Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys vuodelle 2015
Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 12,6 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2015. Se on 282 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Vähennys johtuu hallitusohjelman ja hallituksen rakennepoliittisen ohjelman uudistuksista ja säästöistä.
Asumistukea parannetaan. Kotihoidon tuki jaetaan puoliksi molempien vanhempien kesken 1.8.2015 alkaen. Julkista terveydenhoitoa palvelevan lastensairaalan perustamiskustannuksiin on varattu 40 milj. euroa, josta vuodelle 2015 kohdennetaan 15 milj. euron määräraha. Sote-uudistuksen toimeenpanoa tuetaan kunnissa. Säästöjä kohdennetaan mm. sairausvakuutukseen, työttömyysturvaan, hammashoitoon, indeksitarkistuksiin ja lapsilisiin.
Yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta. Näin valtionosuus työmarkkinatuesta vähenee 150 milj. euroa.
Työllisyyden edistämiseksi vuorotteluvapaan hakijalta edellytetään 1.9.2014 alkaen 16 vuoden työhistoriaa aiemman 10 vuoden sijasta. Lisäksi vuorotteluvapaalle jäävälle asetetaan yläikäraja ja vuorottelusijaiseksi palkattavan on pääsääntöisesti oltava työttömänä vähintään 3 kk. Uudistuksen vuoksi valtionosuutta vuorottelukorvauksesta vähennetään 12 milj. euroa vuonna 2015.Vuorotteluvapaan lainsäädäntö ehdotetaan siirrettäväksi TEM:n hallinnonalalta STM:öön. Näin lainsäädäntö ja rahoitus ovat samalla hallinnonalalla. Vastaavasti palkkatuki ja starttirahan perustuki, 125 milj. euroa, ehdotetaan siirrettäväksi TEM:n hallinnonalalle. Nämä tuet edistävät työllistymistä, ja niiden jakoon voidaan vaikuttaa alueellisesti.
Asumistukea parannetaanPerhe- ja asumiskustannuksiin ja eräisiin palveluihin ehdotetaan 2,6 mrd. euroa. Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi laki yksinkertaistaa asumistukijärjestelmää. Hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat jatkossa ainoastaan asunnon sijainti ja ruokakunnan koko. Uudistus lisää asumistukimenoja arviolta 41 milj. euroa vuonna 2015.
Rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti asumistuessa otetaan 1.9.2015 käyttöön 300 euron kuukausittainen suojaosuus ilman työllistymisedellytystä tai määräaikaisuutta. Suojaosan käyttöönotto lisää asumistukimenoja noin 8 milj. eurolla vuonna 2015 ja 30 milj. eurolla vuodesta 2016 alkaen. Vastaavasti uudistus vähentää toimeentulotukimenoja noin 3 milj. eurolla ensi vuonna ja 5 milj. eurolla vuodesta 2016.
Perustoimeentulotuen menojen arvioidaan vähenevän yhteensä noin 16 milj. eurolla. Tähän vaikuttavat asumistuen ja työtulojen suojaosuuden käyttöönotto ja arvioitua pienempi tarve.
KEL- ja TyEL-sidonnaisiin etuuksiin tehdään pääsääntöisesti 0,4 prosentin indeksitarkistus. Sen seurauksena valtion menot sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla vähenevät noin 93 milj. eurolla. Hallituksen päätöksen mukaisesti lapsilisiä leikataan noin 8 prosentilla. Se vähentää lapsilisämenoja noin 113 milj. euroa ja lisää toimeentulotukimenoja noin 3 milj. euroa.
Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan olevan 5 065 milj. euroa vuonna 2015 (vuonna 2014 arviolta 5 081 milj. euroa). Menojen vähennys johtuu sairausvakuutuksen säästöistä, joiden yhteissumma vuonna 2015 on noin 66 milj. euroa. Sairausvakuutuksesta korvattavien matkojen matkojenyhdistelytoiminta laajennetaan koko maahan. Lisäksi matkakohtaista omavastuuosuutta korotetaan.
