Asiakasmaksulain uudistus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksulakia on uudistettu. Uudistuksella parannetaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja oikea-aikaisuutta poistamalla hoidon esteitä.

Tasavallan presidentti vahvisti lain 30.12.2020. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.7.2021. Maksukattoa koskevat uudistukset tulevat voimaan 1.1.2022.

Tälle sivulle on koottu kysymyksiä ja vastauksia asiakasmaksulaista ja sen uudistamisesta. 

Kysymyksiä ja vastauksia asiakasmaksulain uudistamisesta

Mikä on asiakasmaksu? Miksi sellainen on?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä voidaan periä asiakasmaksuja. Valtio ohjaa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksupolitiikkaa lainsäädännöllä.

Asiakasmaksupolitiikan tavoitteena on, että maksut ovat kohtuullisia eivätkä ole esteenä palvelujen saamiselle. Toisaalta tavoitteena on ehkäistä epätarkoituksenmukaista palvelujen käyttöä.

Maksu voi olla tasasuuruinen (esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskusmaksu), jolloin siihen eivät vaikuta asiakkaan tulot, tai maksu voi määräytyä asiakkaan maksukyvyn mukaan (esim. pitkäaikaisen laitoshoidon maksu).

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkailta perittävillä maksuilla katetaan vain pieni osa palvelujen kustannuksista (7,8 prosenttia vuonna 2018).

Mitkä ovat olennaisimpia muutoksia asiakasmaksulain uudistamisessa?

Laki laajentaa maksuttomuutta ja kohtuullistaa maksuja.

Hoitajavastaanotot tulevat maksuttomiksi perusterveydenhuollossa. Alaikäisiltä asiakkailta ei enää peritä maksuja poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta.

Mielenterveyspalvelujen maksuttomuutta perusterveydenhuollossa selkiytetään. Lisäksi laajennetaan tartuntatauteihin liittyvän hoidon, tutkimuksen ja lääkkeiden maksuttomuutta. Myös päihteitä käyttävien raskaana olevien tutkimus, hoito ja seuranta äitiyspoliklinikoilla on maksutonta jatkossa.

Maksukattoa laajennetaan suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Jatkossa maksukattoa kerryttävät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea.

Jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun sekä pitkäaikaisten asumispalvelujen asiakasmaksut määräytyvät yhdenmukaisin perustein, pitkäaikaista tehostettua palveluasumista lukuun ottamatta. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, laitoshoidon ja perhehoidon asiakasmaksuihin sovelletaan pitkälti yhdenmukaisia määräytymisperusteita. Lisäksi laissa säädetään asiakkaalle jätettävästä vähimmäiskäyttövarasta viimeksi mainituissa palveluissa.

Uudessa laissa korostetaan asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan. Lisäksi kunnan velvoitetta tiedottaa asiakasta maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä vahvistetaan säätämällä tästä nimenomaisesti laissa. 

Muutoksenhakua koskevaa sääntelyä selkiytetään ja asiakkaan oikeusturvaa vahvistetaan. Mm. tasasuuruisia asiakasmaksuja koskevaa oikaisuvaatimusohjausta on selkiytetty laissa. Kaikkiin maksuihin voi hakea muutosta.

Asiakasmaksulain uudistamisen yhteydessä tehtiin lisäksi lakimuutos tuomioistuinmaksulain 5 §:ään, jota koskeva muutos tulee voimaan jo 1.1.2021. Uuden 5 §:n mukaan oikeudenkäyntimaksua ei jatkossa peritä yksityishenkilön vireille panemissa valitusasioissa, jotka koskevat asiakasmaksulain mukaisia asiakasmaksuja.

Asiakasmaksut voivat olla nyt erisuuruisia eri kunnissa, onko näin myös jatkossa?

Kunnat vastaavat jatkossakin asiakasmaksujen perimisestä ja voivat päättää asiakasmaksuista tietyin reunaehdoin.

Asiakasmaksulainsäädännössä säädetään jatkossakin enimmäismaksuista tiettyjen palvelujen osalta. Kunta voi päättää ottaa käyttöön enimmäismaksua pienemmän maksun tai antaa palvelun maksutta.

