Hallituksen budjettineuvottelut
Hallitus on tänään sopinut vuoden 1999 talousarvioesityksestä. Budjettiesitystä ei enää tasapainoteta lainaotolla, vaan esitys aloittaa lainan lyhentämisen ajan. Budjettiesityksen tasapainottuminen perustuu osin kertaluonteisiin toimenpiteisiin.
Budjettiesitys alentaa julkiset menot suhteessa kansantuotteeseen alle 50 prosentin. Veroaste laskee alle 46 prosentin. Keskimääräisen palkansaajan tuloveroaste laskee noin 35 prosenttiin; se oli 38 prosenttia hallituksen aloittaessa vuonna 1995.
Hallitus pyrkii budjettiesityksellään turvaamaan kestävän talouskasvun jatkumisen ja työllisyyden paranemisen. Edelleen korkea työttömyys ja samanaikaisesti joillakin aloilla jo ilmenevä työvoimapula on uusi rakenteellinen ongelma, jonka lievittämiseen talousarvioesitys pyrkii mm. vero-, työvoima- ja koulutuspolitiikan keinoin.
Talousarvioesityksen loppusumma on 186,8 mrd. mk. Ylijäämä on runsaat 0,2 mrd. mk. Budjettitalouden menot supistuvat reaalisesti lähes 6 prosenttia kuluvan vuoden arvioituihin kassamenoihin verrattuna.
Talousarvioesityksen lähtökohtana ovat maaliskuussa päätetyt menokehykset. Hallitus on arvioitua ripeämmän talouskasvun takia päätynyt lähes 4 mrd. mk maaliskuista kehystä alempaan menoarvioesitykseen. Valtiontalouden tasapainottuminen korkeasuhdanteessa turvaa edellytykset talouden kasvun jatkumiselle.
Kehyspäätöksen yhteydessä maaliskuussa budjettitalouden lainanottotarpeeksi arvioitiin 10 mrd. mk. Talousarvioesityksen lainanottotarpeen loppumiseen ovat vaikuttaneet mm. päätetyt menoleikkaukset ja -lykkäykset, arvio verotuottojen, varsinkin yhteisöveron tuoton kasvusta sekä kumulatiivisen tilinpäätösylijäämän käyttö katteena.
Menojen tason alentaminen ja menojen lykkäykset koskevat kaikkia pääluokkia Ne kohdistuvat mm. valtion rakentamishankkeisiin ja valtionapurakentamiseen, valtionosuuksien loppueriin, puolustusmateriaalihankintoihin, valtion tukeen asuntotuotannolle sekä harkinnanvaraisiin avustuksiin yksityiselle sektorille.
Eduskunta on jo hyväksynyt vuotta 1999 koskevat tulo- ja varallisuusverolait, veroasteikot sekä energiaverolait. Ansiotulojen verotuksen arvioidaan keventyvän ensi vuonna runsaalla 3,8 mrd. markalla. Koko hallituskauden aikana eli vuosina 1996-1999 kevennykset ovat ilman inflaatiotarkistuksia yhteensä 13 mrd. mk. Koska kevennykset ovat painottuneet pieni- ja keskituloisten verotukseen, niiden avulla on yhdessä samanaikaisesti toteutettujen tulonsiirtoja koskevien muutosten kanssa madallettu kynnystä hakeutua työhön ja siten omalta osalta parannettu työllisyystilannetta
Budjettiesitys merkitsee, että ensi vuonna koko julkisen talouden rahoitusylijäämän arvioidaan olevan 2 1/2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuluvana vuonna rahoitusjäämä on prosentin verran ylijäämäinen. Julkisen talouden velka on tänä vuonna 52 prosenttia bruttokansantuotteesta ja laskee ensi vuonna vajaaseen 49 prosenttiin.
Talouskasvu jatkuu nopeana
Talouskasvu on pysynyt koko alkuvuoden varsin vahvana ja tasapainoisena. Vaikka kasvuvauhti hidastuneekin vuoden loppua kohti, kokonaistuotannon määrä nousee tänä vuonna 5 1/2 prosenttia suuremmaksi kuin viime vuonna. Vuonna 1999 kokonaistuotannon ennakoidaan kasvavan 4 prosenttia; viennin kasvu hidastuu, mutta kotimainen kysyntä lisääntyy tuntuvasti.
