Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Pienten lasten päiväkotihoito on Suomessa muita Pohjoismaita harvinaisempaa

Sosiaali- ja terveysministeriö
22.12.2015 12.00
Uutinen 62/2015, STM ja THL tiedottavat

Vuonna 2014 noin 41 prosenttia 1–2-vuotiaista suomalaislapsista oli päivähoidossa. Muissa Pohjoismaissa osuus vaihteli 70–89 prosentin välillä. Suomessa kotihoidon tuen käyttö on vastaavasti laajempaa kuin muissa Pohjoismaissa.

Suomessa isien osuus korvatuista vanhempainpäivärahoista on pieni (8,3 %), mutta osuus on kasvanut 2000-luvun aikana 4,1 prosenttiyksikköä. Vastaava isien osuus oli Pohjoismaista korkein Islannissa, 29,4 prosenttia. Ruotsissa osuus oli 25,8 prosenttia ja Norjassa 22,5 prosenttia. Tiedot perustuvat pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean Nososkon julkaisuun Social Protection in the Nordic Countries 2013/2014.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus kasvaa Pohjoismaissa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuudet ovat kasvaneet viime vuosien aikana Pohjoismaista erityisesti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.  Sijoitettujen lasten ja nuorten osuus on korkein Suomessa (1,4 % 0-17-vuotiasta). 

Kaikissa Pohjoismaissa sijoitetaan kodin ulkopuolelle lastensuojelullisista syistä enemmän poikia kuin tyttöjä. Eniten sijoitettuja lapsia ja nuoria oli 15–17-vuotiaiden ikäryhmässä.

Eläkkeensaajien osuus väestöstä nousee

Eläkkeensaajien osuus väestöstä on kasvanut kaikissa Pohjoismaissa 2000-luvulla. Suomessa eläkkeellä olevien osuus oli korkein. Vuoden 2014 lopussa 32 prosenttia kaikista Suomessa asuvista 16 vuotta täyttäneistä sai eläkettä. Ruotsissa osuus oli 31 prosenttia ja Norjassa 30 prosenttia.

Vuonna 2014 keskimääräinen lakisääteinen vanhuuseläke oli ostovoimalla tarkasteltuna korkein Norjassa ja toiseksi korkein Suomessa. Tarkastelussa on huomioitava, että muissa Pohjoismaissa lakisääteisen eläkkeen lisäksi työmarkkinoiden sopimat lisäeläkkeet ovat yleisiä. Sukupuolten välillä oli eroja eläkkeen suuruudessa.

Työikäiseen väestöön suhteutettuna eniten työkyvyttömyyseläkeläisiä oli Norjassa vuonna 2014. Suomessa työkyvyttömyyseläkeläisten osuus on viime vuosina pienentynyt. Keskimääräisen työkyvyttömyyseläkkeen ostovoima oli korkein Tanskassa ja alhaisin Ruotsissa. Kaikissa Pohjoismaissa naisten keskimääräisen työkyvyttömyyseläkkeen taso oli miehiä alhaisempi. 

Pelkästään kansaneläkettä saavien vanhuuseläkeläisten määrä on laskenut kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsissa ja Suomessa pelkästään kansaneläkettä saavien osuudet vanhuuseläkeläisistä olivat pienimmät (Ruotsi 4 % ja Suomi 4,3 %). Naiset saavat miehiä useammin ainoastaan kansaneläkettä.

Nososko on Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittama pysyvä komitea. Suomessa sen yhteyksistä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä THL:n kanssa. Suomi toimii ministerineuvoston ja muiden yhteispohjoismaisten toimielinten puheenjohtajana vuonna 2016.

Lähde

NOSOSKOn Social Protection in the Nordic Countries 2013/2014

Lisätietoja

Kehittämispäällikkö Riikka Väyrynen, THL, Suomen edustaja vuosikirjan toimituskunnassa, p. 029 524 7670
[email protected]

Finanssineuvos Timo A. Tanninen, STM, Nososkon puheenjohtaja 2016, p. 02951 6357
timo.a.tanninen@stm.fi

Sivun alkuun