Perhe-etuudet

Lapsille ja perheille tarkoitetulla etuusjärjestelmällä on tarkoitus turvata lapsen ja hänen huolenpidostaan vastaavien toimeentuloa sekä tukea lapsen hoivaa ja huolenpitoa. Etuuksia haetaan Kelasta.

Sosiaali- ja tervysministeriö vastaa perhe-etuuksia koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta. 

Tuet pienen lapsen hoitamiseen

Äitiysavustus

Äitiysavustuksen saa Suomessa asuva nainen, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt terveystarkastuksessa neljän ensimmäisen raskauskuukauden aikana. Myös adoptiovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen.

Äitiysavustuksen voi valita joko äitiyspakkauksena tai rahana. Äitiysavustus on verotonta tuloa. Äitiyspakkauksen sisältöön voi tutustua Kelan verkkosivuilla.

Perhevapaat ja niiden ajalta maksettavat etuudet

Perhevapaiden ja vapaiden ajalta maksettavien etuuksien tarkoitus on turvata raskaana olevan naisen ja sikiön terveys sekä mahdollistaa se, että vanhempi voi hoitaa pientä lasta (tai isompaa adoptiolasta) kotona. Tavoitteena on turvata lapsen hyvinvointi, lapsen ja vanhemman välisen suhteen rakentuminen, perheen toimeentulo sekä toisaalta vanhemman mahdollinen työpaikka vapaalta palatessa.

 

Perhevapaat ja korvaukset

 

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus pitää äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaita sinä aikana, kun hänelle maksetaan sairausvakuutuslain mukaisia vanhempainpäivärahoja. Vanhempainpäivärahoja ovat äitiys-, isyys- ja vanhempainraha. 

Vanhemmat ovat oikeutettuja vanhempainpäivärahoihin, jos he ovat olleet Suomessa taikka EU- tai ETA-valtiossa sairausvakuutettuina välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa vähintään 180 päivää.

Äitiysvapaa ja äitiysrahakausi

Äitiysvapaa ja äitiysrahakausi aloitetaan 30-50 päivää ennen laskettua aikaa. 

Äitiysrahakauden pituus on yhteensä noin neljä kuukautta (105 arkipäivää). Äitiysvapaan päättyessä vauva on siis noin kolme kuukautta vanha.

Isyysvapaa ja isyysrahakausi

Isyysvapaaseen ja isyysrahaan on oikeus paitsi lapsen isällä, myös lapsen äidin puolisolla ja lapsen toisella äidillä.

Isyysvapaan ja isyysrahakauden pituus on yhteensä noin yhdeksän viikkoa (54 arkipäivää). Isyysrahapäivät tulee käyttää siihen mennessä, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Jos koko isyysvapaa pidetään välittömästi vanhempainrahakauden jälkeen, on lapsi noin 11 kuukauden ikäinen vanhempainvapaiden päättyessä. Jos vanhemmat haluavat olla yhtä aikaa kotona vauvaa hoitamassa, on isän mahdollista saada isyysrahaa yhteensä enintään 18 arkipäivältä samaan aikaan, kun äiti on äitiys- tai vanhempainvapaalla.  

Monikkoperheen isällä  on oikeus pidennettyyn isyysvapaaseen. Isyysvapaata pidennetään noin kolmella viikolla (18 arkipäivällä) kutakin yhtä useampaa lasta kohti. 

Vanhempain­vapaa ja vanhempainrahakausi

Äitiysrahakauden jälkeen alkavan vanhempainrahakauden pituus on noin kuusi kuukautta (158 arkipäivää). Vanhemmat päättävät, jakavatko he vanhempainrahakauden, vai käyttääkö jompikumpi sen kokonaan. Vanhemmat voivat pitää vapaata myös yhtä aikaa osa-aikaisesti.

Jos lapsia syntyy kerralla useampia kuin yksi, vanhempainvapaata jatketaan noin kymmenen viikkoa (60 arkipäivää) kutakin yhtä useampaa lasta kohti. Lapsesta yksin huolehtivan äidin vanhempainvapaata jatketaan noin yhdeksällä viikolla (54 arkipäivällä)

Adoptiovanhemmalla on oikeus noin kymmenen kuukauden (233 arkipäivän) pituiseen vapaaseen.  

Hoitovapaa ja kotihoidon tuki

Kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen vaihtoehtona perhe voi hakea Kelasta kotihoidon tukea.

Työsopimuslain mukaan vanhemmilla on oikeus saada työstä palkatonta hoitovapaata, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Molemmat vanhemmat eivät voi olla samanaikaisesti hoitovapaalla. 

