Koronavirusrokotteet

Rokotusten tavoite on lieventää koronavirusinfektion oireita, estää covid-19-taudin vakavia tautimuotoja ja kuolemia sekä turvata terveydenhuollon kantokykyä. Rokotuksilla voidaan parhaimmillaan vähentää tartuntariskiä ja viruksen leviämistä. 

Lisätietoja rokotusten etenemisestä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilla:

Koronavirusrokotteen saavat Suomessa kaikki – vapaaehtoisuuden pohjalta

Koronavirusrokote tarjotaan kaikille 12-vuota täyttäneille henkilöille. Rokotus on kaikille - myös terveydenhuollon henkilöstölle - vapaaehtoinen ja maksuton. Suomi tavoittelee mahdollisimman hyvää rokotuskattavuutta.

Valtioneuvoston asetukset covid-19-rokotuksista:

 Asetuksen mukaan rokotukset annetaan eri väestöryhmille seuraavassa järjestyksessä:

  1. covid-19-tautiin sairastuneiden tai perustellusti sairastuneeksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, välittömään hoitoon tai huolenpitoon liittyvä tai muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksikön henkilöstö ja asukkaat; sekä 19.4. voimaantulleen asetuksen mukaisesti kuntavaalien 2021 kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat ja laitosäänestyksen toimittavat vaalivirkailijat;
  2. 70 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt; 
  3. henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistavia sairauksia; 
  4. muut kuin 1-3 kohdassa tarkoitetut henkilöt ikäryhmittäin siten, että ensin rokotetaan 60-69-vuotiaat, sen jälkeen 50-59-vuotiaat, sitten 40-49-vuotiaat, sitten 30-39-vuotiaat, sitten 16-29-vuotiaat ja lopuksi 12-15-vuotiaat. 

Väliaikaisen asetusmuutoksen mukaan rokotuksia voitiin kohdentaa alueellisesti 19.4.-31.5.2021

Suomen rokotusstrategia linjaa rokotusten pääperiaatteet

Valtioneuvoston teki istunnossaan 25.11. 2021 periaatepäätöksen rokotestrategiasta.

Rokotusstrategia linjaa rokotusten pääperiaatteet, strategia perustuu lääketieteeseen ja tutkimukselliseen näyttöön. 

Hallituksen hybridistrategian mukaisesti rokotuksilla pidetään yhteiskuntaa avoimena sekä turvataan osallisuutta yhteiskunnan eri toimintoihin. Lisäksi rokotuksilla vähennetään koronavirustapausten määrää ja turvataan terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyttä ja palvelujen saatavuutta.

Rokotuskattavuuden nostamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi tulee

  • nostaa kahden rokoteannoksen saaneiden osuutta väestössä kohdentamalla tehokkaita toimenpiteitä erityisesti niihin väestöryhmiin ja alueille, joilla rokotuskattavuudessa on todettu puutteita
  • vahvistaa väestön rokotussuojaa tehostamalla kolmansien rokoteannosten antamista
  • varautua alle 12-vuotiaiden lasten rokottamiseen
  • arvioida ja tarvittaessa valmistella lainsäädännön muutoksia potilasturvallisuuden varmistamiseksi

Rokotusstrategia on määräaikainen ja voimassa 30.6.2022 saakka. Strategia päivitetään keväällä 2022, kun saatavilla on uutta seurantatietoa epidemiatilanteesta, rokotuskattavuudesta ja rokotusten vaikutuksista.

Koronavirusrokotteella on oltava myyntilupa

Koronavirusrokote voi saada myyntiluvan, kun se on osoitettu riittävän turvalliseksi ja tehokkaaksi ja valmisteen laatu on hyväksyttävä. Myyntiluvan Euroopan alueelle antaa Euroopan komissio Euroopan lääkeviraston (EMA) tekemän arvion perusteella.

Tällä hetkellä EU:n alueella on neljä myyntiluvallista koronavirusrokotetta: 

  • BioNTechin ja Pfizerin kehittämä koronarokote
  • Modernan kehittämä koronavirusrokote
  • AstraZenecan kehittämä koronavirusrokote (Vaxzevria)
  • Janssen-Cilag (Johnson&Johnson) covid-19-rokote

Suomi hankkii rokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta

Koronavirustilanteessa Suomi ei käytä tavanomaista ja vakiintunutta, avoimeen kilpailutukseen perustuvaa rokotteiden hankintaprosessia, kuten muiden kansallisen rokotusohjelman rokotteiden hankinnassa tehdään.

Suomi hankkii koronarokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta. Yhteishankinnassa komissio hankkii keskitetysti rokotteita EU-jäsenmaiden tarpeisiin. Näin saadaan suureen tilausmäärään perustuva neuvotteluvaltti tilanteessa, jossa rokotteilla on valtava kysyntä maailmanlaajuisesti. 

Euroopan komissio neuvottelee jäsenmaiden puolesta rokotteiden ennakko-ostosopimuksia ja ostosopimuksia useiden rokotetuottajien kanssa. EU on myös sitoutunut kansainväliseen solidaarisuuteen rokotteiden yhdenvertaisen saatavuuden edistämiseksi.

EU:n komissio neuvotellut sopimuksen toistaiseksi seitsemästä koronarokotteesta:

  • AstraZeneca (yhteensä 300 miljoonaa annosta)
  • Sanofi-GSK* (yhteensä 300 miljoonaan annosta)
  • Johnson & Johnson (Janssen-Cilag, yhteensä 200 miljoonaa annosta)
  • Biontech-Pfizer (yhteensä 1400 miljoonaa annosta) + 900 M optio josta sovitaan erikseen
  • Moderna (yhteensä 480 miljoonaa annosta)
  • Novavax* (yhteensä enintään 100 miljoonaa annosta)
  • Valneva* (yhteenä 27 miljoonaa annosta)

    *Sanofin, Valnevan ja Novavaxin valmisteilla ei toistaiseksi ole myyntilupaa ja ne eivät ole vielä käytössä EU:n alueella

Sopimukset ovat komission ja yritysten välisiä sitovia ostovelvoitesopimuksia ja salaisia. Komissio vastaa tietojen antamisesta kyseisistä sopimuksista. 

Suomi on tällä hetkellä mukana kuudessa EU:n hankintasopimuksessa. 

EU:n ennakko-ostosopimukset rahoitetaan EU:n hätärahaston (Emergency Support Instrument, ESI) kautta, jonka ylittävän osan kukin jäsenmaa maksaa itse. Ostosopimukset kukin jäsenmaa maksaa itse.  Suomi on varannut omaan osuuteensa riittävän rahoituksen valtion talousarvioon. Kaikki 27 jäsenmaata ovat mukana hankintasopimuksissa.

Covid-19-rokotteet ja kansainvälinen yhteistyö

Suomi on vahvasti sitoutunut solidaarisuuteen covid-19-rokotteiden globaalin saatavuuden edistämisessä. Valtioneuvosto päätti 9.9.2021 yhteensä 3,65 miljoonan rokoteannoksen lahjoittamisesta COVAX:in kautta.

Koronarokoteviestintää linjataan valtakunnallisesti

Hallitus on hyväksynyt valtakunnalliset koronarokoteviestinnän linjaukset. Niissä on linjattu muun muassa viestinnän lähtökohtia, periaatteita, tavoitteita, viestinnän organisointia ja vastuita. Linjauksia päivitetään tarpeen mukaan.

Lisätietoja

Sari Ekholm, lääkintöneuvos 
sosiaali- ja terveysministeriö, Turvallisuus ja terveys -osasto / TUTO, Bioteknologia ja lääkkeet -yksikkö / BILA 0295163447