Kärjessä-blogi - Näkökulmia koti- ja omaishoidon uudistukseen

Blogissa julkaistaan I&O-kärkihankkeen alueellisten toimijoiden kirjoituksia.


Iäkkäälle väestölle hyvää hoitoa ja hoivaa, sekö riittää?

Anneli Saarinen Julkaisupäivä 18.9.2018 13.07 Blogit STM

Iäkkäästä väestöstä puhuttaessa tai kirjoittaessa keskiössä ovat usein hoito, hoiva, hoitohenkilöstömitoitus, pätevyys, ammattitaito, valvonta jne. Tuttuja ja tärkeitä aiheita esille nostettavaksi ja parannettavaksi kaikki, mutta puuttuuko jotain?

Vieraillessani I&O -muutosagenttiryhmän kanssa Hollannissa tammikuussa 2017, nämä asiat eivät korostuneet keskusteluissa ja puheissa, vaikka hyvä hoito on sielläkin tärkeää. Hollannissa korostettiin useissa puheenvuoroissa sitä, että ”iäkkäällä väestöllä tulee olla mahdollisuus normaaliin elämään”, erityisesti myös silloin, kun iäkkään ihmisen toimintakyky on heikentynyt.  

Hollantilainen ikääntymispolitiikka lähtee siitä, että ikääntyneellä väestöllä on mahdollisuus elää mahdollisimman tavanomaista arkea, sellaista mihin he ovat omassa elämässään tottuneet. Tällaisen järjestelmän rakentaminen vaatii laajempaa keskustelua kuin mitä tällä hetkellä Suomessa käydään iäkkäiden hyvinvoinnista, hoidosta ja palveluista puhuttaessa.

Jos huomio kiinnitetään pelkästään hoitoon ja hoivaan, ”näkökenttään” jää pimeä kohta. Nuoremmatkin ihmiset saavat tarvittaessa sairaanhoitoa tai muuta apua, jotta he voisivat hoidon jälkeen tai hoidon myötä jatkaa omaa normaalia elämäänsä.

”Iäkkään ihmisen normaali arki ja elämä ovat muutakin kuin pelkkää hoitoa.

Keskusteluja kuunnellessa ja lehtiä lukiessa tulee kuitenkin välillä tunne, että kotihoito ja sen hoitotyöntekijät ovat vastuussa koko iäkkään väestön hyvinvoinnista ja elämästä. Kotihoidon pääasiallinen tehtävä on vastata iäkkään ihmisen hoitoon liittyvistä asioista mahdollisimman hyvin. Mutta miten se muu normaali elämä omassa kodissa mahdollistetaan?

Missä ja milloin tästä puhutaan ja kirjoitetaan? Iäkkään ihmisen normaali arki ja elämä ovat muutakin kuin pelkkää hoitoa. Tämä tulee tunnistaa näkyvästi yhteiskunnan eri tasoilla ja alueilla.

Meneillään olevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu on maakunnan lisäksi vahvasti suurelta osin myös kunnilla. Missä ja milloin tästä aiheesta käydään yleistä keskustelua nimenomaan ikääntyvän väestön näkökulmasta?  Kuinka moni tästä asiasta on huolissaan?

Ikääntyneen väestön osalta sote-uudistuksen tavoite, palvelurakenteen keventäminen, edellyttää katseen kääntämistä hoidon ja palvelun lisäksi normaalin arjen elämän mahdollisuuksiin. Tähän tarvitaan aivan muiden alojen ihmisiä kuin hoitoalan ammattilaisia.

Kulttuurinharrastuksen on todettu vaikuttavan myönteisesti koettuun hyvinvointiin.

Keskeistä iäkkään ihmisen arjen sujumisessa on asumisen ja elinympäristön esteettömyys ja toimivuus. Istutukset ja viheralueet tuovat piristystä. Kuntien lisäksi näihin asioihin voivat vaikuttaa yksityiset rakennuttajat, taloyhtiöt, isännöitsijät ym. Kulttuurinharrastuksen on todettu vaikuttavan myönteisesti koettuun hyvinvointiin. Seurakunnilla, järjestöillä, yhdistyksillä ja erilaisilla vapaaehtoistoimijoilla on tärkeä rooli tarjota ikääntyvälle väestölle palvelujen lisäksi monenlaista toimintaa, tekemistä ja arjen tukea.

Viime aikoina on alettu puhua ikä- ja muistiystävällisestä kunnasta ja maakunnasta. Tätä nimitystä käyttäessään kunta sitoutuu huomioimaan ikääntyvät asukkaat ja muistisairaat eri sektoreilla.

Etelä- Pohjanmaan Muistiyhdistys valmentaa STEA:n rahoittamalla hankkeella eri alojen yrityksiä, esimerkiksi kampaamoja, kahviloita, kauppoja, takseja, huoltamoita ja pankkeja kohtaamaan iäkkäitä ja muistisairaita asiakkaita. Tällaisen toiminnan soisi laajenevan kaikille yhteiskunnan alueille.

 

Anneli Saarinen
Etelä-Pohjanmaan I&O muutosagentti
etunimi.sukunimi@seinajoki.fi, @SaarinenAnneli

Kommentit
Lisää kommentti
Selaa blogin artikkeleita