Koronavirusrokotteet

Rokotusten avulla pidetään yhteiskuntaa avoimena, turvataan terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyttä ja vähennetään erityisesti vakavaa koronavirustautia. Tavoitteena on lisätä rokotettujen osuutta koko väestössä suositusten mukaisesti ja erityisesti niissä ryhmissä, joissa on suurin vakavan taudin riski.

Lisätietoja rokotusten etenemisestä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilla:

Koronavirusrokotteen saavat Suomessa kaikki – vapaaehtoisuuden pohjalta

Koronavirusrokote tarjotaan kaikille 5 vuotta täyttäneille henkilöille. Rokotus on kaikille vapaaehtoinen ja maksuton. Suomi tavoittelee mahdollisimman hyvää rokotuskattavuutta.

Valtioneuvoston asetukset covid-19-rokotuksista:

Suomen koronarokotusstrategia linjaa rokotusten pääperiaatteet

Rokotusstrategia linjaa rokotusten pääperiaatteet, ja se perustuu lääketieteeseen ja tutkimukselliseen näyttöön. Hallituksen hybridistrategian mukaisesti rokotuksilla pidetään yhteiskuntaa avoimena sekä turvataan osallisuutta yhteiskunnan eri toimintoihin. 

Tavoitteena on lisätä rokotettujen osuutta koko väestössä suositusten mukaisesti ja erityisesti niissä ryhmissä, joissa on suurin vakavan taudin riski. Merkittävin riski sairastua vakavaan koronavirustautiin on edelleen iäkkäillä. Tautiriskiä lisäävät myös tietyt taustasairaudet ja lääkkeet, jotka voivat heikentää rokotusten tehoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön korkea rokotuskattavuus auttaa puolestaan estämään laitosepidemioita.

Väestön rokotussuojaa vahvistetaan epidemiatilanteen ja lääketieteellisen näytön edellyttämällä tavalla. Suomalaiset asiantuntijat seuraavat tilannetta sekä kansallista ja kansainvälistä tutkimusnäyttöä aktiivisesti.

Koronarokotusstrategia päivitettiin 22.6.2022. Päivitetty strategia astuu voimaan 1.7.2022.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajilla velvollisuus varmistaa palvelujen koronaturvallisuus

Tartuntatautilakiin on säädetty uusi, väliaikaisesti voimassa oleva pykälä (48 a), jolla voidaan edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajalta velvollisuutta huolehtia siitä, että henkilöstö ei aiheuta hoidettaville koronaviruksen tartuntavaaraa.

Säännöksen mukaan työnantaja voi vain erityisestä syystä käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa covid-19-viruksen aiheuttamaa tautia vastaan.

Koronavirusrokotteella on oltava myyntilupa

Koronavirusrokote voi saada myyntiluvan, kun se on osoitettu riittävän turvalliseksi ja tehokkaaksi ja valmisteen laatu on hyväksyttävä. Myyntiluvan Euroopan alueelle antaa Euroopan komissio Euroopan lääkeviraston (EMA) tekemän arvion perusteella.

Tällä hetkellä EU:n alueella on viisi myyntiluvallista koronavirusrokotetta: 

  • BioNTechin ja Pfizerin kehittämä koronarokote (Comirnaty)
  • Modernan kehittämä koronavirusrokote (Spikevax)
  • AstraZenecan kehittämä koronavirusrokote (Vaxzevria)
  • Janssen kehittämä koronarokote (Jcovden)
  • Novavax yhtiön kehittämä koronavirusrokote (Nuvaxovid)
  • Valnevan kehittämä koronarokote (COVID-19 Vaccine Valneva)
  • Sanofi Pasteurin kehittämä koronarokote VidPrevtyn Beta 

AstraZenecan rokotteen käyttö on Suomessa lopetettu marraskuussa 2021. Käytössä on tällä hetkellä neljä valmistetta.

Suomi hankkii rokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta

Koronavirustilanteessa Suomi ei käytä tavanomaista ja vakiintunutta, avoimeen kilpailutukseen perustuvaa rokotteiden hankintaprosessia, kuten muiden kansallisen rokotusohjelman rokotteiden hankinnassa tehdään.

Suomi hankkii koronarokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta. Yhteishankinnassa komissio hankkii keskitetysti rokotteita EU-jäsenmaiden tarpeisiin. Näin saadaan suureen tilausmäärään perustuva neuvotteluvaltti tilanteessa, jossa rokotteilla on valtava kysyntä maailmanlaajuisesti. 

Euroopan komissio neuvottelee jäsenmaiden puolesta rokotteiden ennakko-ostosopimuksia ja ostosopimuksia useiden rokotetuottajien kanssa. EU on myös sitoutunut kansainväliseen solidaarisuuteen rokotteiden yhdenvertaisen saatavuuden edistämiseksi.

EU:n komissio neuvotellut sopimuksen toistaiseksi seitsemästä koronarokotteesta:

  • AstraZeneca (yhteensä 300 miljoonaa annosta)
  • Sanofi-GSK* (yhteensä 300 miljoonaan annosta)
  • Johnson & Johnson (Janssen-Cilag, yhteensä 200 miljoonaa annosta)
  • Biontech-Pfizer (yhteensä 1400 miljoonaa annosta) + 900 M optio josta sovitaan erikseen
  • Moderna (yhteensä 480 miljoonaa annosta)
  • Novavax (yhteensä enintään 100 miljoonaa annosta)
  • Valneva (yhteenä 27 miljoonaa annosta)

    *Sanofin valmisteella ei toistaiseksi ole myyntilupaa ja se ei ole vielä käytössä EU:n alueella

Sopimukset ovat komission ja yritysten välisiä sitovia ostovelvoitesopimuksia ja salaisia. Komissio vastaa tietojen antamisesta kyseisistä sopimuksista. 

Suomi on tällä hetkellä mukana kuudessa EU:n hankintasopimuksessa. 

EU:n ennakko-ostosopimukset rahoitetaan osittain EU:n hätärahaston (Emergency Support Instrument, ESI) kautta, ja ylittävän osan maksaa kukin jäsenmaa itse.  Ostosopimukset kukin jäsenmaa maksaa itse.  Suomi on varannut omaan osuuteensa riittävän rahoituksen valtion talousarvioon. Kaikki 27 jäsenmaata ovat mukana hankintasopimuksissa.

Covid-19-rokotteet ja kansainvälinen yhteistyö

Suomi on vahvasti sitoutunut solidaarisuuteen covid-19-rokotteiden globaalin saatavuuden edistämisessä. Valtioneuvosto päätti 9.9.2021 yhteensä 3,65 miljoonan rokoteannoksen lahjoittamisesta COVAX:in kautta.

Koronarokoteviestintää linjataan valtakunnallisesti

Hallitus on hyväksynyt valtakunnalliset koronarokoteviestinnän linjaukset. Niissä on linjattu muun muassa viestinnän lähtökohtia, periaatteita, tavoitteita, viestinnän organisointia ja vastuita. Linjauksia päivitetään tarpeen mukaan.

Lisätietoja

Sari Ekholm, lääkintöneuvos 
sosiaali- ja terveysministeriö, Turvallisuus ja terveys -osasto / TUTO, Bioteknologia ja lääkkeet -yksikkö / BILA 0295163447