Päivitetty: 22.1.2021 15:53

Koronavirus ja kehitteillä olevat rokotteet

Valitettavasti emme tällä hetkellä pystyy vastaamaan yksittäisiin koronarokotteita koskeviin kysymyksiin. Tätä sivua päivitetään jatkuvasti, joten tuoreimmat tiedot löydät täältä. Koronarokotteista on koottu tietoa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuille ja Fimean sivuille.

-  Rokotteet ja koronavirus (THL)

- Koronavirus (Fimea)

Suomen tavoitteet väestön suojaamiseksi

Tavoite on suojata koko väestö koronavirukselta rokotteilla, kun saatavilla on EU:ssa myyntiluvallisia, turvallisia ja tehokkaita rokotteita. 

Rokotusten tavoite on lieventää koronavirusinfektion oireita, estää covid-19-taudin vakavia tautimuotoja ja kuolemia. Rokotuksilla voidaan parhaimmillaan ehkäistä tartunta ja viruksen leviäminen. 

Rokottamalla voidaan myös varmistaa väestön terveys ja terveydenhuollon kantokyky ja yhteiskunnan toiminta mahdollisimman avoimena.

Suurin osa rokoteaihioista uutta koronavirusta vastaan on vasta kehittämis- ja tutkimusvaiheessa. Ennen kuin rokotukset voivat alkaa, on koronavirusrokotteella oltava myyntilupa. 

Myyntilupa tarvitaan ennen rokotusten aloittamista

Rokote voi saada myyntiluvan, kun se on osoitettu riittävän turvalliseksi ja tehokkaaksi ja valmisteen laatu on hyväksyttävä. Myyntiluvan Euroopan alueelle antaa Euroopan komissio Euroopan lääkeviraston (EMA) tekemän arvion perusteella.

EMAn lääkevalmistekomitea suositteli 21.12.2020 yksimielisesti ehdollisen myyntiluvan myöntämistä BioNTechin ja Pfizerin kehittämälle mRNA-koronarokotteelle BNT162b2. Lopullisen luvan myyntiin antoi samana päivänä Euroopan unionin komissio. Rokotteen kauppanimi on Comirnaty.

Ensimmäiset erät Pfizer-BioNTechin tuottamia koronavirusrokotteita saapuivat Suomeen vuoden 2020 lopussa. Ensimmäiset rokotukset Pfizer-BioNTechin rokotteella annettiin Suomessa 27.12.2020. Rokotukset jatkuvat rokotusjärjestyksen mukaisesti. Koronavirusrokotetta ei ole alkuvaiheessa kaikille. Päätökset rokotuksista voidaan tehdä vasta sitten, kun myyntiluvallisia rokotteita on saatavilla ja niiden mahdolliset rajoitukset ovat tiedossa. 

EMAn lääkevalmistekomitea antoi suosituksensa ehdollisen myyntiluvan myöntämisestä 6.1.2021. Modernan kehittämälle koronavirusrokotteelle. Rokote on toinen EU:ssa hyväksytty koronavirusrokote BioNTechin ja Pfizerin kehittämän rokotteen ohella.

Koronavirusrokotteen saavat Suomessa kaikki – vapaaehtoisuuden pohjalta

Päätöksen covid-19-rokotusten toimeenpanosta tekee valtioneuvosto tartuntatautilain 45 §:n mukaisesti antamalla asetuksen covid-19-rokotuksista. Asetus annettiin 22.12.2020.

Koronavirusrokote tarjotaan koko väestölle. Rokotus on kaikille - myös terveydenhuollon henkilöstölle - vapaaehtoinen ja maksuton. Suomi tavoittelee mahdollisimman hyvää rokotuskattavuutta.

 Asetuksen mukaan rokotukset annetaan eri väestöryhmille seuraavassa järjestyksessä:

  1. covid-19-tautiin sairastuneiden tai perustellusti sairastuneeksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, välittömään hoitoon tai huolenpitoon liittyvä tai muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksikön henkilöstö ja asukkaat;
  2. 70 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt; 
  3. henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistavia sairauksia; 
  4. muut kuin 1-3 kohdassa tarkoitetut henkilöt.

Rokotusta tarjotaan koko väestölle myyntilupien kohderyhmien laajetessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhteistyössä Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) ja asiantuntijoita kuullen, ovat laatineet lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle Suomen covid-19-rokotusten kohderyhmistä.

