Vammaispalvelut ja tukitoimet

Vammaispalvelut - kuvituskuva

Vammaisilla henkilöillä on oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja syrjimättömyyteen sekä tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. 

Periaatteena on, että julkiset palvelut suunnitellaan kaikille sopiviksi ja ympäristö esteettömäksi. Kun yleisten palvelujen apu ei riitä, järjestetään erityispalveluja, kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkauspalvelua.

Tavoitteena on tukea vammaisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä omatoimisuutta. Hyvinvointialueen järjestämillä palveluilla ja tukitoimilla helpotetaan vammaisten henkilöiden selviytymistä jokapäiväisestä elämästä.

 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vammaispalvelujen käsikirjaan on koottu tietoa alan ammattilaisille asiakastyön ja päätöksenteon tueksi.

Vammaispalveluihin liittyvä lainsäädäntö

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisestä sekä palvelujen lainsäädännöstä ja toimeentulon turvaamisesta.

Vammaispalveluista säädetään sosiaalihuoltolaissa, vammaispalvelulaissa ja kehitysvammalaissa.

Muiden viranomaisten vastuut vammaispalveluissa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) edistää tutkimus- ja kehittämistyöllään vammaisten ihmisten itsenäistä selviytymistä ja suunnittelun esteettömyyttä. Lisäksi THL tutkii ja kehittää erilaisia palveluja, kuten avustaja-, asumis- ja apuvälinepalveluja sekä ylläpitää tilastotietoja.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot valvovat palveluiden toteutumista ja laatua.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta edistää vammaisten henkilöiden oikeuksia sekä vammaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä.

Hyvinvointialueet vastaavat pääosin vammaisten palveluiden toteuttamisesta

Vammaispalveluiden toteuttamisesta vastaavat pääosin hyvinvointialueet. Vammaiselle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma hänen tarvitsemiensa palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi. Eri toimijoiden järjestämiä palveluita ja tukitoimia ovat:

Apuvälinepalvelut

Apuvälineitä saa terveyskeskuksesta tai hyvinvointialueen apuvälineyksiköstä. Apuvälinepalveluihin kuuluu apuvälineiden käytön opetus, uusiminen ja huolto. Nämä apuvälinepalvelut ovat maksuttomia.
 
Muiden, lähinnä sosiaaliseen elämään ja virkistykseen käytettävien välineiden, koneiden ja laitteiden kustannuksista puolet voidaan korvata vammaispalveluna sosiaalihuollosta.

Asunnon muutostyöt

Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan asunnon muutostöistä ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kulut.

Henkilökohtainen apu

Vammaispalvelulain mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua. Apu voidaan järjestää niin, että vaikeavammainen henkilö

Kuljetuspalvelut

Hyvinvointialue järjestää kuljetuspalveluja niille vaikeavammaisille henkilöille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa erityisiä liikkumisvaikeuksia. Kuljetuspalveluihin voi kuulua myös saattajapalvelu.

Palveluasuminen

Palveluasumista järjestetään vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee arkielämässään apua säännöllisesti vuorokauden eri aikoina. Vammaisten ihmisten asumispalveluja koskeva suositus tukee kuntia vammaisten henkilöiden asumisen kehittämisessä, ja hyvinvointialueet voivat hyödyntää suositusta asumispalvelujen kehittämisessä. Asumispalveluja järjestetään myös kehitysvammalain perusteella.

Päivätoiminta

Päivätoiminnalla tuetaan vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja edistetään sosiaalista vuorovaikutusta.

Sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus

Sopeutumisvalmennus auttaa vammaista henkilöä elämään täysipainoista elämää vammansa kanssa. Kuntoutusohjauksella autetaan vammaista henkilöä hankkimaan ja saamaan yhteiskunnallisia palveluja.

Kehitysvammaisten henkilöiden erityispalvelut

Kehitysvammaisille henkilöille järjestettäviä erityishuollon palveluja ovat

  • asumispalvelut
  • työ- ja päivätoiminta
  • ohjaus ja neuvonta
  • laitoshoito

Kuntoutus

Vammaisten henkilöiden lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä vastaavat terveyskeskukset ja sairaalat. Vaikeavammaisten henkilöiden lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa Kela.

Laitoshoito

Laitoshoito takaa jatkuvan hoidon ja huolenpidon vuorokauden kaikkina aikoina.

Perhehoito

Perhehoito on ympärivuorokautista hoitoa yksityiskodissa. Perhehoitoa järjestetään erityisesti kehitysvammaisille henkilöille.

Omaishoidon tuki

Vammaisen henkilön tarvitsema apu ja hoito voidaan järjestää omaishoidon avulla.

Tulkkauspalvelu

Vaikeasti kuulovammaisilla, kuulonäkövammaisilla ja puhevammaisilla henkilöillä on oikeus maksuttomaan tulkkauspalveluun.

Tulkkauspalvelun järjestää ja sitä haetaan Kelasta.

Viittomakielilaki tuli voimaan 1.5.2015 ja sen tarkoituksena on edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista.

Taloudellinen tuki

Vammaispalvelulain mukaista taloudellista tukea on mahdollista hakea sosiaalihuollosta. Kelan vammaisetuuksilla tuetaan henkilöiden osallistumista työhön tai opiskeluun sekä toimintakyvyn ylläpitämistä, kotona asumista, kuntoutusta ja hoitoa.

Työllistyminen

Vammaisten henkilöiden työllistämiseksi järjestetään sosiaalihuoltolain mukaista työllistymistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa. Kehitysvammaisille henkilöille järjestetään myös kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista työtoimintaa ja työhönvalmennusta.

Lisätietoja