Maksut voivat näin ollen vaihdella kuntien välillä jatkossakin. Uusi asiakasmaksulaki kuitenkin yhdenmukaistaa maksuja kuntien välillä.

Nousevatko asiakasmaksut?

Lailla on vaikutusta arviolta noin miljoonan suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Heistä 980 000 henkilöllä eli 98 prosentilla maksujen on arvioitu pienenevän nykyisestä. 33 000 henkilön osalta arvioitiin, että maksut voisivat nousta jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun maksutaulukon vuoksi.

Niiden henkilöiden keskuudessa, joilla maksujen arvioitiin pienenevän, keskimääräinen muutos olisi 44 euroa vähemmän maksuja vuoden aikana.

Koskeeko asiakasmaksulaki myös yksityisiä palveluja?

Asiakasmaksulaissa säädetään kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuista. Jos kunta hankkii sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä yritykseltä ostopalveluna, asiakas maksaa palvelusta asiakasmaksulain mukaisesti. Asiakasmaksulaki ei sen sijaan koske ”puhtaasti” yksityisiä palveluntuottajia, vaan ne päättävät itse siitä, kuinka suuria maksuja ne perivät asiakkailta.

Mistä voidaan periä asiakasmaksuja?

Kunta saa periä maksun sosiaali- ja terveyspalveluista, jollei lailla toisin säädetä. Lailla määritellään maksuttomat palvelut sekä enimmäismaksuja tietyille sosiaali- ja terveyspalveluille.

Milloin asiakasmaksut jätetään perimättä?

Uudella lailla vahvistetaan asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevaa sääntelyä.

Jo voimassa olevan asiakasmaksulain mukaan maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Velvoite koskee sosiaalihuollon maksuja ja tulosidonnaisia terveydenhuollon maksuja.

Lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa, että asiakkaat eivät joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen asiakasmaksuista selvitäkseen. Tämän vuoksi uudessa asiakasmaksulaissa korostetaan asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta toimeentulotukeen nähden.

Lisäksi uudessa laissa säädetään, että kunnan tulee antaa asiakkaalle riittävästi ja ymmärrettävästi tieto maksun huojentamista koskevasta sääntelystä. Tiedottamisvelvollisuudella voidaan merkittävästi edistää säännöksen soveltamista käytännössä.

Säilyvätkö jotkin palvelut kokonaan maksuttomina?

Maksuttomina säilyvät samat palvelut, jotka ovat nykyisinkin maksuttomia, kuten esimerkiksi terveysneuvonta- ja tarkastukset, seulonnat sekä äitiys- ja lastenneuvolakäynnit.

Uusi maksuttomia palveluja ovat esimerkiksi hoitajavastaanotot perusterveydenhuollossa, alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit, avosairaanhoidon mielenterveystyö perusterveydenhuollossa, eräisiin tartuntatauteihin hoitoon liittyvät asiat, kuten HIV:n ehkäisyyn tarkoitettu lääkitys sekä päihteitä käyttävien raskaana olevien tutkimus, hoito ja seuranta äitiyspoliklinikoilla.

Mitä tarkoittavat tasasuuruiset maksut? Mistä palveluista niitä peritään?

Tasasuuruiset maksut eivät riipu asiakkaan tuloista, vaan ne ovat kaikille asiakkaille saman suuruisia saman kunnan sisällä. Niitä peritään erityisesti terveydenhuollon palveluissa, esimerkiksi terveyskeskusmaksu tai hammashoidon maksut.

Mitkä maksut peritään tulojen mukaan?

Kunta voi periä asiakkaalta maksukyvyn mukaan määräytyvän maksun jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta (kuten kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta) ja pitkäaikaisesta palveluasumisesta sekä pitkäaikaisesta perhehoidosta, tehostetusta palveluasumisesta ja laitoshoidosta.

Maksua määrättäessä otetaan huomioon asiakkaan tulot sekä muita maksukykyyn vaikuttavia tekijöitä.

Mitä tarkoittaa maksukatto? Säilyykö maksukatto?

Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on nykyisin kalenterivuosittainen maksukatto eli asiakasmaksujen enimmäismäärä. Maksukattoon lasketaan mukaan tietyt asiakkaan maksamat asiakasmaksut. Kun maksukatto ylittyy, maksukattoon sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle pääsääntöisesti maksuttomia kalenterivuoden loppuun saakka.

