Paperittomien sosiaali- ja terveydenhuolto

Suomessa oleskelee henkilöitä, joiden oikeus julkisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin on rajattu. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta heistä käytetään yleisnimitystä paperittomat henkilöt.

Paperittomilla henkilöillä tarkoitetaan useita eri henkilöryhmiä, joilla on erilaisia palvelutarpeita. Osa oleskelee Suomessa laillisesti ja osa maahanmuuttolainsäädännön näkökulmasta sääntöjen vastaisesti.

Kuka on paperiton henkilö?

Tässä yhteydessä paperittomalla henkilöllä tarkoitetaan

  • maassa ilman oleskelulupaa oleskelevaa, muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tullutta henkilöä. Henkilön oleskelulupa on umpeutunut tai maahantulo / maassa oleskelu ei ole ulkomaalaislainsäädännön mukaista tai henkilö odottaa oleskeluluvan käsittelyä Suomessa
  • maassa tilapäisellä oleskeluluvalla oleskelevaa, muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tullutta henkilöä, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa tai oikeutta saada terveydenhuollon palveluita EU-lainsäädännön tai kansainvälisen sopimuksen perusteella
  • Suomeen muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tullutta henkilöä, jonka kotipaikkaoikeuden käsittely on kesken tai epäselvä
  • EU-kansalaista, jonka maassa oleskelu on laillista, mutta jolla ei ole vakuutusturvaa sairauden tai sairaanhoidon varalle.

Henkilö ei ole automaattisesti paperiton henkilö, jos hänellä ei ole kotikuntaa tai jos hän ei ole sairausvakuutettu Suomessa.

Paperittomilla ei tässä yhteydessä tarkoiteta myöskään Suomessa lyhytkestoisella (3 kk) turisti- tai liikematkalla olevia henkilöitä.

Terveydenhuollon palvelut paperittomille henkilöille

Suomessa kotikuntalaki ratkaisee, onko henkilölle järjestettävä julkisen terveydenhuollon palveluja. Sairausvakuuttaminen ratkaistaan sairausvakuutuslain perusteella.

Henkilöllä voi kuitenkin olla oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin ja/tai sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksiin, jos EU-lainsäädäntö tai kansainvälinen sosiaaliturvasopimus sitä edellyttävät. Kotikuntaa tai sairausvakuuttamista ei tällöin vaadita.

Kiireellisen hoidon antaminen paperittomille henkilöille

Terveydenhuoltolain mukaan julkisen terveydenhuollon on aina annettava kiireellistä hoitoa kaikille sitä tarvitseville.

Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan

  • äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa. Näissä tapauksissa hoidon aloittamista ei voida pitkittää ilman, että sairaus pahenee tai vamma vaikeutuu
  • kiireellistä suun terveydenhuoltoa, mielenterveyshoitoa, päihdehoitoa ja psykososiaalista tukea.

Henkilö maksaa itse hoidon kustannukset, jos hänellä ei ole Suomessa kotikuntaa tai jos hänellä ei ole oikeutta julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttämiseen EU-lainsäädännön tai kansainvälisen sosiaaliturvasopimuksen perusteella.

Maksuista huolehditaan kiireellisen hoidon antamisen jälkeen.

Kiireettömän hoidon antaminen paperittomille henkilöille

Osalla paperittomista henkilöistä on tarve myös kiireettömään hoitoon.

Aikuiset paperittomat henkilöt voivat kiireellisen hoidon lisäksi saada sellaiset kiireettömät palvelut, jotka terveydenhuollon ammattihenkilö katsoo välttämättömiksi henkilön terveydentilan ja oleskelunkestoon nähden. 

Näitä ovat ainakin 

  • raskauteen ja synnytykseen liittävät palvelut
  • pitkäaikaissairauksien ja muiden sairauksien välttämättömään hoitoon liittyvät palvelut sekä 
  • yhteiskunnan suojelemiseksi tarpeelliset tartuntatautilain mukaiset terveystarkastukset ja rokotukset.

Paperittomilla lapsilla on oikeus terveydenhuollon palveluihin samoin perustein kuin niillä alaikäisillä, joilla on kotikunta Suomessa. 

Oikeutta välttämättömään kiireettömään terveydenhuoltoon ei ole henkilöllä, jonka nimenomaisena tarkoituksena on tulla Suomeen saamaan hoitoa.

Potilaat vastaavat itse hoidon kustannuksista

Jos paperittomalle henkilölle annetaan hoitoa julkisessa terveydenhuollossa, maksaa hän itse hoidon täydet kustannukset. 

