Lasten ja nuorten mielenterveys on meidän kaikkien mielenterveyttä
Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10.10. Ensimmäistä kertaa päivää juhlistettiin vuonna 1992. Tuolloin päivän päätapahtuma oli kahden tunnin suora satelliittilähetys televisiostudioilta Floridan Tallahasseesta. Ohjelmassa esiintyivät maailman mielenterveysjärjestö World Federation for Mental Healthin johtokunnan jäsenet, ja lisäksi mukaan otettiin puhelinyhteydellä osallistujia ympäri maailman.
Etätyösuosituksen päättyminen ei tarkoita paluuta vanhaan
.jpg/6cde9b4e-d648-8e66-5b0d-e522ce040b1a?version=1.0&t=1633073103256&width=1200)
Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy lokakuun puolivälissä, jolloin rokotuskattavuuden arvellaan olevan lähellä valtioneuvoston asettamaa tavoitetta. Paluu työpaikoille voidaan aloittaa jo aiemmin, jos se on riskien arvioinnin ja alueellisen epidemiatilanteen perusteella mahdollista. Tämä mahdollistaa siirtymisen etä- ja läsnätyön yhdistämiseen terveysturvallisesti.
Väestön kuihtuminen uhkaa sosiaaliturvan rahoituspohjaa
Sosiaaliturva on periaatteessa ketjukirje, jossa jokainen sukupolvi on vuorollaan etuuksien saajana ja rahoittajana. Suomi on maailman kolmanneksi ikääntynein maa, ja yhä pienempi työikäisten sukupolvi rahoittaa sosiaaliturvan.
Toisiolakia kehitetään yhteistyössä
Toisiolain vaikutukset tutkimukseen ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Avointa vuoropuhelua ja yhteistyötä tarvitaan, jotta toisiolain useat uudet mahdollisuudet otetaan täysimääräisesti käyttöön ja jotta toimintaympäristö vastaa jatkossakin akateemisen tutkimuksen uusiin tarpeisiin ja nykyaikaisiin tietosuojavaatimuksiin.
Koronarajoitusten vaikutukset lapsiin ovat nyt entistä ajankohtaisempia
Koronakriisillä on ollut huomattavat vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Nämä vaikutukset eivät toki tule uutisena: ne ovat olleet nyt keväällä ja kesällä vilkkaan keskustelun kohteena. Lapsistrategian yhteydessä toimi vuonna 2020 koronatyöryhmä, joka toi kahdessa raportissaan esille näitä vaikutuksia ja teki ehdotuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi.
Apteekkipalvelujen ja lääkkeiden saatavuutta parannetaan
Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys laiksi lääkelain muuttamisesta. Esitys toteuttaa osaltaan hallitusohjelman mukaista tavoitetta parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta. Samalla varmistetaan lääkitysturvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Pitkään valmistelussa ollut lakipaketti sisältää suurelta osin ne apteekkialaa uudistavat hallituksen esitykset, jotka raukesivat edellisellä hallituskaudella.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen itsenäinen toiminta on turvattava tulevassa rahoitusmallissa
Veikkausvoittovarojen hupeneminen ja Veikkauksen edunsaajien tuleva rahoitustaso ja -malli ovat olleet vilkkaan julkisen keskustelun aihe. Julkisessa keskustelussa on korostunut erityisesti tieteen rahoituksen heikkenemisen uhka, ja vähemmälle huomiolle ovat jääneet muut edunsaajat. Pelituotoilla rahoitetaan tieteen lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, taidetta ja kulttuuria, urheilua ja liikuntaa, nuorisojärjestöjä ja -työtä sekä raviurheilua ja hevoskasvatusta.
Sosiaaliturvan periaatteet on linjattava, jotta voimme ratkaista sen ongelmat
Sosiaaliturvakomitea käsitteli toukokuussa puheenjohtajiston luonnosta kannanotoista, joissa komitean määrittelemät sosiaaliturvan keskeiset ongelmakokonaisuudet on konkretisoitu 18 ongelmaksi. Seuraavaan komitean kokoukseen 6.9.2021 tulee käsiteltäväksi puheenjohtajiston luonnoksesta versio, jossa jokaisen ongelman kohdalla esitetään myös sen ratkaisun periaatteet. Luonnos noudattelee nykyiseen lainsäädäntöön kirjattuja periaatteita. Jos komitea hyväksyy linjaukset, jaostot voivat aloittaa niiden pohjalta ratkaisuehdotusten valmistelun määriteltyihin sosiaaliturvan ongelmiin.
Lääkeasioiden uudistus – kehitystyö käynnissä
Lääkeasioiden uudistuksen tavoitteena on kehittää lääkkeiden jakelujärjestelmää, vahvistaa lääkehoidon ohjausta, parantaa lääkehoitoon liittyvää tietopohjaa sekä tehostaa lääkehoidon tiedon käyttöä.
Sosiaaliturvan digitalisaation lähtökohdat
Sosiaaliturvauudistuksen yhteyteen perustettiin keväällä 2021 digitalisaation mahdollisuuksia kartoittava asiantuntijaryhmä. Kevään aikana ryhmä kuvasi sosiaaliturvan toimeenpanosta syntyvää monimutkaisuutta sekä digitalisaation mahdollisuuksia sen poistamiseksi. Lomakauden jälkeen ryhmä suuntaa katseensa pitemmälle tulevaisuuteen: tavoitteena on muodostaa visio 2030-luvun digitaalisesta sosiaaliturvasta. Tässä kirjoituksessa kerrotaan lyhyesti ryhmän toiminnasta ja tavoitteista osana sosiaaliturvauudistusta. Ensimmäinen kohta käsittelee sosiaaliturvan monimutkaisuutta ja toinen pitemmän aikavälin visiota järjestelmän digitalisoimiseksi.
