Kärjessä-blogi - Näkökulmia koti- ja omaishoidon uudistukseen

Blogissa on julkaistu I&O-kärkihankkeen (2016-2018) alueellisten toimijoiden kirjoituksia.


Kohti yhdenvertaista vanhuutta

Iiris Lehto Joni Korpela Julkaisupäivä 25.9.2018 12.20 Blogit STM

Sateenkaarivanhukset olivat Pohjois-Karjala Pride -tapahtuman teemana tänä keväänä. Tapahtumassa tuotiin näkyville seksuaalisen suuntautumisen sekä sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun kirjoa.

Sateenkaarivanhuksilla tai -senioreilla tarkoitetaan vanhuksia, jotka kuuluvat seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön. Etuliite ”sateenkaari” ei pyri luokittelemaan eikä jakamaan vanhuksia meihin ja muihin. Sen sijaan se kuvaa sitä, että vanhuus on moninaista, ja vanhukset ovat värikäs joukko.

Nuoret hoiva-alan opiskelijat ja vastavalmistuneet kertoivat Pride-tapahtumassa, ettei heidän koulutuksessaan ole juurikaan käsitelty seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Se olisi kuitenkin perusteltua hoivatyön erityisyyden vuoksi. Opiskelijat toivoivat, että tulevaisuudessa nämä aiheet olisivat enemmän esillä jo peruskoulutasolta lähtien.

Vanhukset ovat värikäs joukko.

Vanhusten arkinen hoiva, siivous ja ruuanlaitto, ovat sinänsä samanlaista kaikille.  Näin ollen sateenkaari-etuliite olisi tarpeeton. Mutta hoiva on muutakin kuin siivousta ja ruuanlaittoa. Esimerkiksi pukeutumisessa avustamiseen voi liittyä seikkoja, joista hoiva-alan ammattilaisten on hyvä olla tietoisia.

Ajatellaanpa vaikka vanhusta, joka on määritellyt itsensä transvestiitiksi. Hän voi yhtenä aamuna haluta punata huulensa ja pukeutua mekkoon ja korkokenkiin. Toisena aamuna hän haluaa meikittömän naaman, kauluspaidan, suorat housut ja lakerikengät.

Hoiva on muutakin kuin siivousta ja ruuanlaittoa.

On tärkeää, että vanhuksen tahtoa sukupuolen ilmaisuun toteutetaan ja hänen tarpeensa huomioidaan. Eräässä tutkimuksessa tuli esille, että kun vanhuksen toivetta mekkoon pukeutumisesta ei hoivakodissa
kuunneltu, hän teki itse mekon ikkunaverhoista.

Nykyisin keskustellaan myös erityisten sateenkaarihoivakotien tarpeesta. Kaikki sateenkaarivanhukset eivät halua mitään erityistä hoivakotia, mutta osalle sellainen voi olla tärkeä. Alan opiskelijat perustelivat oman erityisen hoivakodin tarvetta sillä, että vähemmistöillä olisi hyvä olla oma tila, jossa voi turvallisesti olla oma itsensä ja saada myös erityistarpeiden mukaista palvelua ja hoivaa. Ikkunaverhoesimerkki on hyvä osoitus siitä, että kaikki tilat eivät välttämättä ole turvallisia eivätkä huomioi vanhuksen yksilöllisiä erityistarpeita.

Tukholmassa on jo vuodesta 2013 alkaen toiminut ”sateenkaarikaari-ihmisten” oma seniorikoti. Asukkaat perustelevat kodin tarpeellisuutta sillä, että se oli ”pakko” perustaa, kun perustaminen tuli mahdolliseksi. He kaikki ovat eläneet aikaa, jolloin homoseksuaalisuus oli Ruotsissa rikos ja sairaus. Niiden lakien aikaan seniorikoti olisi ollut sula mahdottomuus.

Jokaisen ikääntyvän tulisi tuntea ja kokea olevansa osallinen yhteiskunnassa, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

 

Iiris Lehto ja Joni Korpela 

Iiris Lehto on hoivatutkija ja Joni Korpela yhteiskuntatieteiden opiskelija Itä-Suomen yliopistossa.
[email protected], [email protected]


Julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 24.8.2018. 

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita