Sujuvoitetaan säädöksiä - norminpurku

Hankkeen tavoitteena oli helpottaa yritysten toimintaa ja kansalaisten arkea sääntelyä keventämällä ja uudistamalla. 

Norminpurkutyöhön osallistuivat kaikki ministeriöt ja hallinnonalat. Lainsäädäntömuutokset toteutettiin pääasiassa vuosien 2016 - 2018 aikana.

Norminpurku koski olemassa olevia säädöksiä, uusia säädöksiä, kansallista sääntelyä, EU-lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sitoumuksia, myös kansainvälisissä järjestöissä tapahtuvaa sääntelyä.

Norminpurkuhankkeen tavoitteena oli myös sujuvoittaa lupa- ja valitusprosesseja sekä vähentää viranomaisten keskinäisiä valituksia.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet

Vuonna 2018 toteutetut hankkeet

Kansalaisten arkea helpottava norminpurku

Työelämä

Laki työttömyysturvalain (1290/2002) muuttamisesta

Huhtikuun 2019 alusta voimaan tulleella lailla 1314/2018 työttömyysturvalakia muutettiin niin, että perheen yrityksessä työskentelevä henkilö, jolla ei ole omistusosuutta yrityksessä, määritellään työttömyysturvalaissa palkansaajaksi. Muutoksen myötä tällaisen henkilön oikeus ansiopäivärahaan määräytyy pääsääntöisesti vastaavalla tavalla kuin palkansaajalla.

Työttömyysturvalain 4 luvussa olevia työttömyysetuuden sovittelua koskevia säännöksiä muutettiin niin, että säännökset tukevat osittaista työllistymistä ja lyhytkestoisen työn vastaanottamista ja näin vähennettäisiin työn vastaanottamiseen liittyviksi koettuja hallinnollisia ja taloudellisia loukkuja. Lisäksi tavoitteena on, että muutokset parantaisivat kansallisen tulorekisterin tietosisällön käytettävyyttä soviteltua työttömyysetuutta maksettaessa.

Hallinnollinen taakka ja lupamenettelyt

Fimean lääkkeiden haittavaikutusten raportointi- ja hallinnointijärjestelmä

Kansalainen voi tehdä lääkkeen haittavaikutusilmoituksen nykyistä helpommin sähköisesti.

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihanke (koti- ja omaishoidon uudistus)

Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankerahoituksella ja ministeriön ohjauksessa on kehitetty asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallia (KAAPO) sekä omais- ja perhehoidon keskuksia.

KAAPO-toimintamalli tarkoittaa palvelukokonaisuutta, joka kokoaa ikääntyneiden henkilöiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, hyvinvoinnin edistämisen palvelut sekä asumiseen ja muuhun infraan liittyvät palvelut. KAAPO sisältää ns. yhden luukun toimintana neuvonnan, ohjauksen, palvelutarpeen arvioinnin ja päätökset sekä koordinaation ja palveluiden toteutumisen seurannan. 

Kaikkiin maakuntiin on perustettu myös omais- ja perhehoidon keskukset, joihin kootaan omais- ja perhehoitoa tukevia palveluita tavoitteena helpottaa palveluiden saatavuutta ja tukea palveluiden kehittämistä.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Osana ohjelmaa koko Suomeen on luotu perhekeskustoimintamalli, joka on toteutettu sosiaali- ja terveysministeriö kärkihankerahoituksella ja ministeriön ohjauksessa.

Perhekeskus verkostoi lasten ja perheiden matalan kynnyksen palvelut siten, että ne muodostavat asiakaslähtöisen integroidun kokonaisuuden ja ovat aiempaa helpommin perheiden saavutettavissa. Osana perhekeskusmallia kehitetään myös sähköisten palveluiden kokonaisuutta.

Yritysten toimintaedellytyksiä sekä kilpailukykyä parantava säädösten sujuvoittaminen ja norminpurku

Digitalisaatio, lupamenettelyiden ja hallinnollisen taakan keventäminen

Työsuojeluviranomainen (aluehallintovirastot) on laajentanut sähköisen asioinnin palveluaan työnantajille.

Rakennustyön ennakkoilmoituksen sekä asbestipurkutyön ennakkoilmoituksen on voinut maaliskuusta 2018 alkaen täyttää sähköisesti verkkolomakkeella. Ilmoituksen tiedot siirtyvät työsuojeluviranomaisen sähköiseen valvontatietojärjestelmään.

Hallinnon keventäminen säädöksiä sujuvoittamalla

Sääntelyn keventäminen

Laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa

Uusi laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa (16/2019) astui voimaan 1.4.2019. Laissa säädetään Kelan toimeenpanemien asumisperusteisten etuuslakien soveltamiseen liittyvistä seikoista henkilöiden muuttaessa Suomeen tai Suomesta. Suomeen työhön tulevien oikeus asumisperusteisiin etuuksiin määräytyy ensisijaisesti työskentelyyn liittyvien edellytysten perusteella.

Samassa yhteydessä muutettiin säännöksiä ulkomailla oleskelun vaikutuksesta sosiaaliturvaan. Muutoksen tavoitteena on tehostaa Kelan toimintaa ja parantaa etenkin ulkomaille lähtevien ja sieltä palaavien mahdollisuutta saada ajantasaista tietoa omasta tilanteestaan.

Lisätietoja

Anne Kumpula, hallitusneuvos 
sosiaali- ja terveysministeriö, Johdon tuki- yksikkö / JOT, Strategiaryhmä / STRA 0295163705