Hammashoidon korvaustasoa alennetaan ja hampaiden tarkastuksesta myönnetään korvausta nykyistä harvemmin. Lisäksi Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahaa alennetaan. Näillä toimilla säästetään noin 66 milj. euroa vuonna 2015.
Sairausvakuutuksen aiemmat ja tulevat säästöt kohdennetaan valtiolle. Sairausvakuutuksen rahoitusosuuksia muutetaan määräaikaisesti vuosille 2015-2016 siten, että vakuutettujen rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksen kuluista on 55,1 % ja valtion osuus 44,9 %.
Kunnan tiloissa järjestettyjen yksityisen terveydenhuollon palvelujen kustannusten korvaamista jatketaan vuoden 2016 loppuun saakka.
Valtio korvaa kotikuntaa vailla olevien henkilöiden terveydenhuoltopalvelujen kustannukset kunnille sairaanhoitovakuutuksen kautta. Toisen jäsenmaan kustannusvastuulla olevien Suomessa asuvien eläkkeensaajien ja heidän perheenjäsentensä terveydenhuollon kustannukset korvataan 1.5.2015 alkaen suoraan kunnille todellisten kustannusten perusteella. Tällöin valtion saamat sairausvakuutuksen tuotot pienenevät 0,7 miljoonalla eurolla vuonna 2015.
Kela voi maksaa osakuntoutusrahaa vuoden 2015 alusta. Esityksen vaikutukset valtion talouteen arvioidaan vähäisiksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa on varattu eläkkeisiin 4,5 mrd. euroa vuodelle 2015. Valtio rahoittaa kansaneläkkeet 2 274 milj. euroa ja takuueläkkeet 153 milj. euroa. Lisäksi maatalousyrittäjien eläkkeisiin käytetään 619 milj. euroa, yrittäjäeläkkeisiin 104 milj. euroa. Merimieseläkkeisiin budjetoidaan 61 milj. euroa ja maatalousyrittäjien tapaturmaeläkkeisiin 15 milj. euroa.
TyöttömyysturvaValtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan 2 589 milj. euroa vuonna 2015 (vuonna 2014 arviolta 2 774 milj. euroa). Vähennys johtuu kuntien rahoitusosuuden kasvattamisesta työmarkkinatuesta ja ansioturvamenojen 50 milj. euron säästöistä. Kotihoidon tuen jakaminen puoliksi molemmille vanhemmille lisää työttömyysturvan menoja vuodesta2016 lähtien.
Rintamaveteraanien kuntoutusmääräraha nousee
Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 248,6 milj. euroa. Tästä 124,4 milj. euroa käytetään sotilasvammakorvauksiin, 62,5 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 25,4 milj. euroa rintamalisiin ja 29,6 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen.
Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan taso veteraania kohden nousee noin 50 euroa. Määrärahoja osoitetaan noin 6,7 milj. euroa sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen ja eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen sekä rintama-avustuksiin eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 30 milj. euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja.
Kunnallisiin avopalveluihin oikeuttavaa haitta-asterajaa lievävammaisille sotainvalideille esitetään laskettavaksi 1.10.2015 alkaen nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Esitys lisää kustannuksia 1,5 milj. euroa.
Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelutSosiaalihuoltolakia uudistetaan sosiaalipalvelujen saatavuuden parantamiseksi ja palvelujen tuottamiseksi tehokkaammin. Tätä varten valtionosuuksiin lisätään 9,4 milj. euroa. Vanhuspalvelulain toimeenpanoa varten valtionosuuksia lisätään 27,5 milj. euroa, minkä jälkeen valtionosuus on 82 milj. euroa vuositasolla.
Turvakotipalvelujen järjestäminen siirtyy valtion vastuulle ja sitä varten varataan 8 milj. euroa. Siirron myötä vähennetään kuntien valtionosuuksista 4 milj. euroa.
