päivitetty Koronarokotusstrategia
Sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajilla velvollisuus varmistaa palvelujen koronaturvallisuus
Tartuntatautilakiin on säädetty uusi, väliaikaisesti voimassa oleva pykälä (48 a), jolla voidaan edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajalta velvollisuutta huolehtia siitä, että henkilöstö ei aiheuta hoidettaville koronaviruksen tartuntavaaraa.
Säännöksen mukaan työnantaja voi vain erityisestä syystä käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa covid-19-viruksen aiheuttamaa tautia vastaan.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajilla velvollisuus varmistaa palvelujen koronaturvallisuus (30.12.2021)
Koronavirusrokotteella on oltava myyntilupa
Koronavirusrokote voi saada myyntiluvan, kun se on osoitettu riittävän turvalliseksi ja tehokkaaksi ja valmisteen laatu on hyväksyttävä. Myyntiluvan Euroopan alueelle antaa Euroopan komissio Euroopan lääkeviraston (EMA) tekemän arvion perusteella.
Tällä hetkellä EU:n alueella on viisi myyntiluvallista koronavirusrokotetta:
- BioNTechin ja Pfizerin kehittämä koronarokote (Comirnaty)
- Modernan kehittämä koronavirusrokote (Spikevax)
- AstraZenecan kehittämä koronavirusrokote (Vaxzevria)
- Janssen kehittämä koronarokote (Jcovden)
- Novavax yhtiön kehittämä koronavirusrokote (Nuvaxovid)
- Valnevan kehittämä koronarokote (COVID-19 Vaccine Valneva)
- Sanofi Pasteurin kehittämä koronarokote VidPrevtyn Beta
AstraZenecan rokotteen käyttö on Suomessa lopetettu marraskuussa 2021. Käytössä on tällä hetkellä neljä valmistetta.
Suomi hankkii rokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta
Koronavirustilanteessa Suomi ei käytä tavanomaista ja vakiintunutta, avoimeen kilpailutukseen perustuvaa rokotteiden hankintaprosessia, kuten muiden kansallisen rokotusohjelman rokotteiden hankinnassa tehdään.
Suomi hankkii koronarokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta. Yhteishankinnassa komissio hankkii keskitetysti rokotteita EU-jäsenmaiden tarpeisiin. Näin saadaan suureen tilausmäärään perustuva neuvotteluvaltti tilanteessa, jossa rokotteilla on valtava kysyntä maailmanlaajuisesti.
Euroopan komissio neuvottelee jäsenmaiden puolesta rokotteiden ennakko-ostosopimuksia ja ostosopimuksia useiden rokotetuottajien kanssa. EU on myös sitoutunut kansainväliseen solidaarisuuteen rokotteiden yhdenvertaisen saatavuuden edistämiseksi.
EU:n komissio neuvotellut sopimuksen toistaiseksi seitsemästä koronarokotteesta:
- AstraZeneca (yhteensä 300 miljoonaa annosta)
- Sanofi-GSK* (yhteensä 300 miljoonaan annosta)
- Johnson & Johnson (Janssen-Cilag, yhteensä 200 miljoonaa annosta)
- Biontech-Pfizer (yhteensä 1400 miljoonaa annosta) + 900 M optio josta sovitaan erikseen
- Moderna (yhteensä 480 miljoonaa annosta)
- Novavax (yhteensä enintään 100 miljoonaa annosta)
- Valneva (yhteenä 27 miljoonaa annosta)
*Sanofin valmisteella ei toistaiseksi ole myyntilupaa ja se ei ole vielä käytössä EU:n alueella
Sopimukset ovat komission ja yritysten välisiä sitovia ostovelvoitesopimuksia ja salaisia. Komissio vastaa tietojen antamisesta kyseisistä sopimuksista.
Suomi on tällä hetkellä mukana kuudessa EU:n hankintasopimuksessa.
EU:n ennakko-ostosopimukset rahoitetaan osittain EU:n hätärahaston (Emergency Support Instrument, ESI) kautta, ja ylittävän osan maksaa kukin jäsenmaa itse. Ostosopimukset kukin jäsenmaa maksaa itse. Suomi on varannut omaan osuuteensa riittävän rahoituksen valtion talousarvioon. Kaikki 27 jäsenmaata ovat mukana hankintasopimuksissa.
Covid-19-rokotteet ja kansainvälinen yhteistyö
Suomi on vahvasti sitoutunut solidaarisuuteen covid-19-rokotteiden globaalin saatavuuden edistämisessä. Valtioneuvosto päätti 9.9.2021 yhteensä 3,65 miljoonan rokoteannoksen lahjoittamisesta COVAX:in kautta.
Koronarokoteviestintää linjataan valtakunnallisesti
Hallitus on hyväksynyt valtakunnalliset koronarokoteviestinnän linjaukset. Niissä on linjattu muun muassa viestinnän lähtökohtia, periaatteita, tavoitteita, viestinnän organisointia ja vastuita. Linjauksia päivitetään tarpeen mukaan.
Lisätietoja
Sari Ekholm, lääkintöneuvos
sosiaali- ja terveysministeriö, Turvallisuus ja terveys -osasto / TUTO, Bioteknologia ja lääkkeet -yksikkö / BILA Puhelin:0295163447 [email protected]
Ajankohtaista
Koronapassin valmistelu etenee – lainsäädäntöä valmisteleva ryhmä asetettu
Koronarokotukset laajennetaan koskemaan kaikkia 12–15-vuotiaita
Kaikki EU:n koronatodistukset ovat nyt saatavilla Omakannasta
STM on antanut ohjauskirjeen – rajojen terveysturvallisuustoimien resurssit varmistettava maahantulorajoitusten päättyessä
Muualla verkossa
- Rokotteet ja koronavirus (kysymyksiä ja vastauksia, THL)
- Kansallinen rokotusohjelma (THL)
- Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR (THL)
- Turvallisia covid-19-rokotteita eurooppalaisille (Euroopan komissio)
- Koronavirus (COVID-19)(Lääkealanturvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea)
- European Medicines Agency