Tietoa brexitistä

Ajankohtainen tilanne

Eurooppa-neuvosto on myöntänyt Britannialle eropäivän lykkäystä 31.1.2020 saakka. 

Britannian pyynnöstä EU-maiden marraskuussa 2018 hyväksymää erosopimusta ja poliittista julistusta neuvoteltiin syksyllä 2019 osin uudelleen. Eurooppa-neuvosto vahvisti saavutetun sovun 17.10.2019 kokouksessaan. Britannian parlamentin ja Euroopan parlamentin on vielä annettava sopimukselle hyväksyntänsä.

EU:n mukaan ratkaisu on oikeudenmukainen ja turvaa EU:n edut ja yhtenäisyyden sekä suojaa Irlannin saaren rauhaa ja vakautta.

EU ja jäsenmaat ovat varautuneet myös siihen, että Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta.

Brexit saattaa vaikuttaa lääkkeisiin, lääkinnällisiin laitteisiin, sosiaaliturvaan ja sairaanhoitoon

Sosiaali- ja terveysministeriö on varautunut yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa Ison-Britannian mahdolliseen sopimuksettomaan eroon Euroopan unionista.

Jos Iso-Britannia eroaa ilman sopimusta, tällä voi olla vaikutuksia muun muassa sosiaaliturvaan, lääkkeisiin, lääkinnällisiin laitteisiin ja sairaanhoitoon.

Lääkkeiden saatavuushäiriöihin on varauduttu

Brexit saattaa vaikuttaa joidenkin lääkkeiden saatavuuteen EU-alueella. Sosiaali- ja terveysministeriö on kartoittanut lääkealan viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa mahdollisia lääkehuollon häiriötilanteita ja niihin liittyviä riskejä. Erilaisiin vaihtoehtoihin on varauduttu.

Lääkkeiden on täytettävät EU:n asettamat standardit, jotta ne saavat myyntiluvan EU:ssa. Jos lääkkeen myyntilupa on myönnetty Iso-Britanniassa, lääkeyrityksen on huolehdittava myyntiluvan haltijan siirrosta toiseen EU-maahan.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan suuri osa lääkeyrityksistä on siirtänyt myyntiluvan tai toimintansa EU- tai ETA-maahan, jolloin toiminta voi jatkua brexitin jälkeen ennallaan. Fimea on myös ohjeistanut myyntiluvanhaltijoita ja muita toimijoita tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta saatavuushäiriöiden ehkäisemiseksi.

Tilannekuvaa päivitetään ja toimenpiteitä jatketaan yhteistyössä lääkealan toimijoiden kanssa jatkuvasti, jotta katkoksia lääkkeiden saatavuuteen voidaan hallita. Mahdollisissa ongelmatilanteissa lääkeyritykset, lääketukut ja apteekit selvittävät terveydenhuollon ammattilaisten kanssa korvaavia tuotteita, jotta potilaan katkeamaton hoito voidaan turvata.

THL on selvittänyt rokotteiden saatavuutta, ja rokotteiden saatavuudessa ei ole saatujen tietojen mukaan odotettavissa ongelmia.

Valvira valvoo lääkinnällisiä laitteita

Valvira valvoo lääkinnällisiä laitteita tiiviissä yhteistyössä muiden EU-jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission kanssa. Brexit on toteutuessaan yhteinen ongelma kaikille laitevalvontaviranomaisille. Parhaillaan keskustellaan yhteisistä lähestymistavoista ja käytännön järjestelyistä Brexit-tulkinnan aikaansaamiseksi olemassa oleva lainsäädäntö huomioiden.

Terveyspalvelujen käyttö Suomessa sopimuksettoman brexitin jälkeen

Terveyspalvelut kuuluvat kunnan asukkaille kansalaisuudesta riippumatta. Suomessa asuvan (kotikunta Suomessa) Britannian kansalaisen asema ei muuttuisi sopimuksettomassa erossa vaan hän voisi edelleen käyttää julkisia terveyspalveluja kuten muutkin kuntalaiset.

Sopimukseton ero vaikuttaisi tilapäisesti Suomessa olevan britin, kuten turistin, oikeuteen hakeutua hoitoon. Eurooppalainen sairaanhoitokortti tai Britannian passi ei enää osoittaisi potilaan oikeutta hoitoon.

Äkillinen sairastuminen

Jos ihminen sairastuu ja tarvitsee kiireellistä sairaanhoitoa Suomessa, julkisen terveydenhuollon on annettava hoito kansalaisuudesta riippumatta. Hoidon antamisesta päättää terveydenhuollon ammattihenkilö.

Kiireellistä hoitoa saaneelta brittipotilaalta laskutettaisiin kaikki hoidosta aiheutuneet kustannukset. Potilas selvittäisi itse jälkikäteen Britanniasta, voiko hän saada kustannuksiin korvauksia.

Julkinen terveydenhuolto voisi laskuttaa kiireellisen hoidon kustannukset myös vakuutusyhtiöltä, jos potilaalla on esimerkiksi matka- tai sairauskuluvakuutus. Edellytyksenä olisi, että laskutuksesta on sovittu suoraan hoidon antajan ja vakuutusyhtiön välillä.

Potilas voisi hakeutua kiireelliseen hoitoon myös yksityiseen terveydenhuoltoon. Silloin potilas maksaisi palveluntuottajan hinnaston mukaiset maksut eikä hän voisi saada niistä Suomessa Kela-korvausta.

Kiireettömään hoitoon hakeutuminen

Julkisella terveydenhuollolla ei olisi sopimuksettoman eron jälkeen enää velvollisuutta vastaanottaa kiireettömään hoitoon hakeutuvia brittipotilaita, koska velvollisuus on perustunut EU-lainsäädäntöön. EU-asetuksen (883/2004) mukaista ennakkolupaa (lomake S2 tai E 112) ei myöskään voisi enää käyttää.

