Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Kemialliset riskit suurimmat lujitemuovi-, rakennus- ja kaivosalan töissä

Sosiaali- ja terveysministeriö
25.11.2014 9.27
Tiedote -

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Työterveyslaitos tiedottavat

Työntekijät altistuvat kemiallisille aineille eniten lujitemuovityössä (esimerkiksi veneiden laminoinnissa), rakennusten purkutyössä ja muissa pölyisissä rakennustöissä (esimerkiksi vanhojen putkieristeiden purku, rakennusjätteiden siivous, betonin piikkaus ja hionta) sekä metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnan pölyisissä töissä.

Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tekemästä selvityksestä, jonka tavoitteena oli tunnistaa eniten kemiallisille aineille altistavat alat ja työtehtävät Suomessa.

Näissä työtehtävissä altistutaan muun muassa styreenille, liuotinaineille, rakennuspölylle, kvartsille, nikkelille ja dieselpakokaasuille. Esimerkiksi laminointityössä mitataan edelleen usein raja-arvot ylittäviä styreenipitoisuuksia. Styreeni on liuotinaine, joka pitkäaikaisessa altistumisessa saattaa aiheuttaa keskushermostohaittoja.

Rakennuspurkutyöt puolestaan altistavat syöpävaaralliselle kvartsille sekä hienojakoiselle rakennuspölylle, joka saattaa aiheuttaa hengityselinhaittoja. Kemikaaleille ja pölyille altistutaan myös monissa muissa rakennusalan töissä sekä eri teollisuusalojen ammateissa, muun muassa betoni- ja puuteollisuudessa.

Kaivoksillakin ongelmana on kvartsi, mutta myös kaivoskoneiden tuottama dieselpakokaasu. Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC (International Agency for Research on Cancer) arvioi vastikään dieselpakokaasun ihmiselle syöpävaaralliseksi perustuen näyttöön suurentuneesta keuhkosyöpäriskistä kaivostyöntekijöillä.

Teollisuuden ammattien lisäksi kemiallisille tekijöille altistavia ammatteja ovat myös parturi-kampaajan työ sekä leipomotyö.

Kemikaaleille ja pölyille altistutaan työpaikoilla tällä hetkellä vähemmän kuin esimerkiksi ennen vuosituhannen vaihdetta. Toisaalta tieto kemikaalien haittavaikutuksista on lisääntynyt ja on todettu, että haittoja esiintyy alhaisemmilla pitoisuuksilla kuin mitä aiemmin arvioitiin. Tästä syystä myös työpaikoille annetut sallitut pitoisuudet ovat vuosien varrella laskeneet.

Käytännönläheisiä ohjeita tulossa

Nyt tehty selvitys kemiallisesta altistumisesta työpaikoilla on osa Kemikaaliriskien hallinta kuntoon (Kemku) -hanketta. Tehty selvitys pohjautuu Työterveyslaitokselle kertyneeseen rekisteritietoon altistumistasoista ja ammattitaudeista eri töissä sekä altistuvien määristä. Kemiallisen riskin arvioinnissa huomioitiin eri altisteiden aiheuttamat terveysriskit ja haitat. Arviointiin osallistuivat Työterveyslaitoksen ja AVI:n asiantuntijat.

Hankkeessa koottua tietoa käytetään hyväksi, kun kehitetään ohjeita ja suosituksia kemiallisen altistumisen ja terveysriskien hallintaan riskialtteimmissa ammateissa. Syksyllä 2015 julkaistaan käytännönläheisiä malliratkaisuja työpaikoille sekä materiaalia työsuojelun asiantuntijoille ja työterveyshuolloille.

Kemikaaliriskien hallinta kuntoon (Kemku) -hankkeessa ovat mukana Ammattiliitto PRO, Kemianteollisuus ry, sosiaali- ja terveysministeriö, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ja Työterveyslaitos.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Kyösti Louhelainen, Työterveyslaitos, puh. 030 474 7248, [email protected] 
Tiimipäällikkö Tiina Santonen, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2666, [email protected]

Tutustu myös

Kemikaaliriskien hallinta kuntoon -hanke
Kemikaaliturvallisuus
Kemikaalivihi
Riskienhallinnan malliratkaisuja