Hoitovapaan ajalta maksetaan kotihoidon tukea. Kotihoidon tuki muodostuu hoitorahasta sekä hoitolisästä, jonka saaminen riippuu perheen koosta ja tuloista. Kunta voi lisäksi maksaa kotihoidon tuen saajalle kuntalisää. 

Kotihoidon tukea saava, lasta hoitava henkilö voi olla lapsen vanhempi tai muu huoltaja tai vanhemman tai huoltajan kanssa asuva avo- tai aviopuoliso. Kotihoidon tukea voidaan maksaa myös, jos lapsesta huolehti muu henkilö tai palkattu hoitaja.  

Osittainen hoitovapaa, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha

Työsopimuslain mukaan vanhempi voi olla osittaisella hoitovapaalla koululaisen toisen lukuvuoden loppuun asti. Mikäli lapsi on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä eli käy koulua normaalia pidempään, osittaista hoitovapaata voi pitää kolmannen lukuvuoden loppuun saakka. 

Alle 3-vuotiaan lapsen hoitoon osallistuvalle ja lyhyempää työaikaa tekevälle vanhemmalle maksetaan joustavaa hoitorahaa. Kumpikin vanhempi voi saada joustavaa hoitorahaa yhtä aikaa, jos he ovat järjestäneet työnsä niin, että he hoitavat lasta eri aikoina (esim. toinen maanantaisin ja toinen perjantaisin tai toinen aamupäivisin ja toinen iltapäivisin).  

Ykkös- ja kakkosluokkalaisen vanhemmat voivat saada osittaista hoitorahaa. Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitorahaa maksetaan kunnes lapsen 3. lukuvuosi perusopetuksessa päättyy. 

Oikeus hoitovapaaseen on pidempi kuin aika, jolta joustavaa tai osittaista hoitorahaa maksetaan. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. 

Yksityisen hoidon tuki

Kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen vaihtoehtona perhe voi hakea Kelasta yksityisen hoidon tukea alle kouluikäisen lapsen hoidon järjestämiseksi. Lasta voi hoitaa joko yksityinen päiväkoti, ryhmäperhepäivähoidon yksikkö tai yksityinen hoitaja.

Yksityisen hoidon tuki muodostuu hoitorahasta sekä hoitolisästä, jonka saaminen riippuu perheen koosta ja tuloista. Kunta voi lisäksi maksaa yksityisen hoidon tukeen kuntalisää.

Sekä kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen että yksityisten palvelun tuottajien järjestämän tai tuottaman päiväkotitoiminnan ja -perhepäivähoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja seuranta kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriölle. 

Muut lapsiperheiden tuet

Lapsilisä

Lapsilisää maksetaan Suomessa asuvasta lapsesta kunnes lapsi täyttää 17 vuotta. Lapsilisä on verotonta. Lapsilisän hakuohjeet, määrät ja maksupäivät löytyvät Kelan sivuilta.

Elatustuki

Jos vanhempi ei huolehdi lapsen elatuksesta tai lapsi ei asu hänen luonaan pysyvästi, lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua. Vanhemmat voivat tehdä lapsen elatusavusta sopimuksen, jonka kunnan sosiaaliviranomainen vahvistaa. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, elatusapu vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä. 

Vanhemmat saavat lisätietoja elatusavusta ja apua elatusapusopimuksen tekemiseksi oman kotikuntansa lastenvalvojalta.  

Elatusapuun liittyvästä lainsäädännöstä vastaa oikeusministeriö. Oikeusministeriö on julkaissut ohjeen lapsen elatusavun suuruuden laskemiseksi.

Elatustukea maksetaan yhteiskunnan varoista lapselle, kun

  • elatusvelvollinen vanhempi on laiminlyönyt elatusavun maksamisen
  • elatusvelvollinen ei pysty maksamaan elatusapua
  • lapselle ei ole voitu vahvistaa isää
  • elatusapu on määrätty pienemmäksi kuin elatustuki.

Elatustuen maksaa Kela.

Adoptiotuki

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin voi saada adoptiotukea. Tukea voi hakea, kun kansainvälisiä adoptiopalveluja antava taho on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi adoptionhakijan luokse ja adoptioon on myönnetty adoptiolautakunnan lupa. Lapsen adoptointi tulee tehdä kansainvälistä adoptiopalvelua antavan tahon kautta. 

Kelan päätöksestä valittaminen

Perhe-etuuksia haetaan Kelasta. Kelan antamassa päätöksessä kerrotaan, miten päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta. Kelan päätöksistä voi valittaa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan.  

Sosiaali- ja terveysministeriö ei käsittele muutoksenhakupyyntöjä, kanteluja ja muistutuksia tai valituksia.