Britannian kansalaiset voisivat käyttää yksityisen terveydenhuollon palveluja kuten muutkin. Hoidonantaja ja potilas sopisivat hoidosta aiheutuvista kustannuksista ja niiden maksamisesta. Potilas selvittäisi itse jälkikäteen Britanniasta, voiko hän saada kustannuksiin korvauksia.

Aloitetun hoidon jatkaminen Suomessa

Kun Britannian EU-ero tulee voimaan, julkisen terveydenhuollon potilaaksi ennen eroa EU-asetuksen 883/2004 ennakkoluvalla hakeutunut potilas saisi hoidon hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoidosta aiheutuvat kustannukset hallinnoitaisiin kuten ennen eroa eli Kela laskuttaisi hoidosta ennakkoluvan myöntänyttä valtiota eli useimmiten Britanniaa.

Jos potilas on saanut ennen eroa ennakkoluvan (lomake S2) hakeutua julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa, mutta hoitoa ei ole aloitettu ennen Britannian eroa, potilaan pitää varmistaa ennen hoitoa maksaako ennakkoluvan myöntäjä hoitokustannukset vai vastaako potilas niistä itse.

Jos julkinen terveydenhuolto ottaa potilaan hoitoon, sen olisi laskutettava hoitokustannukset suoraan potilaalta tai tarvittaessa varmistettava hoitokustannusten maksaminen ennakkoluvan myöntäjältä (yhteystiedot lomakkeessa S2). Hoidon antaja laskuttaisi suoraan ennakkoluvan myöntäjää.

Suomessa asuvien brittien oikeus sosiaaliturvaan ja sairaanhoitoon

Oikeus sosiaaliturvaan perustuu Suomessa asumiseen tai työskentelyyn sekä lailliseen oleskeluun, ei kansalaisuuteen. Suomessa asuminen määräytyy yleensä Kelan etuuksia varten sosiaaliturvalainsäädännön mukaan. Kela ratkaisee tällöin, asuuko henkilö Suomessa sosiaaliturvaoikeuksien kannalta. 

Suomessa asuvan tai tänne muuttavan kotikunta määräytyy kotikuntalain mukaan. Kotikuntamerkinnän väestötietojärjestelmään tekee maistraatti. Niillä, joilla on kotikunta Suomessa, on oikeus kunnan järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kiireellinen sairaanhoito ja välttämättömät sosiaalipalvelut turvataan kuitenkin kaikille maassa oleskeleville. Myös joidenkin Kelan etuuksien edellytyksenä on kotikunta Suomessa. 

Brittikansalaisten oleskeluoikeus on turvattu erillislailla vuoden 2020 loppuun saakka, jos Britannia eroaa unionista ilman erosopimusta. Lain mukaan kaikkien ennen eropäivää oleskelunsa rekisteröineiden brittikansalaisten oleskeluoikeus jatkuu. Oleskeluoikeuden jatkamisella turvataan myös oikeus sosiaaliturvaan, koska oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan edellyttää laillista oleskelua Suomessa. Laki tuli voimaan 30.3.2019.

Sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat kunnan asukkaille. Tästä syystä Britannian kansalaisten tulisi ennen eroa varmistaa maistraatista, että heidän EU-oleskeluoikeutensa perusteella määräytyvä kotikunta on merkitty väestötietojärjestelmään.

Isossa-Britanniassa asuvien suomalaisten sosiaaliturva

Sopimuksettoman eron tilanteessa työeläkkeiden sekä tapaturma- ja ammattitautietuuksien maksaminen jatkuu Britanniassa asuville etuudensaajille. Siellä asuvat voivat myös hakea Suomesta edellä mainittuja etuuksia, jos he ovat työskentelyn perusteella kuuluneet Suomen lainsäädännön alaisuuteen. 

Kansaneläkkeiden maksaminen Britanniassa asuville eläkkeensaajille lakkaisi sopimuksettoman eron vuoksi, koska eläkkeiden maksaminen perustuu EU-lainsäädäntöön. Kansaneläkkeiden maksamista jatkettaisiin kuitenkin vuoden ajan sopimuksettomasta erosta. Kansaneläkkeen maksaminen vuoden suoja-ajan antaisi Britanniassa asuville kansaneläkkeensaajille kohtuullisen ajan sopeutua erosta aiheutuvaan muutokseen. 

Suomesta Britanniaan työnhakuun U2-lomakkeella lähteneiden osalta oikeus Suomesta maksettavaan työttömyyspäivärahaan päättyy eropäivään. 

Myös EU-lainsäädännöllä on varauduttu sopimuksettomaan eroon. Asetus (EU) 2019/500 Britannian eroamisen vuoksi sosiaaliturvan yhteensovittamisen alalla sovellettavista varautumistoimenpiteistä on annettu 25.3.2019. Asetuksella varmistetaan EU-lainsäädännön perusperiaatteiden soveltaminen niiden henkilöiden hyödyksi, jotka ovat esimerkiksi työskennelleet sekä Britanniassa että unionin jäsenmaassa ja kartuttaneet työskentelynsä aikana sosiaaliturvaetuuksia. Asetus sitoo kaikkia EU:n jäsenvaltioita. 

Lisätietoja

erityisasiantuntija Elina Asola, p. 0295 163 437, [email protected] (lääkehuolto)
hallitusneuvos Marja-Terttu Mäkiranta, p. 0295 163 170, [email protected] (EU:n sosiaaliturvalainsäädäntö)