Perhevapaauudistus huomioi moninaisuuden
Pride-viikolla sateenkaariliput liehuvat juhlistaen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ne muistutta-vat meitä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhtäläisistä oikeuksista ja niiden eteen tehdystä työstä sekä vielä korjausta odottavista epäkohdista.
Kolme kärkeä kestävään kasvuun
Kestävä kasvu turvataan taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden yhteispelillä. Vain näitä kaikkia kolmea kestävyyttä vahvistamalla saavutamme pitkällä tähtäimellä julkisen talouden vakauden ja kehityskulun, joka on oikeudenmukainen myös tulevien sukupolvien kannalta.
Yhteistyöllä ja vuoropuhelulla kohti suunnitelmallisempaa tiedonhallinnan ohjausta sekä parempia sote-palveluita
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kehittämistarpeita on koottu kevään 2021 aikana eri sidosryhmiltä. Tavoitteena on ollut tehdä yhteistyötä ja käynnistää vuoropuhelua: saada sidosryhmien ääni kuuluviin ja tarpeet tietoon, jotta tiedonhallinnasta saataisiin suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa ja jotta sote-palveluista saataisiin entistä parempia.
Tuottaako sosiaaliturva haluamiamme asioita?
Kohta vuoden ajan sosiaaliturvakomitea, jaostot ja tutkijaverkosto ovat käyneet läpi selvityksiä, tutkimuksia ja asiantuntijanäkemyksiä Suomen sosiaaliturvan tilasta ja ongelmista. Iso kuva uudistuksen haasteista alkaa selkiytyä. Sosiaaliturvan suuret rakenteelliset ongelmat eivät näytä liittyvän sosiaaliturvan tasoon tai kattavuuteen, vaan koko järjestelmän tarkoituksenmukaisuuteen - siihen, tukeeko ja tuottaako sosiaaliturvajärjestelmämme oikeita ja haluamiamme asioita: elämän ennakoitavuutta, työllisyyttä, toimintakykyä ja osallisuutta?
Meillä on välineet, joilla edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta – hyödynnetään niitä rohkeasti!
Pitkään valmisteltu kansallinen toimeenpanosuunnitelma hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi on nyt kaikkien käytettävissä ja hyödynnettävissä. Suunnitelma julkistettiin kaikille avoimessa webinaarissa 22.4.2021.
Työhön liittyvän matkustamisen ja yötyön aiheuttamaa kuormitusta tulee vähentää
Hallitus on esittänyt työturvallisuuslakia muutettavaksi matkustamisen ja yötyön aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi.
Sosiaaliturvakomitean työssä alkaa nyt seuraava vaihe
Sosiaaliturvakomitea määritteli viime kesänä sosiaaliturvan neljä keskeistä ongelmakokonaisuutta. Komitean jaostot ja tutkijaverkosto ovat konkretisoineet näitä kokonaisuuksia talven aikana omissa ongelmaraporteissaan. Raporttien luonnoksia on jo käsitelty komitean aikaisemmissa kokouksissa, mutta nyt ensimmäistä kertaa kaikkien neljän ongelmakokonaisuuden raporttiluonnoksia tarkastellaan yhdessä kokonaisuutena. Sosiaaliturvan keskeiset ongelmat koskettavat lähtökohtaisesti monia sosiaaliturvan osia, joten on tärkeää, että komitea tarkastelee niitä kokonaisuutena. Jaostojen ja tutkijaverkoston asiantuntijat viimeistelevät ongelmaraportit syksyn aikana komitean palautteen pohjalta.
Perhe-eläketurva muuttuu maailman mukana
Hallitus antoi eilen eduskunnalle esityksen perhe-eläketurvan uudistamisesta. Viimeisestä uudistuksesta onkin kulunut jo 30 vuotta. Perhe-eläkkeitä koskeva lainsäädäntö on pysynyt lähes muuttumattomana vuoden 1990 uudistuksen jälkeen.
Palkka-avoimuuden parantaminen on kirjattu hallitusohjelmaan
Palkat puhuttavat taas. Sosiaali- ja terveysministeriön palkka-avoimuustyöryhmän työ ja siellä käsittelyssä oleva aloite palkka-avoimuuden parantamiseksi on herättänyt viime päivinä vilkasta keskustelua.
Sosiaaliturvauudistuksessa on kyse myös tavasta toimia ja prosessista, jolla yhteiskunnallista lisäarvoa luodaan
Kumpi on tärkeämpää: sosiaaliturvan sisällöllinen uudistaminen vai onnistunut toimeenpano? Luultavasti tarvitsemme näitä molempia käsi kädessä. Sisältöjen lisäksi sosiaaliturva on myös niiden organisoimista asiakkaille tarjottaviksi palveluiksi. Tarvitaan toimintamalleja, niitä tukevia järjestelmiä ja teknologioita. Toimeenpanoon liittyvät kysymykset on järkevää huomioida jo lainsäädäntövaiheessa.
— 20 Merkintöjä per sivu
