Koronavirus ja kehitteillä olevat rokotteet

Valitettavasti emme tällä hetkellä pystyy vastaamaan yksittäisiin koronarokotteita koskeviin kysymyksiin. Tätä sivua päivitetään jatkuvasti, joten tuoreimmat tiedot löydät täältä. Koronarokotteista on koottu tietoa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuille ja Fimean sivuille.

Rokotteet ja koronavirus (THL)
- Koronavirus (Fimea)

Koronavirusrokotteella on oltava myyntilupa

Suurin osa rokoteaihioista uutta koronavirusta vastaan on vasta kehittämis- ja tutkimusvaiheessa. Ennen kuin rokotukset voivat alkaa, on koronavirusrokotteella oltava myyntilupa. 

Rokote voi saada myyntiluvan, kun se on osoitettu riittävän turvalliseksi ja tehokkaaksi ja valmisteen laatu on hyväksyttävä. Myyntiluvan Euroopan alueelle antaa Euroopan komissio Euroopan lääkeviraston (EMA) tekemän arvion perusteella.

Tällä hetkellä EU:n alueella on neljä myyntiluvallista koronavirusrokotetta: 

  • BioNTechin ja Pfizerin kehittämä koronarokote
  • Modernan kehittämä koronavirusrokote
  • AstraZenecan kehittämä koronavirusrokote (Vaxzevria)
  • Janssen-Cilag (Johnson&Johnson) covid-19-rokote

Myyntiluvan myöntämistä koskevat tiedotteet:

Koronavirusrokotteen saavat Suomessa kaikki – vapaaehtoisuuden pohjalta

Rokotusten tavoite on lieventää koronavirusinfektion oireita, estää covid-19-taudin vakavia tautimuotoja ja kuolemia. Rokotuksilla voidaan parhaimmillaan ehkäistä tartunta ja viruksen leviäminen. 

Ensimmäiset erät Pfizer-BioNTechin tuottamia koronavirusrokotteita saapuivat Suomeen vuoden 2020 lopussa, ja ensimmäiset rokotukset annettiin 27.12.2020. 

Lisätietoja rokotusten etenemisestä on THL:n verkkosivuilla:

Koronavirusrokote tarjotaan koko väestölle. Rokotus on kaikille - myös terveydenhuollon henkilöstölle - vapaaehtoinen ja maksuton. Suomi tavoittelee mahdollisimman hyvää rokotuskattavuutta.

Koronavirusrokotetta ei ole alkuvaiheessa kaikille. Päätökset rokotuksista voidaan tehdä vasta sitten, kun myyntiluvallisia rokotteita on saatavilla ja niiden mahdolliset rajoitukset ovat tiedossa. 

Valtioneuvosto antoi asetuksen covid-19-rokotuksista 22.12.2020.

 Asetuksen mukaan rokotukset annetaan eri väestöryhmille seuraavassa järjestyksessä:

  1. covid-19-tautiin sairastuneiden tai perustellusti sairastuneeksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, välittömään hoitoon tai huolenpitoon liittyvä tai muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksikön henkilöstö ja asukkaat;
  2. 70 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt; 
  3. henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistavia sairauksia; 
  4. muut kuin 1-3 kohdassa tarkoitetut henkilöt.

Rokotusta tarjotaan koko väestölle myyntilupien kohderyhmien laajetessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on yhteistyössä Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) kanssa ja asiantuntijoita kuulemalla laatinut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle Suomen covid-19-rokotusten kohderyhmistä.

Suomen rokotusstrategia linjaa rokotusten pääperiaatteet

Hallitus hyväksyi rokotusstrategian neuvotteluissaan 2.12.2020 ja teki siitä valtioneuvoston periaatepäätöksen 10.12.2020.

Strategia perustuu lääketieteeseen ja tutkimukselliseen näyttöön. Siinä määritellään pääperiaatteet, joiden mukaan rokotusjärjestyksestä päätetään. 

Rokotusstrategian mukaan koronarokotusta tarjotaan lääketieteellisen riskiarvion perusteella.

Ikääntyneiden henkilöiden tarkempi jaottelu ikäryhmiin tehdään myyntilupien perusteella ja ne voivat vaihdella rokotteiden välillä. On mahdollista, että kaikki rokotteet eivät tehoa eri ikäryhmiin samalla tavalla.

Vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet määritellään koronavirustaudin tutkimusnäytön perusteella.