Suomen rokotusstrategia linjaa rokotusten pääperiaatteet

Hallitus hyväksyi rokotusstrategian neuvotteluissaan 2.12.2020, ja teki siitä valtioneuvoston periaatepäätöksen 10.12.

Strategia perustuu lääketieteeseen ja tutkimukselliseen näyttöön. Siinä määritellään pääperiaatteet, joiden mukaan rokotusjärjestyksestä päätetään. 

Rokotusstrategian mukaan koronarokotusta tarjotaan lääketieteellisen riskiarvion perusteella.

Ikääntyneiden henkilöiden tarkempi jaottelu ikäryhmiin tehdään myyntilupien perusteella ja ne voivat vaihdella rokotteiden välillä. On mahdollista, että kaikki rokotteet eivät tehoa eri ikäryhmiin samalla tavalla.

Vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet määritellään koronavirustaudin tutkimusnäytön perusteella.

Koronarokotteiden myyntilupien rajaukset voivat vaikuttaa rokotusjärjestykseen. Lapsille ei vielä ole tulossa rokotetta vähään aikaan, koska toistaiseksi koronarokotteita ei ole testattu lapsilla. Kun testaukset on tehty, myös lapsille sopivat rokotteet voivat saada myyntiluvan ja rokotukset voidaan käynnistää. 

Koronarokoteviestintää linjataan valtakunnallisesti

Hallitus on hyväksynyt valtakunnalliset koronarokoteviestinnän linjaukset. Niissä on linjattu muun muassa viestinnän lähtökohtia, periaatteita, tavoitteita, viestinnän organisointia ja vastuita.

Suomeen saapuvien rokoteannosten määrä selviää myöhemmin

Suomeen saapuvien rokotteiden määrää ei vielä tiedetä. Suomi on varannut EU:n yhteishankinnan kautta jo nyt riittävästi rokotteita koko väestölle, mutta tilanne selkiytyy vasta, kun myyntiluvat rajoituksineen on annettu. 

EU:n yhteishankinnan kautta jäsenmaille jaetaan rokoteannoksia väestömäärän suhteellisen osuuden perusteella hankitusta yhteismäärästä. Annosten jakeleminen jäsenmaihin edellyttää, että rokote on saanut myyntiluvan. Sen jälkeen valmistajat voivat alkaa jaella tuotettaan. Rokoteannokset tulevat Suomeen useassa erässä vaiheittain. 

Miten rokotteiden hankinta etenee Suomessa?

Koronavirustilanteessa Suomi ei voi käyttää tavanomaista ja vakiintunutta, avoimeen kilpailutukseen perustuvaa rokotteiden hankintaprosessia, kuten muiden kansallisen rokotusohjelman rokotteiden hankinnassa tehdään.

Suomi on valmistautunut siihen, että koronavirusrokotteet saavat myyntiluvan ja valmistajat voivat alkaa toimittaa niitä Suomeen. Suomi on hankkinut rokotusvälineitä ja selvittänyt kuljetuksia ja varastointia. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on myös kehottanut sairaanhoitopiirejä varautumaan tuleviin rokotuksiin alueellaan.

Suomi hankkii rokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta

Suomi hankkii koronarokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta. Yhteishankinnassa komissio hankkii keskitetysti rokotteita EU-jäsenmaiden tarpeisiin. Näin saadaan suureen tilausmäärään perustuva neuvotteluvaltti tilanteessa, jossa rokotteilla on valtava kysyntä maailmanlaajuisesti. 

Euroopan komissio neuvottelee jäsenmaiden puolesta rokotteiden ennakko-ostosopimuksia useiden rokotetuottajien kanssa. EU on myös sitoutunut kansainväliseen solidaarisuuteen rokotteiden yhdenvertaisen saatavuuden edistämiseksi.