Kotihoidon tuki jaetaan puoliksi molempien vanhempien kesken 1.8.2015 alkaen. Uudistus edistää sukupuolten tasa-arvon toteutumista työmarkkinoilla. Uudistus vähentää kuntien valtionosuuksia vuodesta 2016 alkaen. Täysimääräinen vähennys 19 milj. euroa toteutuu vuodesta 2018 alkaen.
Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti aikuisten kunnallisen hammashuollon tarkastusvälejä esitetään pidennettäväksi vähintään kahteen vuoteen. Sen myötä valtionosuuksista vähennetään 0,86 milj. euroa vuonna 2015.
Rokotteiden hankintaa leikataan kertaluonteisesti 3 milj. euroa hallituksen säästötoimena. Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden hepatiitti-B-rokotuksiin osana kansallista rokoteohjelmaa esitetään 0,84 milj. euron lisämääräraha. Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan maayksikköhankintoihin esitetään 0,72 milj. euron lisämääräraha.
Julkista terveydenhoitoa palvelevan lastensairaalan perustamiskustannuksiin esitetään 15 milj. euron määrärahaa.
Kunnille ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (Kaste) 10 milj. euron määrärahaa. Määräraha on sama kuin edellisen vuoden talousarviossa ja se käytetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen. Terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoiseen tutkimukseen esitetään valtion rahoitusta 26 milj. euroa.
Sote-uudistuksen toimeenpanon tukemiseen esitetään 15 milj. euroa. Määräraha käytetään toimeenpanon tukeen kunnille ja kuntayhtymille sekä uudistusta tukeviin tutkimus- ja selvityshankkeisiin, aineistoihin ja koulutukseen.
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalveluihin sekä poronhoitajien sijaisapuun ehdotetaan 210,5 milj. euroa. Maatalousyrittäjien lomituksesta annettua lakia muutetaan siten, että toiminnan menot vähenevät 5 milj. euroa. Poronhoitajien sijaisapu ehdotetaan vakinaistettavaksi ja tarkoitukseen varataan 0,3 milj. euroa.
Virastot ja laitokset
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintaan ehdotetaan noin 170 milj. euroa. Määrärahoissa on huomioitu palkkauksen tarkistukset, tuottavuusohjelman säästöt sekä hallitusohjelman säästöpäätökset. Toimintamenosäästöjen yhteissumma on noin 15 milj. euroa, josta suurin osa säästetään sektoritutkimuksesta.
Valtiosihteeri Pia Pohja, p. 0295 163 106 (yleiset kysymykset)
Valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas, p. 0295 163 109 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Ville Sipiläinen, p. 0295 163 107 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Laura Lindeberg, p. 0295 163 110 (yleiset kysymykset)
Osastopäällikkö Raimo Ikonen, p. 0295 163 517 (yleiset kysymykset)
Talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (talousarvio)
Taloussuunnittelupäällikkö Tomas Forsström, p. 0295 163 563 (virastot ja laitokset)
Neuvotteleva virkamies Mikko Nygård, p. 0295 163 291 (sosiaali- ja terveysasiat, kuntien valtionosuudet)
Finanssisihteeri Marianne Koivunen, p. 0295 163 573 (sosiaalivakuutus)
Osastopäällikkö Kirsi Varhila, p. 0295 163 338 (sosiaali- ja terveyspalvelut)
Johtaja Päivi Voutilainen, p. 0295 163 403 (perhe- ja sosiaaliasiat)
Osastopäällikkö Olli Kerola, p. 0295 163 289 (valtionavustukset, kuntien valtionosuudet)
Johtaja Heikki Palm, p. 0295 163 171 (sosiaalivakuutus)
Neuvotteleva virkamies Susanna Grimm-Vikman, p. 0295 163 172 (sosiaalivakuutus)
Liitteet
STM:n talousarvioehdotus 2015 (pdf 402 kB)
Muualla verkossa