Yksityisen kulutuksen odotetaan lisääntyvän 4 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna, sillä työllisyys paranee ja kotitaloudet tuntevat luottamusta talousnäkymiin. Investointien arvioidaan kasvavan tänä vuonna 9 prosenttia ja ensi vuonna 6prosenttia; kasvu on paljolti talonrakentamisen varassa. Ripeä talouskasvu parantaa tuntuvasti myös työllisyyttä, ja työllisten määrän odotetaan nousevan tänä vuonna 58 000 suuremmaksi kuin viime vuonna. Suunta jatkuu samana ensi vuonna, jolloin talouskasvu painottuu edelleen työvoimavaltaisille palvelualoille. Kun työvoiman tarjonnan arvioidaan lisääntyvän vain vähän, työttömyysaste laskee tuntuvasti, tänä vuonna 10 1/2 prosenttiin ja ensi vuonna 9 prosenttiin.
Talouskasvun voimakkuudesta huolimatta hintojen nousu pysyy hitaana. Kuluttajahintaindeksin arvioidaan nousevan tänä vuonna vain 1 1/2 prosenttia ja ensi vuonnakin sen nousu jää vajaaseen 2 prosenttiin. Vaihtotaseen ylijäämä nousee yli 40 mrd. markkaan kumpanakin vuonna.
Poimintoja budjetista
Talouden kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi hallitus esittää työmatkakulujen verovähennysten laajentamista, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kehittämistä mm. näyttötutkinnon sisältävään koulutukseen sekä 7,5 milj. markan määrärahalisäystä toiselle paikkakunnalle tehtäviin työpaikkaan tutustumismatkoihin.
Työvoimapolitiikan uudistuksen edellyttämät määräaikaishaastattelut toteutetaan uudistuksen edistymisen myötä määräaikaishaastattelujen tiheyttä lisäten. Lisäksi työvoimatoimistot ryhtyvät tekemään työttömien kanssa määräaikaishaastattelujen lisäksi kevyempiä työmahdollisuuksien kartoituksia keskimäärin kerran kuukaudessa.
Kuntien valtionosuuksiin tehdään täysimääräinen kustannustason tarkistus. Kuntien harkinnanvaraisten avustukset nousevat 230 milj. markkaan. Holhoustoimen hallinto siirretään kunnilta valtiolle, jolloin holhouslautakuntien tehtävät siirtyvät maistraateille. Kuntien pakolliset tehtävät vähenevät. Elinkeinojen edistäminen sekä kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapito muutetaan kunnille vapaaehtoisiksi. Samalla lopetetaan näihin tehtäviin myönnettävät valtionosuudet. Opettajien eläkemaksun korotus lisää kuntien henkilöstömenoja.
Kunnallistalouden toimintaedellytyksiä parannetaan. Kunnille annetaan mahdollisuus lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksutuloja.
Seurakuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, kolmesta prosentista kahteen prosenttiin. Samalla alennetaan seurakuntien työnantajien kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksuja vastaamaan kuntien maksutasoa.
Valtion korvauksia terveystieteelliseen tutkimukseen ja lääkäreiden koulutukseen vähennetään. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenoja lisätään kohteina mm. tasa-arvo-ohjelman toteuttaminen, sosiaaliluototuksen kokeilu ja sosiaalipoliittiset lähiöhankkeet. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia lisätään mm. rintamaveteraanien kuntoutukseen.
Tutkimusrahoitus nousee ensi 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:een. Ennakkotietojen mukaan tutkimusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 2,7 prosenttia vuonna 1997. Valtion tutkimusrahoituksen lisääminen yhteensä noin 1,5 mrd. markalla vuosina 1997-1999 yhdessä ennakoitua nopeamman yksityisen sektorin tutkimusrahoituksen kasvun kanssa varmistavat hallituksen tavoitteen toteutumisen.
Kehitysyhteistyöhön esitetään määrärahoja yhteensä 2 363 milj. mk. Tämä on noin 0,34 prosenttia vuoden 1999 arvioidusta bruttokansantulosta, mikä vastaa tuoreimman arvion mukaan laskettua kuluvan vuoden BKTL-osuutta. Hallitus laatii vuonna 1998 kehitysmaapoliittisen linjauksen, jossa eri kehitysmaasuhteille asetetaan yhteiset päämäärät ja jonka toteuttaminen käynnistyy vuonna 1999.
Lähialuerahoituksessa painopisteenä Baltian maissa on EU-jäsenyyden edistäminen, ympäristönsuojelu, sisäisen turvallisuuden parantaminen ja demokratian vahvistaminen. Venäjän lähialueilla painopisteet ovat ydinturva, ympäristönsuojelu, metsätalous, energia sekä yksityismaatalouden ja hallinnon kehittäminen.
Kiintiöpakolaisten määräksi hallitus esittää 650.
