Suomessa kohdellaan perheitä yhdenvertaisesti, huostaanotto on äärimmäinen vaih
Venäjän mediassa on ollut viime päivinä keskustelua lastensuojelun käytännöistä Suomessa. Keskustelussa epäillään, että Suomessa jahdataan venäläisten perheiden lapsia ja tehdään mielivaltaisesti huostaanottoja tai kiireellisiä sijoituksia kodin ulkopuolelle.
Suomessa ei oteta lapsia huostaan kansalaisuuden perusteella tai ilman syytä. Huostaanotto on aina äärimmäinen vaihtoehto. Se voidaan tehdä vain, jos se on aivan välttämätöntä lapsen suojelemiseksi. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti, jos kodin olosuhteet välittömästi vaarantavat lapsen terveyden tai kehityksen, tai lapsen huoltaja on kykenemätön hoitamaan lastaan.
Suomen lastensuojelulaissa painotetaan yhteistyötä vanhempien ja lapsen kanssa. Ennen kuin lapsi päätetään sijoittaa kodin ulkopuolelle, on selvitettävä vanhemman sekä lapsen itsensä mielipide ja käsitys asiasta. Vanhemman mielipide voidaan jättää selvittämättä vain poikkeuksellisesti, laissa määrätyillä perusteilla. Kodin ulkopuolelle sijoitusta koskeva päätös on perusteltava aina selkeästi.
Suomen lainsäädäntö varjelee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan yksityisyyden suojaa. Näin ollen lastensuojeluviranomaiset eivät voi kommentoida yksittäisiä lastensuojelutapauksia julkisuudessa.
Tukea ja apua halutaan tarjota ajoissaVanhemmat ja muut huoltajat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Heillä on oikeus saada yhteiskunnalta apua tähän tehtävään. Perheelle tarjotaan apua ensisijaisesti yleisissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Apua on tarjottava lastensuojelun kautta, jos tilanne on sellainen, että lapsen terveys tai kehitys vaarantuu. Yleisimmät syyt lastensuojelun apuun ovat lapsen tai vanhemman mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö tai perheväkivalta. Perheväkivalta on Suomen lain mukaan rikos.
Suomessa lastensuojeluilmoitus ei missään nimessä johda automaattisesti lapsen huostaan ottamiseen. Tilanne pitää kuitenkin selvittää. Sosiaalityöntekijät arvioivat ensin, kuinka kiireellisestä tapauksesta on kyse. Tilanteesta tehdään selvitys, jossa päätetään, tuleeko perheestä sosiaalitoimen asiakas. Päätöksen jälkeen perheelle laaditaan suunnitelma, jossa arvioidaan tarvittavat palvelut ja perhe saa oman sosiaalityöntekijän.
Usein lastensuojeluun liitetään pelko siitä, että lapsi viedään pois. Perusperiaatteena Suomen lastensuojelulaissa on, että jos perheen asioihin joudutaan puuttumaan, niin käytetään lievintä mahdollista keinoa. Lasta yritetään aina auttaa niin, että hän voisi asua omassa kodissaan oman perheensä kanssa. Tällaisia ensisijaisia palveluita kutsutaan avohuollon tukitoimiksi. Avohuollon tukitoimet ovat aina vapaaehtoisia ja perustuvat perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Suurin osa lastensuojelusta toteutetaan avohuollon tukitoimina.
Jos huostaanotto joudutaan tekemään, sen aikanakin tuetaan lasta ja vanhempia. Ei etsitä syyllisiä, vaan pohditaan miten sosiaalityöntekijät voisivat auttaa. Jos tilanne muuttuu, lapsi voi palata takaisin omaan perheeseen, mikäli se on hänen etunsa mukaista.
Suomessa kohdellaan yhdenvertaisesti kaikkia perheitä ja kansallisuuksiaHuostaanottojen määrä on Suomessa samalla tasolla muiden Pohjoismaiden kanssa. Valtakunnallista tilastotietoa siitä, kuinka moni huostaan otetuista lapsista on maahanmuuttajaperheistä, ei ole. Yksittäisistä kunnista saadut tiedot kuitenkin osoittavat, ettei venäläisperheitä ole kohdeltu eri lailla kuin muitakaan perheitä.
Suomen oikeusjärjestelmä kohtelee kaikkia yhdenvertaisesti. Jos herää epäilys virheestä, asia on tärkeää selvittää perusteellisesti. Päätöksistä voi valittaa tuomioistuimeen ja viranomaisen toiminnasta voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon.
Lisätietojahallitussihteeri Annika Juurikko, p. 02951 63242
neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen, p. 02951 63581
Muualla palvelussamme
(STM:n sivu lastensuojelusta venäjäksi)
Lastensuojelulaki venäjäksi ( ) (pdf, 472.8 kB )
Muualla verkossaTietoa lastensuojelusta maahanmuuttajille (Lastensuojelun Keskusliitto)