EU:n komissio neuvotellut sopimuksen toistaiseksi kuudesta koronarokotteesta, ja seitsemättä valmistellaan:

  • AstraZeneca (yhteensä 300 miljoonaa annosta)
  • Sanofi-GSK (yhteensä 300 miljoonaan annosta)
  • Johnson & Johnson (yhteensä 200 miljoonaa annosta)
  • Biontech-Pfizer (yhteensä 200 miljoonaa annosta)
  • Curevac (yhteensä 225 miljoonaa annosta)
  • Moderna (yhteensä 80 miljoonaa annosta)

Myös muiden valmistajien kanssa käydään neuvotteluja. Sopimukset ovat komission ja yritysten välisiä ja salaisia. Komissio vastaa tietojen antamisesta kyseisistä sopimuksista. 

Suomi on tällä hetkellä mukana kuudessa EU:n hankintasopimuksessa. Näistä neljän myyntiluvan arviointi on käynnissä ns. nopeutetussa menettelyssä EU:n lääkevirastossa (EMA).

EU:n ennakko-ostosopimukset rahoitetaan EU:n hätärahaston (Emergency Support Instrument, ESI) kautta, jonka ylittävän osan kukin jäsenmaa maksaa itse. Suomi on varannut omaan osuuteensa riittävän rahoituksen valtion talousarvioon. Kaikki 27 jäsenmaata ovat mukana.

Covid-19-rokotekehitys on nopeaa

Uuteen koronavirukseen (SARS-CoV-2) ei toistaiseksi ole olemassa suojaavaa tai ennaltaehkäisevää, myyntiluvallista rokotetta. Virusta vastaan on kehitteillä yli 200 erilaista rokoteaihiota, joista kaksi Suomessa. 

Maailman terveysjärjestö (WHO) ylläpitää verkkosivuillaan listaa kehitteillä olevista rokoteaihioista: 

Tavallisesti rokotteen kehittäminen viruksia vastaan kestää useita vuosia, jopa kymmeniä vuosia ja vain pieni osa rokotteista onnistuu. Koronavirusrokotteen tutkimus- ja kehitystyötä pyritään kansainvälisesti nopeuttamaan kaikin keinoin. Osa kehitteillä olevista rokotteista perustuu uusiin teknologioihin, joita ei ennen ole käytetty. 

Kansainvälinen yhteistyö rokotehankinnoissa

Suomi on mukana kansainvälisessä rokoteyhteistyömekanismissa (Covax-mekanismissa.) Sen tarkoitus on edistää covid-19-rokotteiden yhdenvertaista saatavuutta kaikille maille nopeasti ja tukea ja vahvistaa rokotetuotantoa ja -jakelua maailmassa. Covaxia johtavat Maailman terveysjärjestö WHO ja kansainväliset yhteenliittymät CEPI ja GAVI. 

CEPI (Coalition for Epidemic Preparedness Innovations) vastaa varautumisen ja rokotusten kehittämisen ja tuotannon rahoittamisesta, GAVI:n (Global Vaccine Alliance) tehtävänä on tehdä ostosopimukset sekä hankkia rokotetta matalan tulotason maiden käyttöön. WHO tukee maita terveysjärjestelmien valmistautumisessa rokottamiseen.

Tavoitteena on mekanismin avulla saada mekanismin kautta ohjattua 2 miljardia rokoteannosta vuoden 2021 loppuun mennessä. 

Suomi on liittynyt Covax-mekanismiin osana Team Europea. Team Europe (EU ja sen jäsenmaat) tukevat Covax-mekanismia rokotekehityksen ja -jakelun vauhdittamiseksi maailmanlaajuisesti, mukaan lukien rokotteiden saamisen varmistamiseksi köyhimpiin maihin.

Team Europe on rahoittanut hanketta merkittävästi (noin 900 miljoonaa euroa joulukuussa 2020). Suomi on ilmoittanut tukevansa Covaxia 2 miljoonalla eurolla. Suomen tuki Gaville vuonna 2020 on 2,5 miljoonaa euroa ja CEPI:lle 4 miljoonaa euroa, joista 3 miljoonaa covid-19-rokotekehitykseen. 

Lähes kaikki maailman maat ovat liittyneet Covaxiin.

Lisätietoja

Tuija Kumpulainen, osastopäällikkö 
sosiaali- ja terveysministeriö, Turvallisuus ja terveys -osasto / TUTO 0295163280  

Sari Ekholm, ylilääkäri 
sosiaali- ja terveysministeriö, Turvallisuus ja terveys -osasto / TUTO, Bioteknologia ja lääkkeet -yksikkö / BILA 0295163447  

Muualla palvelussamme