Maksukatto säilyy myös uudessa laissa. Maksukattoon lasketaan jatkossa aiempaa enemmän mukaan maksuja, mm. suun terveydenhuollon (hammashoito) asiakasmaksut kerryttävät jatkossa maksukattoa. Asiakasmaksujen enimmäismäärä asiakkaalle on jatkossakin 683 euroa kalenterivuoden aikana. 

Asiakkaan on myös uudessa laissa seurattava itse maksukaton täyttymistä. Uutena asiana kuitenkin säädetään, että asiakasmaksua koskevasta laskusta tulee käydä ilmi, kerryttääkö maksu maksukattoa.

Jos palvelun käyttäjä on kalenterivuoden aikana suorittanut maksukattoon sisältyvistä palveluista maksuja enemmän kuin 683 euroa, hänellä on oikeus saada liikaa suoritetut maksut takaisin.

Millaisia muutoksia maksukattoon tulee?

Maksukattoon sisällytettävien palvelujen määrä laajenee. Uusina maksuina lasketaan mukaan suun terveydenhuollon käynti- ja toimenpidemaksut, tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut, terapioista perityt maksut sekä toimeentulotuella maksetut maksut.

Maksukaton täyttymisen kannalta ei ole jatkossa merkitystä myöskään sillä, onko kysymys ollut perinteisestä käyntiasioinnista vai onko palvelu annettu etäyhteyksien avulla. Molemmat kerryttävät maksukattoa.

Maksukaton seurantavastuu on jatkossakin asiakkaalla. Seurantavelvollisuuden siirtämistä asiakkaalta viranomaiselle selvitetään uudistamisen jatkovalmistelun yhteydessä.

Heikentääkö vai parantaako uudistus asiakkaiden asemaa? Pysyykö se ennallaan?

Asiakasmaksulaki sisältää useita asiakkaan asemaa parantavia säännöksiä. Sen voidaan kokonaisuutena katsoa parantavan asiakkaan asemaa.

Maksukattoa koskevilla muutosehdotuksilla parannetaan asiakkaiden taloudellista asemaa. Tämä koskee erityisesti niitä asiakkaita, jotka käyttävät palveluja runsaasti. Maksukaton laajennusten myötä nykyistä useamman asiakkaan maksukatto täyttyy kalenterivuoden aikana ja samalla sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä asiakkaille aiheutuva maksurasitus pienentyy.

Asiakkaiden asemaa parantaa myös se, että maksuttomien palvelujen määrää lisätään.

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä käynnistä perittävän maksun soveltamisalaa laajennetaan koskemaan kaikkiin terveydenhuollon palveluihin sekä sosiaalihuollon lyhytaikaisiin hoito- ja asumispalvelupaikkoihin.

Miten uudistus vaikuttaa pitkäaikaisen asumisen maksuihin?

Palveluasumisen maksuista ei ole nimenomaista sääntelyä voimassa olevassa asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa. Palveluasumisen maksut ovat tästä johtuen vaihdelleet suuresti kuntien välillä ja osittain myös kuntien sisällä.

Palveluasumisesta perittävät maksut ovat nykyisin voineet vaihdella myös sen mukaan, onko kyseessä niin sanottu tavallinen palveluasuminen vai ympärivuorokautinen, tehostettu palveluasuminen.

Uuteen asiakasmaksulakiin on lisätty säännökset pitkäaikaisten asumispalvelujen asiakasmaksuista.

Maksuja myös yhdenmukaistetaan. Maksut määräytyvät jatkossa nykyistä yhdenmukaisimmin perustein ikäihmisten avohoidossa eli kotiin annettavissa palveluissa ja palveluasuntoon annettavissa palveluissa.

Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen maksuista säädetään puolestaan pitkälti vastaavasti kuin pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista. Tällä tavoin intensiivisen hoidon ja huolenpidon tarpeessa olevien asiakkaiden maksut peritään mahdollisimman yhdenmukaisin perustein.

Maksukyvyn mukaan määräytyvien maksujen perusteena ovat jatkossa jatkuvat tai toistuvasti saadut tulot, kuten nykyisinkin. Maksun perusteena oleviin tuloihin on uudessa laissa tehty eräitä tarkistuksia. Varallisuutta ei huomioida jatkossakaan maksua määrättäessä.

