Osallistuminen euroalueeseen edellyttää muutoksia lakiin Suomen Pankista
Hallitus on tänään antanut eduskunnalle esityksen laiksi Suomen Pankista sekä esityksen rahalain kumoamisesta ja laiksi metallirahasta.
Lakiesitys Suomen Pankista sisältää muutokset, jotka vielä ovat tarpeen talous- ja rahaliiton toisen vaiheen aikana toteutettavien lähentymiskriteerien täyttämiseksi sekä Suomen Pankin liittämiseksi osaksi Euroopan keskuspankkijärjestelmää silloin, kun Suomi osallistuu euroalueeseen.
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaan jokainen jäsenvaltio huolehtii siitä, että viimeistään päivänä, jolloin Euroopan keskuspankkijärjestelmä perustetaan, sen kansallinen lainsäädäntö on sopusoinnussa perustamissopimuksen kanssa. Tähän lakiesitykseen sisältyvien Suomen Pankin riippumattomuutta, pääjohtajan riippumattomuutta ja toimivaltaa hänen toimiessaan Euroopan keskuspankin neuvostossa sekä pankin johtokunnan jäsenten virkasuhteen päättämistä ja sivutoimilupaa koskevien säännösten olisi tultava voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun laki on hyväksytty ja vahvistettu. Säännökset, jotka koskevat Suomen Pankin siirtymistä osaksi Euroopan keskuspankkijärjestelmää, tulisivat voimaan silloin, kun Suomi osallistuu euroalueeseen.
Suomen Pankki osaksi Euroopan keskuspankkijärjestelmääHallitus esittää, että Suomen Pankki toimisi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännön mukaisesti osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää. Euroopan keskuspankkijärjestelmän tehtäviähoitaessaan pankki toimisi Euroopan keskuspankin suuntaviivojen ja ohjeiden mukaisesti. Suomen Pankki tai sen toimielimen jäsen ei saisi Euroopan keskuspankkijärjestelmän tehtäviä hoitaessaan pyytää tai ottaa vastaan toimintaansa koskevia määräyksiä. Muutoin pankin olisi oltava tarvittaessa yhteistoiminnassa valtioneuvoston ja muiden viranomaisten kanssa.
Suomen Pankki toteuttaisi osaltaan Euroopan keskuspankin neuvoston määrittelemää rahapolitiikkaa. Pankki huolehtisi myös osaltaan rahahuollosta ja setelien liikkeeseen laskemisesta, valuuttavarannon hallussapidosta ja hoidosta sekä maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä osallistuisi sen kehittämiseen. Lisäksi pankki huolehtisi toimintansa kannalta tarpeellisten tilastojen laatimisesta ja julkaisemisesta.
Pankkivaltuuston asema vahvistuuEsitykseen sisältyy pääjohtajan ja muiden johtokunnan jäsenten velvollisuus antaa pankkivaltuustolle säännöllisesti selvityksiä rahapolitiikan toteuttamisesta ja muusta Suomen Pankin toiminnasta. Tämä vastaa jo nykyistä kaytäntöä. Perinteisen vuosittaisen kertomuksen lisäksi pankkivaltuusto antaisi tarvittaessa eduskunnalle kertomuksia rahapolitiikan toteuttamisesta ja muusta pankin toiminnasta. Nykyinen pankin velvollisuus antaa eduskunnan valiokunnalle kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen valiokunnan tehtävien hoitamiseksi, säilyisi ennallaan.
Pankkivaltuuston asemaa vahvistettaisiin myös siten, että se voisi päättää aiempaa laajemmin Suomen Pankin ylijäämän käytöstä. Lähtökohtaisesti puolet ylijäämästä siirrettäisiin pankin vararahastoon ja puolet valtion tarpeisiin, mutta pankkivaltuusto voisi päättää toisinkin.
Rahalain kumoaminen ja uusi metallirahalakiHallitus esittää, että rahalaki kumotaan. Sen eräitä säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin edelleen, jotta lain nojalla liikkeeseen lasketut rahat säilyisivät laillisina maksuvälineinä tarvittavan siirtymäkauden, kunnes euromääräiset rahat on otettu käyttöön.
Hallituksen esitykseen laiksi metallirahasta sisältyvät Euroopan yhteisön lainsäädäntöä täydentävät kansalliset metallirahaa koskevat säännökset.
VoimaantuloHallitus esittää, että lait tulisivat voimaan, kun Suomi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 109 l artiklan mukaisesti osallistuu yhtenäisvaluutan alueeseen. Suomen Pankin riippumattomuutta koskevien säännösten olisi kuitenkin tultava voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun laki on hyväksytty ja vahvistettu. Pankin ylijäämän käyttöä koskevia säännöksiä sovellettaisiin vasta 1.1.2002.