Kärjessä-blogi - Näkökulmia koti- ja omaishoidon uudistukseen

Blogissa on julkaistu I&O-kärkihankkeen (2016-2018) alueellisten toimijoiden kirjoituksia.


Kuinka palveluorientoituneita olemme?

Tommi Reiman Julkaisupäivä 22.1.2018 15.09 Blogit STM

”Arvon rouva, olemme nyt arvioineet palvelun tarpeenne. Arvioinnissa olemme hyödyntäneet muun muassa Rava-, MMSE-, MNA- ja GDS-15 -toimintakykymittareita. Arvioinnin perusteella aloitamme teille kotihoidon käynnit kerran päivässä, päiväkeskustoiminnan kahdesti viikossa sekä ateriapalvelun jokaiselle päivälle. Palveluista tehdään viranomaispäätökset ja asiakasmaksut määräytyvät kuukausitulojenne perusteella. Palvelut käynnistyvät kohdaltanne heti ensi viikon alusta. Olisiko teillä kysyttävää palveluihinne liittyen?”

 Suomessa on kansainvälisestikin mitattuna laadukas vanhustenhuoltojärjestelmä. Voimme ylpeänä todeta kuinka ikäihmistemme hoito on koulutettujen ammattilaisten käsissä ja lääkehoito, ravitsemus ja korkea hygieniataso toteutuvat erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Seuraamme tarkasti palveluidemme riittävyyttä ja toimintamme perustuu tutkittuun tietoon.

Palvelujen täytyy vastata oikeisiin tarpeisiin.

Kaikki tuntuisi olevan vanhustenhuollossa siis mallillaan, mutta silti kiiltävän pinnan alla on havaittavissa kuohuntaa. Kehitämmekö sittenkin ikääntyneiden palvelujärjestelmää enemmän organisaatioiden lähtökohdista kuin asiakkaiden todelliset tarpeet huomioiden?

Väitän, että ikäihmisten osittain kapea palveluvalikko on yksi syy siihen, että kotihoidon tai asumispalveluiden työntekijät kokevat työnsä ajoittain erittäin raskaaksi. Työntekijöiden olisi tarjottava asiakkailleen arjen sujumista helpottavaa hoitoa ja hoivaa, mutta liian usein he joutuvat tekemisiin esimerkiksi tunnistamattomien ja hoitamattomien terveys-, päihde- tai taloudellisten ongelmien kanssa.

Läheskään aina ei siis riitä, että elämäänsä tukea tarvitsevalle ikäihmiselle on aloitettu jokin palvelu tai palveluita. Tilanne voidaan saada hallintaan vasta kun tiedetään, että tarjotut palvelut vastaavat oikeisiin tarpeisiin ja tukevat ikääntyneen asiakkaan omaehtoista elämää.

Yritin kuvitella itseni noin 70-vuotiaaksi ikämieheksi ja suoritin sattumanvaraisen tutustumismatkan eri kaupunkien internet-sivuille. Ikäihmisten palveluosiot informoivat lähes poikkeuksetta siitä, miten kotihoitoa, omaishoitoa ja asumispalveluita oli kussakin kaupungissa saatavilla. Olipa eräs kaupunki laatinut oikein kuvasarjankin sängystä, hoitajista ja sänkyyn hoidettavista ikäihmisistä eri ympäristöissä. Ikääntynyt alter egoni lähes masentui. Tätäkö minulle on tarjolla, pelkkää toisten armoilla elämistä? Mistä löydän päivätanssit, lentopallovuorot ja viininmaistajaiset?

Perushoivan lisäksi tarvitaan paljon muutakin hyvinvointia lisäävää toimintaa.

I&O-kärkihankkeessa tavoitellaan ikäihmisille parasta elämää kotona. Tässä tavoitteessa ei edetä palvelut, vaan hyvinvointi edellä. Toki apua ja palveluita täytyy saada silloin, kun niille on tarvetta, mutta ne eivät saisi nousta hyvän elämän peruslähtökohdaksi.

Suomen noin miljoonasta yli 65-vuotiaasta kymmenisen prosenttia on säännöllisten vanhuspalveluiden piirissä. Puhutaan paljon palvelujärjestelmän painopisteiden kääntämisestä korjaavista toimenpiteistä ennakoivaan suuntaan. Nyt jos koskaan meidän on nähtävä ikääntymisen kokonaiskuva ja tarjottava laajasti erilaista terveyttä, hyvinvointia ja omatoimisuutta edistävää toimintaa ikäihmistemme tueksi.

Niin sanottujen perushoitoa ja -hoivaa tarjoavien palveluiden lisäksi tarvitaan myös muita toimijoita ja asiantuntijoita, kuten esimerkiksi gerontologisia sosiaalityöntekijöitä, asiakasohjaajia, kuntoutuksen ammattilaisia, geriatreja, vapaaehtoistyöntekijöitä, järjestötoimijoita sekä yksityisiä palveluntuottajia.

Pelkästään eri palveluiden piirissä olevien ikäihmisten lukumäärän sijaan meidän täytyy seurata myös sitä, kohdentuvatko tarjotut tukitoimet oikein ja onko niillä haluttu vaikutus asiakkaiden elämäntilanteisiin.

Kärkihankkeessa kehitettävässä keskitetyn asiakasohjauksen mallissa asiakkaan tilanteen arviointi, tukitoimien suunnittelu ja asiakkuuden seuranta nivoutuvat näppärästi yhteen. Tavoitteena on, että asiakas löytää tarvitsemansa avun yhden kontaktin kautta ja palveluiden järjestäjällä on jatkuva tieto siitä, onko asiakkaan saama tuki oikeanlaista hänen tilanteeseensa nähden.

Keskitetyn asiakasohjauksen mallin rakentaminen nykyiseen palveluorientoituneeseen maailmaan ei käy kuitenkaan käden käänteessä. Onnistuaksemme meidän on saatava eri toimijat ymmärtämään, että asiakkaan etu on lähes poikkeuksetta myös organisaation etu.

 

Antoisaa vuotta 2018 toivottaen

Tommi Reiman

I&O-kärkihankkeen muutosagentti, Kymenlaakso

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita