Koronavirusepidemian kustannusten korvaukset 

Koronavirusepidemiasta on aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia kunnille ja sairaanhoitopiireille. Valtio on korvannut kustannuksia vuoden 2020 aikana. Kuntia ja sairaanhoitopiirejä tuetaan taloudellisesti myös vuonna 2021.

Tälle sivulle on koottu tietoa kustannusten korvaamisesta, valtionosuuksista ja valtionavustuksista. 

Koronaepidemiasta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen sairaanhoitopiireille vuonna 2020

Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jonka mukaan korvataan koronapotilaiden hoidosta ja epidemiaan varautumisesta aiheutuneita kustannuksia sekä epidemiasta johtuvia mahdollisia alijäämiä. Avustusta voidaan myöntää sairaanhoitopiirin kuntayhtymille.  

Sairaanhoitopiirien kustannusten korvaamiseen varattiin vuoden 2020 neljännessä ja seitsemännessä lisätalousarviossa yhteensä 400 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriö on käynnistänyt näihin korvauksiin kaksi erillistä hakua, joista ensimmäisestä on tehty päätös 24.11.2020 ja toisesta 17.12.2020. Keväällä 2021 järjestetään kolmas haku.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistaman tavoitetason mukaiset suojavarustehankinnat sisältyvät näihin korvauksiin. Valtion korvaamista suojavarusteista ei tule erikseen sisäisesti laskuttaa.

Koronaepidemiasta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen kunnille vuonna 2020

Vuoden 2020 valtion neljännessä lisätalousarviossa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin tehtiin yhteensä 722 miljoonan euron lisäys koronan aiheuttamiin kustannusten lisäyksiin ja tulojen menetyksiin. Lisäyksestä 370 miljoonaa euroa kohdennettiin kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa, 180 miljoonaa euroa asukaskohtaisesti tasasuuruisella määrällä, 112 miljoonaa euroa alle 18-vuotiaiden määrän mukaan sekä 60 miljoonaa euroa 65 vuotta täyttäneiden määrän mukaan. 

Valtion seitsemännessä lisätalousarviossa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin varattiin 750 miljoonan euron lisäraha peruspalvelujen järjestämisen turvaamiseen. Lisäys on kertaluonteinen, ja sillä pyritään helpottamaan koronapandemiasta johtuvia kuntien talouden haasteita sekä korvaamaan koronapandemiaan liittyviä testaus- ja jäljityskuluja. Määräraha on tarkoitettu myös korvaamaan kunnille koronavirustestauksen kuluista aiheutuvaa sairaanhoitopiirien kuntalaskutusta. Lisäksi määräraha on tarkoitettu kunnan tekemiin kasvomaskihankintoihin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville henkilöille sekä koululaisille ja opiskelijoille.

Lisäyksestä 350 miljoonaa euroa kohdennetaan kuntiin niin, että lisäys jaetaan sairaanhoitopiireittäin koronapandemiaan liittyvien testien suhteessa. Kunkin sairaanhoitopiirin lisäys kohdennetaan sairaanhoitopiiriin kuuluviin kuntiin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä. Tällä tuetaan erityisesti testaukseen liittyviä kustannuksia.

Lisäyksen loppuosasta, yhteensä 400 miljoonasta eurosta, kohdennetaan 128,7 miljoonaa euroa kuntiin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä, 4,3 miljoonaa euroa kuntien 13—15 -vuotiaiden asukkaiden suhteessa ja 267 miljoonaa euroa vuoden 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa.

Seitsemännen lisätalousarvion mukaiset valtionosuuden lisäykset maksetaan kunnille vuoden 2020 joulukuun valtionosuuksien tilitysten yhteydessä.

Mikä on kuntien ja kuntayhtymien koronaepidemiaan liittyvän tukipaketin kokonaismäärä vuonna 2020?

Peruspalvelujen valtionosuuksien lisäysten lisäksi kuntien koronaepidemian tukipakettiin kuuluu kuntien yhteisöveron ryhmäosuuden 10 %-yksikön korotus vuosille 2020 ja 2021, joiden vaikutus on vuositasolla noin +0,5 miljardia euroa.

Vuoden 2020 suoraan kunnille kohdennetun koronaepidemiaan liittyvän tukipaketin suuruus on siis n. 2 miljardia euroa. Kun ottaa huomioon myös sairaanhoitopiirien avustukset ja HUS:lle testauskapasiteetin lisäämiseen tarkoitettu avustus, koko kuntasektorin tukipaketin määrä on vuonna 2020 yht. 2,63 miljardia euroa.

Edellä mainittujen lisäksi tukia myönnetään kuntiakin koskien mm. opetukseen, koulutukseen, kulttuuriin sekä joukkoliikenteeseen.

Miten kuntia tuetaan vuonna 2021 koronaepidemian vuoksi?

Vuoden 2021 talousarviossa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien lisäykseen on varattu yhteensä 300 miljoonaa euroa, josta 20 miljoonaa euroa kohdennetaan harkinnanvaraisena valtionosuuden korotuksena ja pääosa KIKY-sopimusta koskevan vähennyksen poistona, kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa ja asukasmäärän mukaan tasasuuruisesti.

Sen lisäksi kuntien yhteisöveron ryhmäosuuden 10 %-yksikön korotusta jatketaan vielä vuodelle 2021. Korotuksen vaikutus on n. +0,5 mrd. euroa.

Miten kunnille korvataan testauksen ja jäljityksen kustannuksia vuonna 2021?

Merkittävä osa, yht. 1,66 mrd. euroa, vuoden 2021 talousarvion kuntasektorin tukipaketista koostuu välittömästi koronavirustilanteeseen liittyvien kustannusten korvaamisesta valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille. Tarkempi rahanjaon malli tai menettely on valmisteltavana, mutta oletettavasti noudatetaan seuraavia periaatteita:

  • Noin 1,40 mrd. euroa on varattu erityisesti hybridistrategian toteuttamiseen liittyvien testauksen ja jäljityksen kustannuksiin
  • Avustus toteutuneisiin todellisiin kustannuksiin tai laskennallinen peruste (esim. €/suorite) 
  • Maksetaan enintään toteutuneet kustannukset

Korvataanko kunnille ulkomaalaisten kausityöntekijöiden testauksesta aiheutuneet kulut?

Tartuntatautilain testauskriteerit täyttyvät, jos on syytä epäillä, että ulkomaalaisella työntekijällä on tai saattaa olla tartunta. Silloin testi on testattavalle maksuton (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1992/734)).

Kunnat saavat korvauksen kriteerit täyttävistä testikuluista. Korvausmenettelyä ja tarkempia kriteerejä ei ole vielä vahvistettu, mutta kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että voi osoittaa kulujen kohdentumisen asianmukaisesti.

Miten korvataan kuntien työterveyshuoltona ostettujen koronatestien kustannuksia?

Kelan maksamissa työterveyshuollon korvauksissa ei ole erillisiä koronakorvauksia, mutta Kela korvaa työterveyshuoltona tehtyjä koronavirustestejä normaalien työterveyshuollon korvausten kautta. 

Työnantajan järjestämässä työterveyshuollossa sairaanhoitoa eli korvausluokkaa II voidaan korvata 0-40 prosenttia työterveyshuollon korvausten enimmäismäärästä. Korvaukseen vaikuttaa se, kuinka paljon työntekijäkohtaisesta enimmäismäärästä on käytetty ehkäisevän työterveyshuollon eli korvausluokan I korvauksiin. 

Lisäksi valtioneuvosto on antanut asetuksen covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävän tutkimuksen korvaustaksasta, jossa säädetään PCR-tutkimuksen Kela-korvauksen korvaustaksaksi 100 euroa.  Korvausta maksetaan Suomessa asuvalle tai työskentelevälle sairausvakuutetulle yksityisessä terveydenhuollossa tehdystä PCR-tutkimuksesta. Asetus on voimassa 1.1.-31.12.2021. 

Kela voi maksaa asetuksella säädetyn korvauksen tutkimuksen tekevälle palvelujentuottajalle myös silloin, kun omavastuun on maksanut vakuutetun työnantaja. Näin helpotetaan työnantajan mahdollisuuksia tarjota PCR-tutkimuksia työntekijöilleen. Tätä korvausta voidaan maksaa vain yksityisessä terveydenhuollossa tehtyihin tutkimuksiin. Jos kunta järjestää työterveyshuollon palvelut esimerkiksi terveyskeskuksen kautta, tätä korvausta ei makseta. 

Miten menetellään kotikunnattomien henkilöiden testauksen ja kiireellisen hoidon kustannuksissa?

Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että kunnat eivät perisi koronavirusinfektiosta aiheutuvan tutkimuksen ja kiireellisen hoidon kustannuksia sellaisilta henkilöiltä, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa ja joiden mahdollinen vakuutus ei kata tutkimuksen ja kiireellisen hoidon kustannuksia. 

Hallituksen tavoitteena on estää koronavirusepidemian etenemistä Suomessa. Tavoitteen saavuttamiseksi kaikkien koronavirusinfektioon mahdollisesti sairastuneiden testaaminen on tärkeää.

Tautiryvästymiä saattaa esiintyä etenkin keskenään tiiviisti tekemisissä olevien henkilöiden keskuudessa, ja tällöin nopea ja helposti saavutettava testaaminen, tautiin sairastuneiden eristäminen ja altistuneiden karanteeniin asettaminen on ensiarvoisen tärkeää. 

Tartunnanjäljityksen avulla pystytään estämään koronavirustaudin leviämistä ja suojaamaan riskiryhmiä. Lisäksi epidemian kulusta saadaan mahdollisimman tarkkaa tilannekuvaa. 
Koronavirustartuntojen estämisen näkökulmasta on olennaista, että koronavirustestiin hakeuduttaisiin, eikä testien maksullisuus nostaisi jatkossa enää kynnystä hakeutua testaukseen. 

Onko tarkoituksenmukaista, että sairaanhoitopiiri laskuttaa kuntia covid-19 potilaiden näytteenotosta ja avokäynneistä? 

Sekä kunnat että sairaanhoitopiirit ovat saaneet vuonna 2020 rahoitusta pandemiasta aiheutuviin kustannuksiin. Nämä korvaukset eivät välttämättä kohdennu tarkalleen todellisten kustannusten suhteessa ja tällöin voi olla tarpeen tarkentaa sisäistä laskutusta ja neuvotella sisällöistä sairaanhoitopiirin ja kuntien kesken. 

Korvataanko suojavarusteiden kustannukset yksityisille palveluntuottajille tilanteissa, jossa palveluntuottajat tuottavat kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja?

Henkilösuojainten lisääntyneen käytön kustannusten korvaaminen yksityisille toimijoille perustuu ensisijaisesti palvelun järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin silloin, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu on kunnan järjestämisvastuulla.

Kustannusten jakaminen on arvioitava sopimuksittain. Kuntien ja palveluntuottajien välisissä sopimuksissa vastuista ja niihin liittyvistä korvauksista on voitu sopia hyvin erilaisilla tavoilla ja palveluntuottajien korvaukset on toteutettava eri sopimuksissa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tarvittaessa sopimuksia on avattava ja asiasta on neuvoteltava paikallisesti. Mikäli palvelun järjestäjän ja tuottajan väliset sopimukset ovat puutteellisia, on palvelun järjestäjän (kunta tai kuntayhtymä) viime kädessä vastattava suojainten saatavuudesta osana asianmukaista hoitoa. Mikäli yksityinen toimija hankkii suojaimet itse, tulisi se sopimuksen mukaisesti ottaa huomioon palvelun hinnassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö kehottaa kuntia neuvottelemaan kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yksityisten palveluntuottajien kanssa ylimääräisten covid-19-epidemian torjunnassa käytettyjen aineiden ja tarvikkeiden korvaamiskäytännöistä, jos niistä ei vielä ole päästy sopimukseen tai niistä ei ole palvelutuottajasopimuksissa yksiselitteistä mainintaa. Kuntia suositellaan kompensoivan yrityksille covid-19-epidemian aiheuttamat ylimääräiset ja kohtuulliset aineista ja tarvikkeista aiheutuvat kustannukset.

Ylimääräisten kustannusten suuruus riippuu monista eri asioista, joten korvausten suuruus tulee arvioida tapaus kerrallaan. Kuntien tulee korvausasioista päättäessään ottaa huomioon myös se mitä asiasta on hankintalaissa (29.12.2016/1397) ja EU:n valtiontukisääntelyssä säädetty. Kunta tai kuntayhtymä ei myöskään saa laskuttaa Huoltovarmuuskeskukselta ilmaiseksi saamiensa välineiden hintaa palvelun tuottajilta. 

Suoraa asiakasmääriin perustuvaa oikeutta korvauksiin ei palveluntuottajilla ole. Kaikkia tarvikekustannuksia ei voida myöskään laskea johtuvaksi covid-19-epidemiasta, mutta on ilmeistä, että mm. suojainten käyttötarve ja desinfiointiaineiden menekki on kasvanut tänä aikana. 

Valtion vuoden 2020 lisätalousarvioissa on myönnetty yhteensä 660 miljoonan euron määräraha koronaviruksesta aiheutuvien laitteiden, lääkkeiden ja varusteiden hankintaan. Huoltovarmuuskeskus on hankkinut keskitetysti suojavarusteita ja luovuttanut niitä korvauksetta kuntien ja kuntayhtymien käyttöön. Lisäksi valtio on tukenut kuntasektoria vuonna 2020 merkittävällä, yhteensä n. 2,6 miljardin euron, koronaepidemiaan liittyvällä tukipaketilla. Sairaanhoitopiirien osuus tukipaketista on yhteensä 400 miljoonaa euroa, josta osa jaetaan vuoden 2021 puolella.

Miten toteutetaan suojainhankinnat ja suojavälineiden luovuttaminen?

Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut sairaanhoitopiirejä suojainhankintojen tavoitetasoista. Näihin tavoitetasoihin sisältyvät kuntien sote-palveluiden tarpeet riippumatta siitä, onko palvelu tuotettu itse vai hankittu ostopalveluna. Sairaanhoitopiirien luovuttaessa kunnille suojavälineitä, niistä ei tule periä maksua, eikä kuntien tule periä maksua valtion korvaamien suojavälineiden luovuttamisesta ostopalvelutuottajien käyttöön. 

Suojavälinehankintoja ovat tehneet sairaanhoitopiirien lisäksi myös kuntien palvelutuottajat ja ostopalveluita tuottavat yritykset. Vuoden 2020 osalta valtionosuuksien korotukset kattavat periaatteessa koronaepidemian johdosta aiheutuneet suojavälinekustannukset, jolloin kunnat viime kädessä maksavat myös ostopalvelutoiminnan kustannukset joko palvelujen hinnoissa tai muutoin kuntien ja palvelutuottajien sopimuksiin perustuen. Kunnat, kuntayhtymät ja ostopalvelutuottajat määrittelevät kuitenkin itse sopimuksissaan tarkemmat menettelytavat kustannuksista sopimiseksi.

Tehdäänkö testattavalle maksuton koronatesti aina julkisella puolella?

Julkinen toimija päättää, missä sen kustantamat testit tehdään. Useimmiten testit tehdään sen omissa toimipisteissä, mutta julkinen toimija voi tarvittaessa ostaa palveluja myös yksityissektorilta. Työterveyshuoltoon sisältyvät testit ovat maksuttomia työntekijälle, mutta maksullisia työnantajalle. 

Kela korvaa yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjä koronatestejä.

Kuka korvaa ulkomailta Suomeen tulleen covid-positiiviseksi todetun potilaan eristyksestä aiheutuneet majoituskulut?

Kunnan on tarvittaessa järjestettävä karanteeniin määrätylle asianmukainen karanteenipaikka ja huolehdittava myös hänen ruokahuollostaan (tartuntatautilaki 68 §). 
 

Lisätietoja

Saara Leppinen, neuvotteleva virkamies 
sosiaali- ja terveysministeriö, Johdon tuki- yksikkö / JOT, Arviointiryhmä / ARVI 0295163630