Koronarokotteiden myyntilupien rajaukset voivat vaikuttaa rokotusjärjestykseen. Lapsille ei vielä ole tulossa rokotetta vähään aikaan, koska toistaiseksi koronarokotteita ei ole testattu lapsilla. Kun testaukset on tehty, myös lapsille sopivat rokotteet voivat saada myyntiluvan ja rokotukset voidaan käynnistää. 

Koronarokoteviestintää linjataan valtakunnallisesti

Hallitus on hyväksynyt valtakunnalliset koronarokoteviestinnän linjaukset. Niissä on linjattu muun muassa viestinnän lähtökohtia, periaatteita, tavoitteita, viestinnän organisointia ja vastuita. Linjauksia päivitetään tarpeen mukaan.

Suomeen saapuvien rokoteannosten määrä selviää myöhemmin

Suomeen saapuvien rokotteiden määrää ei vielä tiedetä. Suomi on varannut EU:n yhteishankinnan kautta jo nyt riittävästi rokotteita koko väestölle, mutta tilanne selkiytyy vasta, kun myyntiluvat rajoituksineen on annettu. 

EU:n yhteishankinnan kautta jäsenmaille jaetaan rokoteannoksia väestömäärän suhteellisen osuuden perusteella hankitusta yhteismäärästä.

Annosten jakeleminen jäsenmaihin edellyttää, että rokote on saanut myyntiluvan. Sen jälkeen valmistajat voivat alkaa jaella tuotettaan. Rokoteannokset tulevat Suomeen useassa erässä vaiheittain. 

Miten rokotteiden hankinta etenee Suomessa?

Koronavirustilanteessa Suomi ei voi käyttää tavanomaista ja vakiintunutta, avoimeen kilpailutukseen perustuvaa rokotteiden hankintaprosessia, kuten muiden kansallisen rokotusohjelman rokotteiden hankinnassa tehdään.

Suomi on valmistautunut siihen, että koronavirusrokotteet saavat myyntiluvan ja valmistajat voivat alkaa toimittaa niitä Suomeen. Suomi on hankkinut rokotusvälineitä ja selvittänyt kuljetuksia ja varastointia. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on myös kehottanut sairaanhoitopiirejä varautumaan tuleviin rokotuksiin alueellaan.

Suomi hankkii rokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta

Suomi hankkii koronarokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta. Yhteishankinnassa komissio hankkii keskitetysti rokotteita EU-jäsenmaiden tarpeisiin. Näin saadaan suureen tilausmäärään perustuva neuvotteluvaltti tilanteessa, jossa rokotteilla on valtava kysyntä maailmanlaajuisesti. 

Euroopan komissio neuvottelee jäsenmaiden puolesta rokotteiden ennakko-ostosopimuksia useiden rokotetuottajien kanssa. EU on myös sitoutunut kansainväliseen solidaarisuuteen rokotteiden yhdenvertaisen saatavuuden edistämiseksi.

EU:n komissio neuvotellut sopimuksen toistaiseksi kuudesta koronarokotteesta, ja seitsemättä valmistellaan:

  • AstraZeneca (yhteensä 300 miljoonaa annosta)
  • Sanofi-GSK (yhteensä 300 miljoonaan annosta)
  • Johnson & Johnson (Janssen-Cilag, yhteensä 200 miljoonaa annosta)
  • Biontech-Pfizer (yhteensä 500 miljoonaa annosta) + 100 M optio josta sovitaan erikseen
  • Curevac (yhteensä 225 miljoonaa annosta)
  • Moderna (yhteensä 310 miljoonaa annosta) + 150 M optio, josta sovitaan erikseen

Myös muiden valmistajien kanssa käydään neuvotteluja. Sopimukset ovat komission ja yritysten välisiä ja salaisia. Komissio vastaa tietojen antamisesta kyseisistä sopimuksista. 

Suomi on tällä hetkellä mukana kuudessa EU:n hankintasopimuksessa. 

EU:n ennakko-ostosopimukset rahoitetaan EU:n hätärahaston (Emergency Support Instrument, ESI) kautta, jonka ylittävän osan kukin jäsenmaa maksaa itse. Suomi on varannut omaan osuuteensa riittävän rahoituksen valtion talousarvioon. Kaikki 27 jäsenmaata ovat mukana.

Lisätietoja

Sari Ekholm, ylilääkäri 
sosiaali- ja terveysministeriö, Turvallisuus ja terveys -osasto / TUTO, Bioteknologia ja lääkkeet -yksikkö / BILA 0295163447