FI SV EN

Hyvinvointitalous lisää sekä ihmisten hyvinvointia että talouskasvua

Suomi haluaa EU-puheenjohtajakaudellaan nostaa hyvinvointitalouden yleiseen keskusteluun ja vahvistaa ymmärrystä siitä, että väestön hyvinvointi on edellytys talouskasvulle ja yhteiskunnan sekä talouden vakaudelle.

Hyvinvointitaloudessa julkisia varoja kohdennetaan ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen. Hyvinvoivat ihmiset sairastavat vähemmän, tekevät töitä, ovat innovatiivisia ja tuottavia ja maksavat veroja.

EU-maissa väestö ikääntyy nopeasti, mutta väestön hyvinvointi hillitsee sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua. Hyvinvointitalousajattelun taustalla on halu varmistaa, että EU-kansalaiset voivat entistä paremmin samalla kun yhteiskuntien kestävyys paranee.

Toimiva hyvinvointipolitiikka luo edellytykset kestävälle kehitykselle. Hyvinvointitaloudessa talouskasvua tavoitellaan YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n mukaisesti. Kestävä talouskasvu saavutetaan ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävästi, ei niiden kustannuksella.

Kansalaisten hyvinvointi on yksi EU:n tavoitteista

Kansalaisten hyvinvointi on yksi EU:n olemassaolon perusteluista, ja siksi EU:n tulisi tehdä enemmän työsuojelun ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. EU:n tulee myös muissa toimissaan varmistaa myönteiset vaikutukset kansalaisten terveyteen, sosiaaliseen suojeluun, työllisyyteen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja koulutukseen.

Suomi järjestää EU-puheenjohtajakaudellaan korkean tason Hyvinvointitalous-konferenssin 18.−19.9.2019 Helsingissä. Konferenssin pääteema on hyvinvoinnin ja talouden vastavuoroinen suhde. Tapahtuman tavoitteena on tuoda hyvinvointitalousajattelu EU-tasolla poikkihallinnolliseen keskusteluun ja hakea mahdollisia viestejä neuvoston hyvinvointitalouspäätelmiin.

Tavoitteet Suomen EU-puheenjohtajakaudella

Suomen tavoitteena on

  • nostaa hyvinvointitalous eurooppalaiseen keskusteluun ja tuoda EU-päätöksentekoon nykyistä laajempiymmärrys siitä, että ihmisten hyvinvointi on edellytys talouskasvulle ja yhteiskunnan sekä talouden vakaudelle. Toisaalta talouskasvu lisää mahdollisuuksia kohentaa kaikkien ihmisten hyvinvointia.
  • että ministerineuvosto hyväksyä hyvinvointitalouspäätelmät lokakuussa. Päätelmät sisältävät toimenpidesuosituksia jäsenmaille ja EU-komissiolle.

Lisätietoja

Noora Saarinen, erityisasiantuntija 
sosiaali- ja terveysministeriö, Kansainvälisten asioiden yksikkö / KVR 0295163039