Hyvinvointialue perii kaikki hoidosta aiheutuneet kustannukset henkilöltä itseltään. Jos henkilöllä on vakuutus, kustannukset voidaan periä ehtojen mukaan myös vakuutusyhtiöltä.

Hyvinvointialue voi hakea valtiolta korvausta asiakasmaksun ylimenevältä osuudelta tilanteessa, jossa kustannuksia ei saada perittyä henkilöltä itseltään. Jos hyvinvointialue arvioi henkilön olevan ilmeisen varaton, hyvinvointialue voi hakea suoraan valtion korvausta ilman kustannusten perintäyritystä. Henkilö on aina itse velvollinen maksamaan asiakasmaksun. 

Sosiaalihuollon palvelut paperittomille henkilöille

Paperiton henkilö ei ole oikeutettu asumisperustaiseen sosiaaliturvaan, koska hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa.

Sosiaalihuoltolain mukaan jokaisella on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa hänen yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Palveluiden tulee perustua aina sosiaalihuollon ammattihenkilön tekemään yksilökohtaiseen arvioon. 

Hyvinvointialueen on ennen palveluiden tarpeen arviointia ja antamista selvitettävä, kuuluuko paperittoman henkilön sote-palveluiden järjestäminen toiselle viranomaiselle (maahanmuuttoviranomainen). Oleskelulupatiedot ja oikeus vastaanottojärjestelmän palveluihin tarkistetaan esim. Maahanmuuttoviraston UMA-järjestelmästä, johon hyvinvointialue voi hakea työntekijöilleen käyttöoikeuksia. Jos asiakas kuuluu vastaanottopalveluiden piiriin, tulee hänet ensisijaisesti ohjata vastaanottokeskukseen, jossa arvioidaan tuen tarve.

Mikäli asiakas on otettu Maahanmuuttoviraston alaisen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän piiriin, vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä auttamisjärjestelmä.

Tilapäisen asumisen ja muun kiireellisen sosiaalihuollon järjestäminen

Tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. Tilapäisen asumisen järjestäminen liittyy erilaisiin kriisitilanteisiin, ja tavoitteena on löytää henkilön tilanteeseen tarkoituksenmukainen ratkaisu. 

Tilanteessa tulee arvioida myös muu sosiaalihuollon kiireellisen avun tarve. Arvion henkilön tarvitsemista kiireellisistä palveluista tekee aina sosiaalihuollon ammattihenkilö.

Kiireellistenkin sosiaalipalvelujen antamisesta on annettava asiakkaalle valituskelpoinen päätös ja oikaisuvaatimusohjeet.

Paperittomilla lapsilla on oikeus tarvittaessa lastensuojelulain mukaisiin palveluihin.

Valtion korvaus kiireellisen sosiaalipalvelun kustannuksista

Hyvinvointialue voi saada valtiolta korvausta kiireellisen sosiaalipalvelujen kustannuksista. Edellytys on, että kiireellinen sosiaalipalvelu on annettu kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle henkilölle, joka ei ole enää vastaanottopalveluiden piirissä.

Korvausta maksetaan välttämättömänä huolenpitona annetun ruoan, lääkkeiden ja tilapäisen asumispalvelun kustannuksista.

Palveluiden ja kustannusten seuranta

Hyvinvointialueiden tulee kehittää paperittomille henkilöille annettujen sekä antamatta jätettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tilastointia, seurantaa ja kustannusvaikutusten arviointia.

Usein kysyttyä paperittomien terveydenhuollosta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu laki uudistui 1.1.2023 lukien. Tästä alkaen pidempään Suomessa oleskelevilla paperittomilla on aikaisemman kiireellisen hoidon lisäksi myös oikeus välttämättömiin kiireettömiin terveydenhuollon palveluihin.

Lisäksi lakimuutos kiinnittää huomiota sosiaalihuoltolain yhdenmukaiseen toteuttamiseen ja alueellisen tasa-arvon toteutumiseen. Välttämättömyyden arviointi edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilöltä tapauskohtaista ja kokonaisvaltaista harkintaa henkilön tilanteesta.

Tälle osioon on koottu vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin hallinnonalan toimijoiden tueksi palveluiden järjestämiseen.

Lisätietoja

Kirsi Ruuhonen, hallitusneuvos 
sosiaali- ja terveysministeriö, Yhteisöt ja toimintakyky -osasto / YTO, Yhteiset palvelut -yksikkö / YPA Puhelin:0295163239   Sähköpostiosoite:


Henna Leppämäki, erityisasiantuntija 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Palvelujärjestelmäyksikkö / PAL Puhelin:0295163132   Sähköpostiosoite:

Muualla verkossa