EU-puheenjohtajuudesta aiheutuviin menoihin budjetoidaan keskitetysti ulkoministeriön hallinnonalalle 165 milj. mk ja valtiovarainministeriön hallinnonalalle 86 milj. mk. Euroopan unioniin liittyvän kansalaiskeskustelun kannustamiseen tarkoitettua määrärahaa lisätään.
Lääninoikeuksien ja vesiylioikeuden tilalle perustetaan kahdeksan alueellista hallintotuomioistuinta.
Poliisin toimintamenoihin esitetään 2 688 milj. mk. Määrärahan mitoitus mahdollistaa nykyisin käytössä olevien resurssien turvaamisen ilman henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia.
Valtion eläkemenot kasvavat. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan asteittaista lakkautusta valmistellaan. Valtion kiinteistölaitoksesta muodostetaan liikelaitos, joka aloittaa toimintansa 1.1.1999. Vaalimaalla parannetaan liikenteen sujuvuutta hankkimalla lastiyksiköiden kiinteä läpivalaisulaite.
Veikkausvoittovarojen tulokertymän arvioidaan kasvavan lähes 190 milj. mk kuluvan vuoden talousarviosta. Kasvusta 120 milj. mk ohjataan kirjastojen valtionapuun, 10 milj. mk Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen ja loppu lähes 60 milj. mk muuhun tieteen ja taiteen, liikunnan ja nuorisokasvatustyön tukemiseen.
Maa- ja puutarhatalousyrittäjien kansalliseen tulotukeen ehdotetaan 3 567 milj. mk,missä on otettu huomioon lisäyksenä 212 milj. mk maatalouden heikon kannattavuuden ja 30 milj. mk uusien energiaveroratkaisujen johdosta.
Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin kansallisiin töihin ja metsäviestintään ehdotetaan 264 milj. mk. Puuntuotannon kestävyyden turvaamistöiden painopiste on nuoren metsän hoidossa ja metsänuudistamisessa sekä alueellisesti myös kunnostusojituksessa.
Uusia tiehankkeita ei aloiteta. Tienpito painottuu pääverkon kunnon ja hoitotason säilyttämiseen koko maassa liikenteen tarpeiden mukan.
Rataverkon rahoitusta lisätään 231 milj. markalla kunnostustöiden ja Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan rakennustöiden jatkamiseksi. Liikenneturvallisuutta parannetaan lisäämällä 50 milj. mk pääratojen tasoristeysten poistamiseen. Ilmatieteen laitos käyttää 5 milj. markkaa Sodankylän säätutkan rakentamiseen.
Hallitus käsittelee Suomen merenkulun kilpailukykyä koskevia toimenpiteitä tänä syksynä.
Kuljettajatutkintojen järjestäminen avataan kilpailulle Ajoneuvohallintokeskuksen valvonnassa. Korjaamotoimintaa harjoittava valtion liikelaitos Raskone yhtiöitetään.
Aktiivinen työvoimapolitiikka muuttuu aiempaa koulutuspainotteisemmaksi. Työvoimapolitiikan toimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan noin 105 000 lähinnä työtöntä henkilöä. Työvoimapolitiikan mitoitus seuraa alenevaa avoimen työttömyyden kehitystä.
Rakentamisen ylikuumenemisen estämiseksi hallitus esittää valtion omien, valtionosuusrakentamisen ja valtion tukemien asuntorakentamisen hankkeiden lykkäyksiä vuonna 1999. Aravalainojen myöntämiseen ja korkotukilainojen hyväksymiseen osoitetaan valtuutta yhteensä 6 900 milj. mk, josta varataan kaksi yhden mrd. markan erää, joiden käyttämisestä tai käyttämättä jättämisestä hallitus päättää huhtikuussa ja marraskuussa 1999 ottaen huomioon toteutuvan suhdanne- ja hintakehityksen.
Ympäristönsuojelussa painotetaan Itämeren tilan parantamista EU- ja lähialueyhteistyön avulla.
Verotuksen muutokset sekä muita tulojen muutoksia
Verotulojen kasvuksi arvioidaan runsaat 5 prosenttia kuluvan vuoden kassa-arvioon verrattuna. Hallitus esittää, että kehitysalueiden veronhuojennuksia jatkettaisiin. Niiden soveltamisalaa kuitenkin supistettaisiin EU-säännösten edellyttämällä tavalla. Makeisverosta luovutaan vuoden 1999 alusta lukien.
Muut kuin verotulot supistuvat kuluvan vuoden tuloista, joita lisäsivät erityisesti pankkituen palautukset.
Valtion omaisuuden myyntituloja talousarvioesitykseen on kirjattu 2,5 mrd. mk, josta lähes 1 1/2 mrd. mk on suunnattu tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen lisäämiseen.