Työeläke

Työeläkettä saa henkilö, jolle on kertynyt ansioiden mukaista eläkettä työsuhteessa tai yrittäjätoiminnassa. Työeläkkeen suuruus määräytyy ansioiden mukaan. Eläkkeellä ei ole euromääräistä ylärajaa. 

Työeläkejärjestelmä perustuu useaan lakiin. Eläkelait löytyvät sivulta

Miten vanhuuseläke karttuu?

Työeläkejärjestelmässä vanhuuseläkettä karttuu työntekijöille 17 vuoden ja yrittäjille 18 vuoden iästä lähtien tehdystä työstä.

Eläkkeet lasketaan vuosiansioista, yrittäjillä vuosittaisista vahvistetuista työtuloista.

Eläkettä karttuu 1,5 prosenttia koko palkasta vuodessa. Vuosina 2017–2025 eläkettä karttuu 53–62 -vuotiaille kuitenkin hieman paremmalla prosentilla, 1,7 prosenttia vuodessa. Jo eläkkeellä olevalle eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu eläkettä 1,5 prosenttia. 

Eläkkeen karttuminen loppuu vakuuttamisvelvollisuuden ikärajaan, joka on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, vuosina 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta sekä vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta.

Eläkettä karttuu myös ansiosidonnaisten sosiaalivakuutusetuuksien (esimerkiksi sairauspäivärahan) pohjana olevien ansioiden perusteella. Lisäksi eläkeaikaista turvaa karttuu tutkintoon johtaneesta opiskelusta ja alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidon ajalta.

Jos vanhuuseläkkeelle ei jää heti vanhuuseläkeiän täytettyään, karttunutta eläkettä nostetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaista lykkäyskuukautta kohti eli 4,8 % vuodessa.

Yksityissektorin työeläkelaitokset lähettävät vakuutetuille työeläkeotteen joka kolmas vuosi. Siitä voi seurata eläkkeen karttumista. Otteen saa työeläkeyhtiöltä myös sähköisenä. Julkisella sektorilla työskentelevät saavat työeläkeotteen Kevan Omat eläketietosi -verkkopalvelusta.

Eläkeikä määräytyy syntymävuoden perusteella

Työeläkejärjestelmän mukaiselle vanhuuseläkkeelle voi jäädä täytettyään syntymävuoden mukaan määräytyvän alimman vanhuuseläkeiän.

Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja on kytketty elinajan kehitykseen, jotta osa odotettavissa olevasta eliniän pitenemisestä käytettäisiin jatkossa työssäoloon.  Eläkeikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen.

Vanhuuseläkkeelle ei tarvitse jäädä heti alimman vanhuuseläkkeen täytettyään. Jos vanhuuseläkettä ei ota maksuun vanhuuseläkeiässä, eläkkeeseen saa lykkäyskorotuksen, joka on 0,4 prosenttia jokaista lykättyä kuukautta kohti.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke antaa mahdollisuuden ottaa osan karttuneesta työeläkkeestä maksuun ennen vanhuuseläkkeelle jäämistä. Osittaisena varhennettuna vanhuuseläkkeenä voi ottaa maksuun valintansa mukaan joko 25 tai 50 prosenttia eläkkeestä. Jos osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottaa maksuun ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää, eläkkeen määrää vähennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaista varhennettua kuukautta kohti. Varhennusvähennys on pysyvä ja se vaikuttaa eläkkeen määrään myös vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja on vuonna 1963 ja sitä ennen syntyneillä 61 vuotta ja vuonna 1964 syntyneillä 62 vuotta. Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneillä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja on kolme vuotta alempi kuin alin vanhuuseläkeikä.

Työuraeläke mahdollistaa eläkkeelle siirtymisen vähän ennen varsinaista vanhuuseläkeikää niille työntekijöille ja yrittäjille, jotka ovat tehneet pitkän työuran rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Työuraeläkkeen saaminen edellyttää vähintään 38 vuoden työuraa rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä sekä työkyvyn heikentymistä.

Työuraeläkkeen alaikäraja vuosina 1955–1964 syntyneillä on 63 vuotta. Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneillä työuraeläkkeen alaikäraja on kaksi vuotta alempi kuin alin vanhuuseläkeikä.

Eläkkeitä täytyy hakea

Kaikkia eläkkeitä täytyy hakea. Työeläkettä haetaan siltä eläkelaitokselta, jossa henkilön työansioita on ollut eniten vakuutettuna kahden viimeisen kalenterivuoden aikana. Sama eläkelaitos lähettää eläkepäätöksen hakijalle ja maksaa eläkkeen. Päätös sisältää sekä yksityisten että julkisten alojen eläkkeet.

Yrittäjät ja maatalousyrittäjät vakuuttavat itsensä

Yrittäjät ovat velvollisia vakuuttamaan itsensä yrittäjän eläkelain eli YEL:n mukaisesti. Yrittäjän eläkevakuutus perustuu YEL-työtuloon. Työtulon mukaan määräytyvät sekä eläke- että päivärahaetuudet että YEL-vakuutusmaksut.

Eläketurvakeskus valvoo yrittäjien työeläkevakuuttamista.

Hallitus on antanut esityksen yrittäjän eläkelain muuttamisesta 16.6.2022. Esityksellä pyritään parantamaan yrittäjien eläketurvaa ja tukemaan yrittäjän eläkelain toimeenpanoa. Tavoitteena on, että yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa.

Usein kysyttyä esityksestä

Maanviljelijät, metsänomistajat, poronhoitajat ja ammattikalastajat sekä heidän kanssaan työskentelevät perheenjäsenet vakuuttavat itsensä maatalousyrittäjän eläkelain eli MYEL:n mukaan.

MYEL-vakuutus perustuu MYEL-työtuloon. Työtulon mukaan määräytyvät sekä eläke- ja päivärahaetuudet että vakuutusmaksut.

Neuvontaa ja hakuohjeita saa Eläketurvakeskuksesta ja työeläkelaitoksista

Neuvontaa, hakuohjeita ja -lomakkeita kaikkiin eläkkeisiin saa Eläketurvakeskuksesta. Työeläkeasioissa kannattaa olla ensisijaisesti yhteydessä omaan työeläkelaitokseen.

Lisää tietoa löytyy myös työeläkealan yhteisestä verkkopalvelusta:

Työeläkepäätöksestä voi valittaa Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan

Eläkepäätöksessä kerrotaan aina, miten siitä valitetaan. Työeläkkeistä voi valittaa Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö ei käsittele muutoksenhakupyyntöjä muistutuksia tai valituksia.

Lisätietoja