Pitkäaikaishoidon maksun perusteena olevia palveluja on tarkoitus selkeyttää ja täsmentää palveluja koskevan lainsäädännön uudistamisessa sekä yhteensovittamalla muutokset asiakasmaksulakiin.

Miten uudistus vaikuttaa kotihoidon maksuihin?

Jatkuvan ja säännöllisen kotihoidon enimmäismaksut määräytyvät jatkossa, ensimmäisiä palvelutunteja lukuun ottamatta, tuntikohtaisesti. Uudistus yhdenmukaistaa kuntien välillä perittäviä maksuja tältä osin. 

Onko asiakasmaksulain uudistus sidottu sote-uudistukseen? Vaikuttavatko sote-uudistuksen linjaukset asiakasmaksujen sääntelyyn?

Asiakasmaksulain muutos tulee voimaan jo ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyisi hyvinvointialueille. Siksi laki ei sisällä tältä osin muutoksia nykytilaan, vaan asiakasmaksujen perintä säilyy toistaiseksi kunnilla.

Sote-uudistuksen edellyttämät välttämättömät muutostarpeet toteutetaan tällä hallituskaudella. 

Nyt tehty asiakasmaksulain osittaisuudistus varmistaa, että asiakasmaksulainsäädännön kiireellisimmät uudistustarpeet, kuten palveluasumisen maksuista säätäminen, saatiin toteutettua.

Miten lääkäri- ja sairaanhoitajakäynneistä perittävät maksut muuttuvat?

Perusterveydenhuollon hoitajavastaanotoista ei jatkossa voi periä asiakasmaksuja.

Lääkärikäyntejä ei säädetä maksuttomiksi. Niin sanottuun välikattoon ei myöskään ole tulossa muutosta. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossakin niissä kunnissa, joissa sovelletaan lääkärikäynteihin ns. kolmen kerran välikattoa, saa periä maksun vain kolmelta ensimmäiseltä lääkärikäynniltä kalenterivuodessa. Tähän ns. terveyskeskusmaksuun ei siis esitetty muutoksia uudessa laissa.

Miksi myös lääkärikäyntejä ei muuteta maksuttomiksi?

Asiakasmaksulain uudistamiseen oli varattu hallitusohjelmassa 45 miljoonaa euroa, mikä ei riittänyt esimerkiksi lääkärikäyntien säätämiseen maksuttomaksi, kun otettiin huomioon myös muut kiireelliset muutostarpeet. Säätämällä hoitajavastaanotot maksuttomiksi pyritään kuitenkin vähentämään hoitoon hakeutumisen aiheuttamaa taloudellista rasitusta ja parantamaan ihmisten terveyttä.

Puututaanko uudistuksessa hengityslaitetta käyttävien henkilöiden asemaan?

Tehdyssä uudistuksessa ei puututtu hengityslaitetta käyttävien henkilöiden asemaan.

Milloin uudistus tulee voimaan?

Asiakasmaksulain muutokset tulevat voimaan 1.7.2021. Maksukattoa koskevat uudistukset tulevat kuitenkin voimaan vasta vuoden 2022 alusta. Tämä johtuu siitä, että maksukaton kertyminen on sidottu kalenterivuoteen. Asiakasmaksulain uudistamisen yhteydessä tehtiin lisäksi muutos tuomioistuinmaksulain 5 §:ään, jota koskeva muutos tulee voimaan jo 1.1.2021. 

Miten asiakasmaksulain uudistusta on tarkoitus jatkaa?

Asiakasmaksulain uudistamisen toinen vaihe on edelleen tarpeen ja sen virkavalmistelua jatketaan. Uudistaminen nivoutuu sisällöllisesti ja aikataulullisesti yhteen muiden kehittämishankkeiden ja sote-uudistuksen toimeenpanon sekä hyvinvointialueiden asemaa koskevan jatkokehittämisen kanssa.

Sote-uudistuksen edellyttämät välttämättömät muutostarpeet toteutetaan tällä hallituskaudella. 

Lisätietoja

Marjo Kekki, erityisasiantuntija 
sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Asiakkaat ja henkilöstö -yksikkö / ASI 0295163253