Koronavirusrokotteet
Rokotusten avulla pidetään yhteiskuntaa avoimena, turvataan terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyttä ja vähennetään erityisesti vakavaa koronavirustautia.
Lisätietoja rokotusten etenemisestä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilla:
Suomen koronarokotusstrategia
Koronarokotusstrategia päivitettiin 22.6.2022. Päivitetty strategia astui voimaan 1.7.2022.
- 25.11.2021 tehty Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen COVID-19 –rokotusstrategian päivittämisestä
- 22.6.2022 päivitetty Koronarokotusstrategia
Koronavirusrokotteella on oltava myyntilupa
Koronavirusrokote voi saada myyntiluvan, kun se on osoitettu riittävän turvalliseksi ja tehokkaaksi ja valmisteen laatu on hyväksyttävä. Myyntiluvan Euroopan alueelle antaa Euroopan komissio Euroopan lääkeviraston (EMA) tekemän arvion perusteella.
Suomi on hankkinut koronarokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta. Yhteishankinnassa EU-komissio neuvottelee sopimuksen lääkeyrityksen kanssa ja hankkii rokotteet kaikkien hankintaan osallistuvien EU-jäsenmaiden tarpeisiin. Koronavirusrokotteiden hankinnassa ei ole käytetty tavanomaista avoimeen tarjouskilpailuun perustuvaa hankintamenettelyä kuin muiden kansallisen rokotusohjelman rokotteiden hankinnassa.
Sopimukset ovat komission ja yritysten välisiä sitovia ostovelvoitesopimuksia ja salaisia. Komissio ja lääkeyritykset vastaavat tietojen antamisesta kyseisistä sopimuksista. Kaikki 27 jäsenmaata ovat olleet mukana hankintasopimuksissa.
Tällä hetkellä EU:n alueella on kahdeksan myyntiluvallista koronavirusrokotetta:
- BioNTechin ja Pfizerin kehittämä koronarokote (Comirnaty)
- Modernan kehittämä koronavirusrokote (Spikevax)
- AstraZenecan kehittämä koronavirusrokote (Vaxzevria)
- Janssen kehittämä koronarokote (Johnson & Johnson)
- Novavax yhtiön kehittämä koronavirusrokote (Nuvaxovid)
- Valnevan kehittämä koronarokote (COVID-19 Vaccine Valneva)
- Sanofi Pasteurin kehittämä koronarokote VidPrevtyn Beta
- HIPRA Human Health kehittämä rokote (Bimervax)
AstraZenecan rokotteen käyttö on Suomessa lopetettu marraskuussa 2021, ja Sanofin rokotetta ja HIPRA Human Health -rokotetta Suomi ei ole missään vaiheessa ostanut.
Suomessa on tällä hetkellä kahta koronarokotevalmistetta:
- Biontech-Pfizer
- Novavax
Rokotteiden haittavaikutukset
Suomessa Fimea seuraa ja kerää yhteistyössä Euroopan lääkeviraston EMA:n kanssa haittavaikutustietoa kaikista lääkkeistä ja rokotteista. Haittavaikutusilmoitusten avulla pyritään havaitsemaan uusia, odottamattomia ja vakavia haittoja, joita ei ole listattu pakkausselosteessa. Terveydenhuollon ammattilaiset ja kuluttajat voivat ilmoittaa epäilemistään tai toteamistaan haittavaikutuksista Fimeaan. Haittavaikutusilmoitus ei tarkoita, että rokotteen ja havaitun vaikutuksen välillä olisi vahvistettu yhteys, eikä ilmoitusten avulla voida kartoittaa haittojen yleisyyttä.
Covid-19-rokotteet ja kansainvälinen yhteistyö
Suomi ja EU ovat vahvasti sitoutuneet solidaarisuuteen covid-19-rokotteiden globaalin saatavuuden edistämisessä. Suomi on lahjoittanut yhteensä yli viisi miljoona rokoteannosta COVAX-yhteistyömekanismin kautta.
Lisätietoja
Sari Ekholm, lääkintöneuvos
sosiaali- ja terveysministeriö, Turvallisuus ja terveys -osasto / TUTO, Bioteknologia ja lääkkeet -yksikkö / BILA Puhelin:0295163447 [email protected]
Ajankohtaista
EU:n terveysministerit koolla epävirallisessa videokokouksessa 20.5.
Koronatodistuksen aikatauluista lisätietoa
Rokotusjärjestystä täsmennetään – muutoksia myös rokotusten antamisoikeuteen
Koronatartuntojen määrä selvästi laskenut – rajoitusten lieventäminen edellyttää suotuisan kehityksen jatkumista
Lausuntoaika rokotusasetuksen muuttamisesta päättyi – asetuksen viimeistelyä jatketaan
Muualla verkossa
- Rokotteet ja koronavirus (kysymyksiä ja vastauksia, THL)
- Kansallinen rokotusohjelma (THL)
- Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR (THL)
- Turvallisia covid-19-rokotteita eurooppalaisille (Euroopan komissio)
- Koronavirus (COVID-19)(Lääkealanturvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea)
- European Medicines Agency