Koronavirus ja kehitteillä olevat rokotteet

Uuteen koronavirukseen (SARS-CoV-2) ei toistaiseksi ole olemassa suojaavaa tai ennaltaehkäisevää rokotetta. Virusta vastaan on kehitteillä yli 200 erilaista rokoteaihiota, joista kaksi Suomessa. 

Tavallisesti rokotteen kehittäminen viruksia vastaan kestää useita vuosia, jopa kymmeniä vuosia ja vain pieni osa rokotteista onnistuu. Koronavirusrokotteen tutkimus- ja kehitystyötä pyritään kansainvälisesti nopeuttamaan kaikin keinoin. Osa kehitteillä olevista rokotteista perustuu uusiin teknologioihin, joita ei ennen ole käytetty. 

Rokote voi saada myyntiluvan, kun se on osoitettu riittävän turvalliseksi ja tehokkaaksi ja valmisteen laatu on hyväksyttävä. Myyntiluvan Euroopan alueelle antaa Euroopan komissio Euroopan lääkeviraston (EMA) tekemän arvion perusteella.

Maailman terveysjärjestö (WHO) ylläpitää verkkosivuillaan listaa kehitteillä olevista rokoteaihioista: 

Suomen tavoitteet väestön suojaamiseksi

Suomen tavoite on suojata koko väestö koronavirukselta rokotteilla, kun saatavilla on turvallinen ja tehokas rokote uutta koronavirusta vastaan. 

Rokotusten tavoite on estää tartunta, lieventää koronavirusinfektion oireita, estää covid-19-taudin vakavia tautimuotoja ja kuolemia. Samalla voidaan ehkäistä viruksen leviämistä, varmistaa terveydenhuollon kantokyky ja yhteiskunnan toimivuus.

Miten rokotteiden hankinta etenee Suomessa?

Kaikki rokotteet koronavirusta vastaan ovat vasta kehittämis- ja  tutkimusvaiheessa. Sen vuoksi Suomi ei voi käyttää tavanomaista ja vakiintunutta rokotteiden hankintaprosessia, kuten muiden kansallisen rokotusohjelman rokotteiden hankinnassa tehdään. 

Suomi haluaa varmistaa toimivan rokotteen saamisen heti, kun se on mahdollista. Suomi on mukana koronavirusrokotteita koskevassa EU:n yhteishankinnassa ja Covax-mekanismissa.

Kansainvälinen yhteistyö rokotehankinnoissa

Kansainvälinen rokoteyhteistyömekanismi Covax edistää rokotteiden nopeaa saatavuutta kaikille maille yhdenvertaisesti ja tukee rokotetuotannon kapasiteetin vahvistamista. 

Covaxia johtavat kansainväliset yhteenliittymät CEPI ja GAVI.

CEPI (Coalition for Epidemic Preparedness Innovations) vastaa varautumisen ja rokotusten kehittämisen ja tuotannon rahoittamisesta, GAVI:n (Global Vaccine Alliance) tehtävänä on tehdä ostosopimukset sekä hankkia rokotetta kehitysmaiden käyttöön. Korkeamman tulotason maat voivat myös saada osuuden rokotteista osallistumalla Covaxiin.  

Tavoitteena on mekanismin avulla saada 2 miljardia rokotetta vuoden 2021 loppuun mennessä. 

Suomi on 31.8.2020 ilmoittanut olevansa mukana Covax-mekanismissa siten, että Suomi voi myöhemmin päättää mahdollisista rokotevaihtoehdoista ottaako se niitä vai ei. Suomi on lisäksi sitoutunut siihen, ettei Covax-mekanismin kautta hankita sellaisia rokotteita, joista neuvotellaan EU:n yhteishankinnassa. 

EU:n yhteishankinta rokotteiden saamiseksi jäsenmaihin

EU tekee yhteistyötä koronavirusrokotteiden hankkimiseksi EU-jäsenmaiden tarpeisiin. Näin saataisiin suureen tilausmäärään perustuva neuvotteluvaltti vaikeassa markkinatilanteessa.

Euroopan komissio neuvottelee jäsenmaiden puolesta rokotteiden ennakko-ostosopimuksia useiden rokotetuottajien kanssa. EU on myös sitoutunut kansainväliseen solidaarisuuteen rokotteiden yhdenvertaisen saatavuuden edistämiseksi.

EU:n yhteisessä hankintaprosessissa arvioidaan useaa eri rokoteaihiota. Euroopan komissio neuvottelee jäsenmaiden puolesta koronavirusrokotteita valmistavien yritysten kanssa yritysten tukemiseksi rokotteen nopeassa kehittämisessä ja tuotannossa. Komissio myös tekee alustavat sopimukset rokotehankinnoista yritysten kanssa, jos niiden kehittämät rokoteaihiot osoittautuvat turvallisiksi ja tehokkaiksi koronavirusta vastaan.

EU:n ennakko-ostosopimukset rahoitetaan EU:n hätärahaston (Emergency Support Instrument, ESI) kautta. Kaikki 27 jäsenmaata ovat mukana.

EU on tehnyt rokotehankintaa koskevassa yhteistyössä ennakko-ostosopimuksen AstraZenecan kanssa ja osto-oikeussopimuksen SanofiPasteur-GSK:n kanssa, ja Johnson&Johnsonin, BionTech/Pfizerin, Modernan sekä Curevacin kanssa. Myös muiden valmistajien kanssa käydään neuvotteluja. Sopimukset ovat komission ja yritysten välisiä ja salaisia. Komissio vastaa tietojen antamisesta kyseisistä sopimuksista. 

Koronavirusrokotteen saavat Suomessa kaikki – vapaaehtoisuuden pohjalta

Koronavirusrokote otettaisiin osaksi kansallista rokotusohjelmaa. Rokotus olisi vapaaehtoinen ja maksuton.

Suomeen hankittavan rokotteen määrä voidaan päättää vasta siinä vaiheessa, kun tiedetään millaiselle väestölle ja ikäryhmälle hankittava rokote on saanut myyntiluvan, kuinka monta annosta rokotetta tarvitaan tehon aikaansaamiseksi ja millä aikavälillä rokotteet pitää antaa. 

Rokotus annetaan koko väestölle. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) osallistuvat Suomen SARS-CoV-2-rokotusstrategian laadintaan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. 

Tulevan rokotusstrategian mukaan ensimmäisten rokotettavien joukossa ovat todennäköisesti terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaiset, jotta he pysyvät terveinä ja voivat ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä.

Muita kohderyhmiä pitää tarkastella uudestaan sitä mukaa kun uutta tietoa saadaan sekä koronavirustaudista (Covid-19) että rokotteiden tehosta, turvallisuudesta ja saatavuudesta.

Lisätietoja

Tuija Kumpulainen, osastopäällikkö 
sosiaali- ja terveysministeriö, Turvallisuus ja terveys -osasto / TUTO 0295163280  


Sari Ekholm, ylilääkäri 
sosiaali- ja terveysministeriö, Turvallisuus ja terveys -osasto / TUTO, Bioteknologia ja lääkkeet -yksikkö / BILA 0295163447