Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Sosiaaliturvakomitea keskusteli toimeentulotuesta, perusturvasta ja asumisen tuista

Sosiaali- ja terveysministeriö
27.1.2021 16.21
Tiedote

Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan komitean vuosi 2021 käynnistyi viimesijaisen turvan, perusturvan ja asumisen ongelmakokonaisuuden käsittelyllä.

Keskeisiä käsiteltyjä aiheita olivat 25.1. kokouksessa muun muassa:

  • Asumismenojen korvaus kahden järjestelmän kautta
  • Perusturvan taso ja etuuksien päällekkäisyys
  • Kokonaan vailla perusturvaa olevat ja toimeentulotuen vastikkeellisuus
  • Byrokratialoukku

Monta tietä toimeentulotuelle

Perusturvassa ja asumistuessa ja viimesijaisessa turvassa eli käytännössä toimeentulotuessa on järjestelmien päällekkäisyyttä, joka on osin tarkoituksenmukaista ja johtuu tukien erilaisista käyttötarkoituksista. Osittain käyttötarkoitusten ero on käytännössä hämärtynyt. 

- Tilapäiseksi tarkoitetusta toimeentulotuesta on muodostunut pitkäkestoinen tuki. Keskeinen syy tälle päällekkäisyydelle on, että toimeentulotuesta on käytännössä muodostunut asumistuen jatke pienituloisimmille kotitalouksille. Tähän asumismenoihin ja niiden tukemiseen kietoutuvaan sosiaaliturvan rakenteelliseen ongelmaan ei ole helppoja ratkaisuja, toteaa sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio.

- Jo kohtuullisellakin vuokratasolla yksinasuva, työttömän perusturvaa saava on laskennallisesti oikeutettu toimeentulotukeen. Kyse ei siis ole pelkästään erityisen suurista asumismenoista, kertoo asumisen jaoston puheenjohtaja Mikko Horko.

- Toisin kuin asumismenojen kasvun perusteella voisi olettaa, perusturvan ja toimeentulotuen päällekkäisyys ei näytä kuitenkaan yleistyneen viime vuosikymmeninä. Suuri osa perusturvan saajista on lähtökohtaisesti oikeutettu toimeentulotukeen ennen kaikkea asumismenojen takia. Toimeentulotuki on kuitenkin ongelmallinen korkeiden asumismenojen kaltaisen pitkäaikaisen toimeentulo-ongelman ratkaisijana. Toimeentulotuessa on huonot taloudelliset kannustimet ottaa vastaan esimerkiksi keikkatyötä, kun ansaittu euro vähennetään etuudesta usein täysimääräisesti. Samoin etuuksien päällekkäisyydestä johtuva byrokratia rasittaa yksilöä ja voi heikentää työnteon kannustimia. Se on myös toimeenpanijan näkökulmasta työläs järjestelmä, toteaa THL:n tutkimuspäällkkö Jussi Tervola.

- Perusturvan saajan elintaso suhteessa keskipalkkaiseen on pienentynyt pitkällä aikavälillä, vaikka perusturvan saajan ostovoima asumismenojen jälkeen ei olekaan tippunut, Tervola kuvailee. 

Kokonaan vailla perusturvaa olevat hakeutuvat tukea tarvitessaan suoraan toimeentulotuelle. Näitä henkilöitä on Suomessa noin 10000. Heissä erottuu erityisesti kaksi ryhmää: nuoret, joille ei ole syntynyt oikeutta työttömyysturvaan sekä asiakkaat, joille perusturvan ehdot ovat syystä tai toisesta liian vaativia. 

- Myös niin kutsuttu byrokratialoukku voi tahattomasti ohjata ihmisiä hakeutumaan toimeentulotuelle tai vaikeuttaa siltä pois pyrkimistä: nykyisessä järjestelmässä yhden etuuden hakeminen on helpompaa kuin usean. Tällä hetkellä etuudella pysyminen voi myös helpottaa tulojen ennakointia ja siten oman talouden hallinnan kokemusta enemmän kuin vaikkapa työn vastaanottaminen, toteaa Mikko Horko.

Komitean keskustelussa nousivat lisäksi esiin muun muassa palvelujen ja etuuksien suhde ja se, miten voimakkaasti sosiaaliturvalla pyritään asiakasta ohjaamaan sekä myös alle 25-vuotiaiden sosiaaliturvan erityispiirteet. Komitea keskusteli myös asumisen hinnan, asumisen tukien tarpeen ja asuntopolitiikan suhteesta. 

Tutkija Tuija Korpela kuvasi Kelan tilastojen valossa toimeentulotuen, asumistuen ja perusturvan saajia.

- Toimeentulotuen saaja elää usein yhden hengen taloudessa tai on perheen ainut vanhempi. Suurin osa tuensaajista on työttömiä. Ryhmittelyanalyysissa esiin nousee myös sellaisten yleensä perheellisten tuensaajien joukko, jotka saivat ainakin ennen toimeentulotuelle päätymistään sairauspäivärahaa tai vanhemmuuteen liittyviä etuuksia. Tilastoissa näkyy myös pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien suuri joukko, Korpela kertoo.

- Yleisen asumistuen saajista opiskelijat ovat suurin joukko. Työttömän perusturvassa työmarkkinatuki on kaikkein yleisimmin käytetty etuus, sanoo Korpela.


Pilotti kaventamaan kuilua sosiaaliturvaa koskevan arkipuheen ja asiantuntijapuheen välille

Komitealle esiteltiin tutkimushanketta, joka selvittää suomalaisten ja Suomessa asuvien tapoja keskustella sosiaaliturvasta ja hahmottaa sosiaaliturvajärjestelmää.

- Alustavan pilotin perusteella yksittäiset etuudet ovat tuttuja, selvästi vaikeampaa on keskustella sosiaaliturvasta tai sen merkityksestä yleisemmin, toteaa THL:n erikoistutkija Paula Saikkonen. 

- Suomalaisia on tutkittu paljon sosiaaliturvan käyttäjinä. On tutkittu myös arvoja ja asenteita eri etuuksissa. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos halutaan kirkastaa erilaisia sosiaaliturvassa tehtäviä arvovalintoja, sanoo Saikkonen.

- Kun saamme paremman käsityksen siitä, mitä suomalaiset ymmärtävät sosiaaliturvalla ja -järjestelmällä, pystymme kertomaan sosiaaliturvauudistuksesta paremmin. Parhaassa tapauksessa tutkimustieto lähentää asiantuntija- ja arkipuhetta, auttaa ymmärtämään sosiaaliturvajärjestelmää kaikkien viiteryhmien näkökulmasta ja keskustelemaan siitä, toteaa viestintäasiantuntija Tuulia Nieminen.

Tutustu kokouksen materiaaliin:


Lisätietoja:

komitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio, p. 029 524 7228, [email protected]
tutkimuspäällikkö, tutkimus- ja arviointijaoston jäsen Jussi Tervola, [email protected]
tutkija Tuija Korpela, [email protected]
erikoistutkija, asumisen jaoston jäsen Paula Saikkonen, [email protected]
viestintäasiantuntija Tuulia Nieminen, p. 0295 163 635, [email protected]
osastopäällikkö Heli Backman, p. 0295 163 668, [email protected]
johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085, [email protected]
sähköpostiosoitteet muotoa
•    Sosiaaliturvauudistus
•    Sosiaaliturvauudistus Twitterissä

Sivun alkuun