Sosiaaliturvauudistuksen kolumnit

Sosiaaliturvakomitea määritteli viime kesänä sosiaaliturvan neljä keskeistä ongelmakokonaisuutta. Komitean jaostot ja tutkijaverkosto ovat konkretisoineet näitä kokonaisuuksia talven aikana omissa ongelmaraporteissaan. Raporttien luonnoksia on jo käsitelty komitean aikaisemmissa kokouksissa, mutta nyt ensimmäistä kertaa kaikkien neljän ongelmakokonaisuuden raporttiluonnoksia tarkastellaan yhdessä kokonaisuutena. Sosiaaliturvan keskeiset ongelmat koskettavat lähtökohtaisesti monia sosiaaliturvan osia, joten on tärkeää, että komitea tarkastelee niitä kokonaisuutena. Jaostojen ja tutkijaverkoston asiantuntijat viimeistelevät ongelmaraportit syksyn aikana komitean palautteen pohjalta.

Kumpi on tärkeämpää: sosiaaliturvan sisällöllinen uudistaminen vai onnistunut toimeenpano? Luultavasti tarvitsemme näitä molempia käsi kädessä. Sisältöjen lisäksi sosiaaliturva on myös niiden organisoimista asiakkaille tarjottaviksi palveluiksi. Tarvitaan toimintamalleja, niitä tukevia järjestelmiä ja teknologioita. Toimeenpanoon liittyvät kysymykset on järkevää huomioida jo lainsäädäntövaiheessa.

Sosiaaliturvakomitea määritteli kesällä neljä sosiaaliturvan keskeistä ongelmakokonaisuutta. Ensi viikolla komitea käsittelee viimeistä näistä eli palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen ongelmia. Selvitystyössä on noussut yhä selkeämmin esiin se, että palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen Suomessa eroaa verrokkimaistamme. Eron aiheuttaa erilainen oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino sosiaaliturvassa, niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. 

Sosiaaliturvakomitean työn ensimmäinen vaihe on ongelmalähtöisen tilannekuvan laatiminen Suomen sosiaaliturvasta. Aloitus noudattaa komiteatyöskentelyn periaatetta, jonka mukaan pyritään yhteiseen näkemykseen asioiden tilasta, vaikka poliittisista arvovalinnoista ja ratkaisukeinoista oltaisiin eri mieltä.

Asumistuki ja toimeentulotuki ovat osa monen pienituloisen tai perusturvan varassa olevan kotitalouden toimeentuloa. Perusturvaetuudet ja asumistuki on tarkoitettu kattamaan normaalit jokapäiväiset menot, kun taas toimeentulotuen tehtävä on täydentää niitä yllättävissä tilanteissa ja erityisissä menoerissä. Toimeentulotuesta on kuitenkin muodostunut perusturvan ja asumistuen pitkäaikainen täydentäjä. Tämä on yksi keskeinen sosiaaliturvan rakenteellinen ongelma. 

Viime viikolla julkaistiin tutkimus maahanmuuttajista ja Kelan etuuksien käytöstä. Millaisia etuuksia maahanmuuttajat saavat, kun niitä vertaa suomalaisten sosiaaliturvaetuuksien koko palettiin? Mitä näiden etuuksien saaminen kertoo ihmisen elämäntilanteesta?

Sosiaaliturvan ja koko hyvinvointivaltion rahoitus nojaa korkeaan työllisyyteen. Sosiaaliturvan kannustavuus työntekoon, osaamisen hankkimiseen ja yrittäjyyteen onkin aina ollut keskeisellä sijalla sosiaaliturvapolitiikassa. Sosiaaliturva tukee työllisyyttä lisäämällä elämän ennakoitavuutta ja mahdollistamalla riskinoton ja osaamisen hankkimisen - oli kyse sitten päätöksestä vaihtaa työ- tai asuinpaikkaa, opiskelusta uuteen ammattiin tai oman yrityksen aloittamisesta. 

Suomen sosiaaliturvajärjestelmää kritisoidaan usein monimutkaiseksi, mutta mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme monimutkaisuudesta? Monimutkaisuus voi äkkiseltään vaikuttaa huonolta ja tarpeettomalta asialta, mutta se voi olla myös välttämätöntä sosiaaliturvan tavoitteiden toteuttamiseksi ja asiakkaan tilanteen huomioimiseksi. Voisiko monimutkaisuutta ajatella jatkumona, joka alkaa helpoimmin poistettavasta ja tarpeettomasta monimutkaisuudesta, ja päättyy sosiaaliturvan perusrakenteista ja perustavanlaatuisista arvovalinnoista juontuvaan monimutkaisuuteen? 

Keväällä 2020 aloittanut sosiaaliturvakomitea määrittelee ensimmäiseksi, mihin sosiaaliturvan ongelmiin se työssään etsii ratkaisuja. Jo ennen kesälomia komitea hahmotteli sosiaaliturvan neljä keskeistä ongelmakokonaisuutta: 1) sosiaaliturvan monimutkaisuus, 2) ansiotyön ja sosiaaliturvan yhdistäminen, 3) vähimmäisturva, perusturva ja asuminen sekä 4) palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen.

Sosiaaliturvakomitean periaatteiden mukaisesti kaikilla komitean työhön osallistuvilla on oltava käytössään sosiaaliturvasta samat tiedot. Näin uudistuksen valmistelu ja päätöksenteko on tasavertaista. Haluamme, että myös muut suomalaiset voivat seurata ja arvioida uudistuksen valmistelua ja päätöksentekoa samojen tietojen perusteella. Tämä on mahdollista vain yhteisen ja avoimen tietopohjan kautta.

Sosiaaliturvan uudistamista valmisteleva komitea on aloittanut työnsä sosiaaliturvaan liittyvien ongelmien kartoituksella. Komitean kansanedustajajäseniltä on kerätty alustavia näkemyksiä siitä, mitä ovat ne sosiaaliturvan keskeiset ongelmat, joihin komitean tulisi etsiä ratkaisuja. Vielä ei siis pyritä etsimään ratkaisuja ongelmiin, vaan määrittelemään ratkaistavia ongelmia.

Sosiaaliturvakomitea on aloittanut ensimmäisen ja ehkä tärkeimmän työnsä eli sosiaaliturvauudistuksessa ratkaistavien ongelmien määrittelyn.

Komiteatyö tuo tosiasiat ja ristiriidat avoimesti esiin. Eri näkökulmien ja arvojen erittely käy malliksi muullekin yhteis­kunnalliselle keskustelulle.