Lape-akatemia: Valmennuksen sisältö

LAPE-akatemia jatkui valtakunnallisen starttitilaisuuden (20.3.) jälkeen vuoden 2019 aikana kolmella valmennuspäivällä, jotka toteutettiin 18 maakunnallisella alueella. Osalla alueista toteutettiin myös useamman maakunnan alueen eli ns. yhteistoiminta-alueen LAPE-akatemiapäiviä.

LAPE-akatemian alueellisten valmennusten kaikkien vaiheiden valmennukset ovat päättyneet.

Kaikki tilaisuudet fasilitoi LAPE-akatemian fasilitaattori Mirja Antila. Lisäksi mukana olivat maakunta-alueiden muutos- ja kunta-agentit sekä LAPE-hankekoordinaattori Jaana Koski (Opetushallitus). STM:n tai OKM:n edustaja oli mukana myös useimmissa tilaisuuksissa.

Valmennuspäivien teemat ja keskeiset sisällöt rakentuivat seuraavasti:

I: Uudet toimintaympäristöt (kevät 2019)

Kevään teemana oli uudet toimintaympäristöt ja tavoitteena oli luoda yhteinen tilanne- ja tulevaisuuskuva, jota tarvitaan verkostojohtamisen perustaksi. Tavoitteena oli paneutua siihen, miten lapset ja nuoret alueella voivat ja oppivat sekä miten nykyiset tuet ja palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Tukena oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n lasten ja nuorten hyvinvointitieto.

II: Uudenlainen johtaminen (syksy 2019)

Monimutkaisten ongelmien ratkominen edellyttää systeemistä johtamista, kokonaisuuden ymmärrystä sekä verkostojen johtamisen osaamista. II vaiheen valmennuksissa pohdittiin, miten julkinen johtaminen uudistuu muuttuvassa toimintaympäristössä sekä luottamuksen ja sitoutumisen onnistumista tukevia ja estäviä tekijöitä. Uudenlainen johtaminen -vaiheessa arvioitiin, millaisia verkostoja ja yhdyspintarakenteita ja -sopimuksia tuen ja palveluiden lapsi- ja perhelähtöisyys omassa kunnassa, kuntien yhteistyössä sekä omalla alueella laajemmin edellyttää. Lisäksi mietittiin, miten johtamisen tulisi näiden toteuttamisessa uudistua.

III: Uusi vaikuttavuus (syksy 2019)

Jaksolla keskiössä oli, miten johdetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä oppimista tuloksekkaasti ja vaikuttavasti. III vaiheessa paneuduttiin sekä kustannus-, hyvinvointi-, oppimistulos- sekä asiakaskokemus- ja henkilöstötyytyväisyystiedon hyödyntämisen sekä tiedolla johtamisen uusiin mahdollisuuksiin. Lisäksi keskityttiin näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön ja päätösten lapsivaikutusten arviointiin tuloksellisen johtamisen tukena. III vaiheessa arvioitiin myös hyvinvointikertomusten kehittä-mistä vaikuttavuuden arvioinnin tukena.