Henkilöt hankkeiden takana: Jaana Vastamäki – Työelämän mielenterveysohjelma

Mielenterveysongelmiin liittyy edelleen stigmaa, jota Työelämän mielenterveysohjelma pyrkii vähentämään. Ohjelmassa koottujen käytännön työkalujen avulla voidaan ennaltaehkäistä mielenterveyden ongelmia ja tukea työntekijöiden hyvinvointia.

Jaana Vastamäki työskentelee työ- ja tasa-arvo-osaston toimintapolitiikkayksikön erityisasiantuntijana. Tällä hetkellä hän toimii Työelämän mielenterveysohjelman hankepäällikkönä.

Myös Jaanan aiempi työura liittyy työelämäkysymyksiin – niin niiden tutkimukseen kuin kysymysten ratkomiseen asiakastyössä. Ennen ministeriöön siirtymistä hän on toiminut työ- ja organisaatiopsykologian tutkijana ja yliopisto-opettajana Nürnbergin ja Würzburgin yliopistoissa Saksassa. Väitöstutkimuksensa Jaana on tehnyt resilienssin merkityksestä hyvinvointiin ja työllistymiseen. 

Työuran alkuun on mahtunut myös monipuolista asiakastyötä liittyen nuorten työuran siirtymävaiheen tukeen ja työikäisten työelämään paluuseen.

– Viimeiset kymmenen vuotta olen työskennellyt STM:ssä työn psykososiaalisen kuormituksen, työn henkisten voimavarojen ja työelämän mielenterveyskysymysten parissa, summaa Jaana.

Työkaluja mielenterveyden tukemiseen

Työelämän mielenterveysohjelma käynnistyi alkuvuodesta 2021. Ensimmäisenä rakennettiin sähköinen mielenterveyden tuen työkalupakki, joka löytyy osoitteesta mielityo.fi. Työkalupakki ja sen yhdeksän työkalua ovat otettavissa maksutta käyttöön kaikilla työpaikoilla ja työterveyshuolloissa. Pakki pitää sisällään koko työyhteisön kehittämiseen tarkoitettuja työkaluja, mielenterveyteen liittyviä oppimissisältöjä ja myös yksilön hyvinvoinnin arviointiin tarkoitettuja mittareita. Työkalupakki on saanut innostuneen vastaanoton. Viime syksynä käyttöön otettuja työkaluja on tähän mennessä käytetty jo liki 60 000 kertaa.

Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen väliseen yhteistyöhön on kehitteillä ongelmien ennaltaehkäisyä ja eri tahojen yhteistyötä korostava toimintamalli. Kehittämistyö tapahtuu työpaikka-työterveyshuolto-pilottiparien toiminnassa. Pilottien kehittämistyön pohjalta rakennetaan kaikenlaisille työpaikoille sopiva mielenterveyden tuen malli, joka auttaa työpaikkoja hahmottamaan juuri heidän työpaikallaan tarvittavat toimenpiteet ja prosessit. 

– Mitä tehdään, kuka tekee, milloin tehdään – muun muassa näihin kysymyksiin malli auttaa etsimään vastauksia ja ratkaisuja, Jaana valottaa.

Tänä vuonna Työelämän mielenterveysohjelma näkyy ja kuuluu, kun ohjelmaan sisältyvä viestintähanke pääsee käyntiin. Viestinnällä vauhditetaan työkalujen ja mielenterveyden tuen mallin käyttöönottoa ja lisätään mielenterveyteen liittyvää tietoa työpaikoilla. Tavoitteena on vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa ja tuoda esiin työpaikkojen roolia mielenterveyden edistämisessä.

Muiden toimintojen rinnalla käynnissä on myös ohjelman vaikutusarviointi, jossa tutkimustietoa hyödynnetään vuorovaikutteisesti ohjelman toteutuksen jatkuvaan kehittämiseen. 

Suomen kestävän kasvun ohjelman eli ns. EU:n elvytyspaketin myötä ohjelma tulee laajenemaan uusilla toiminnoilla. Jatkossa keskitytään myös yhteisen, sähköisen alustan luomiseen mielenterveyttä ja työkykyä tukeville keinoille, menetelmille ja tietosisällöille. Työelämässä aloittaville nuorille tarjotaan matalan kynnyksen mielenterveyden tukea. Yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa räätälöidään tuki niille työpaikoille, joita korona-aika on koetellut eniten. Kestävän kasvun ohjelman toimenpiteet jatkuvat vuoden 2024 loppuun.

Ennaltaehkäisevät ja yhteisölliset toimintamallit

Ohjelman tehtävä on muuttaa mielenterveyden tuki työelämässä yksilökeskeisestä ongelmien korjaamisesta ennaltaehkäisevään, koko työyhteisöä koskevaan toimintaan. Ohjelmassa korostetaan mielenterveyden edistämisen merkitystä ja mahdollisuuksia, sillä työpaikoille syntyy merkittäviä kuluja mielenterveyden ongelmien seurauksena. Kulut näkyvät esimerkiksi sairauspoissaoloina, presenteeisminä tai työterveyshuollon kustannuksina.

Työpaikoilla tarvitaan tietoa ja keinoja esimerkiksi mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn, sairauspoissaololta palaavan työntekijän tukemiseen ja esimiesten mielenterveyteen liittyvän osaamisen vahvistamiseen.

Työntekijöiden hyvä mielenterveys tai organisaation vahva resilienssi auttavat selviytymään työelämän muutoksista ja luovat pohjaa inhimilliselle pääomalle. 

– Viime kädessä mielenterveys linkittyy työn tuottavuuteen. Mielenterveyden tukeminen on siis työpaikoille kannattavaa toimintaa, joka maksaa itsensä ajan kanssa takaisin, Jaana kiteyttää.

Mielenterveys yksilön ja yhteisön voimavarana

STM:n kanssa toimenpideohjelmaa ovat toteuttamassa Työterveyslaitos ja mielenterveysjärjestöt. Lisäksi tiivistä yhteistyötä tehdään työmarkkinajärjestöjen, eläkevakuuttajien, työterveyshuollon asiantuntijoiden sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Itsenäinen ja monipuolinen kehittämistyö alan huippuammattilaisten kanssa on ollut Jaanasta palkitsevaa. Ohjelmassa häntä inspiroi mielenterveysongelmiin liittyvien tabujen ja stigman vähentäminen. Mielenterveysongelmiin tulisi suhtautua samoin kuin muihinkin työkykyongelmiin, sillä ne ovat ratkaistavissa ja varsinkin ennaltaehkäistävissä.

– Mielenterveys on tärkeä voimavara niin yksilöille kuin työyhteisöillekin. Ei ole työkykyä ilman mielenterveyttä eikä tuottavuutta ilman työkykyisiä työntekijöitä, Jaana toteaa.

Lisätietoja

Jaana Vastamäki, erityisasiantuntija 
sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja tasa-arvo-osasto / TTO, Toimintapolitiikkayksikkö / TY 0295163468