FI SV

Asiakasmaksulain uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädäntöä uudistetaan. Tavoitteena on selkeämpi ja uusia palvelumuotoja vastaava asiakasmaksulaki, jossa otetaan huomioon sote-uudistuksen ja sisältölakien vaatimukset.

Luonnos uudeksi asiakasmaksulaiksi oli lausunnolla 29.6.-14.9.2018. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä. 

Lisää tietoa asiakasmaksu-uudistuksesta on myös osoitteessa alueuudistus.fi/asiakasmaksut

Usein kysyttyjä kysymyksiä asiakasmaksu-uudistuksesta

Kysymykset ja vastaukset perustuvat uuteen asiakasmaksulain luonnokseen, joka lähetettiin lausunnolle 29.6.2018. 

  • Mikä on asiakasmaksu? Miksi sellainen on?

    Sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä voidaan periä asiakasmaksuja. Valtio ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksupolitiikkaa lainsäädännöllä.

    Asiakasmaksupolitiikan tavoitteena on, että maksut ovat kohtuullisia eivätkä ole esteenä palvelujen saamiselle. Toisaalta tavoitteena on ehkäistä epätarkoituksenmukaista palvelujen käyttöä.

    Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakkaille joko maksuttomia tai niiden maksu määräytyy asiakasmaksulainsäädännön nojalla. Maksu voi olla tasasuuruinen (esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskusmaksu), jolloin siihen eivät vaikuta asiakkaan tulot, tai maksu voi määräytyä asiakkaan maksukyvyn mukaan (esim. pitkäaikaisen laitoshoidon maksu).

    Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkailta perittävillä maksuilla katetaan vain pieni osa palvelujen kustannuksista. (7,2 prosenttia vuonna 2016).

  • Mikä on suurin muutos asiakasmaksu-uudistuksessa?

    Jatkossa kaikki asiakasmaksut määritellään laissa. Tämä tarkoittaa, että maksuja saa periä vain niistä palveluista, joiden maksuista säädetään asiakasmaksulaissa.

    Lainsäädännöstä puuttuneet maksuperusteet lisätään lakiin. Aikaisemmin laissa ei ole esimerkiksi säädetty ollenkaan palveluasumisen maksuista. Palveluasumisen maksut ovat sen vuoksi vaihdelleet suuresti eri paikkakunnilla ja myös paikkakuntien sisällä.

    Maksut ovat samat niin julkisilla kuin yksityisillä tuottajilla silloin, kun palvelut on tuotettu julkisella rahalla. Maakunta vastaa maksujen määräämisestä ja niiden perimisestä. (Sote-uudistus ja valinnanvapauslaki). Ainoastaan niin sanotun sakkomaksun (maksun käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta) voi periä palveluntuottaja.

    Maksukaton piiriin sisällytetään uusia palvelumaksuja ja maksukaton seurantavelvollisuus siirretään asiakkaalta maakunnalle.

  • Ovatko asiakasmaksut erisuuruisia eri kunnissa ja jatkossa eri maakunnissa?

    Laissa säädetään enimmäismaksut palveluille. Kunnat (jatkossa maakunnat) voivat kuitenkin päättää, että ne perivät palveluista pienempiä maksuja tai eivät peri maksuja ollenkaan. Tämän vuoksi asiakasmaksut saattavat olla erisuuruisia eri maakunnissa. Saman maakunnan alueella ei kuitenkaan voi olla erisuuruisia asiakasmaksuja samasta palvelusta.

  • Nousevatko asiakasmaksut?

    Maksuperusteiden yhdenmukaistamisen seurauksena joillakin alueilla maksut voivat nousta ja toisilla laskea. Joissain kunnissa on peritty enimmäismäärää pienempiä maksuja tai järjestetty palvelut asiakkaalle maksuttomina. Jatkossa koko maakunnan alueella peritään yhtä suuret asiakasmaksut. Maakunta päättää asiakasmaksuista asiakasmaksulaissa säädettyjen enimmäisrajojen puitteissa.

     Asiakasmaksulakiehdotuksessa ei ole esitetty erillisiä korotuksia maksuihin.

  • Ovatko asiakasmaksut samat julkisissa ja yksityisissä palveluissa? Voiko yksityinen yritys päättää itse perimistään maksuista?

    Asiakas maksaa aina saman asiakasmaksun maakunnan järjestämisvastuulla olevista palveluista. Palveluja voi jatkossa tuottaa maakunnan liikelaitos tai yhtiö, yksityinen yritys, osuuskunta tai järjestö. Maakunta kerää aina asiakasmaksut, ei palveluntuottaja. Ainoastaan sakkomaksun voi periä palveluntuottaja.

    Jos asiakas käyttää yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka eivät kuulu maakunnan järjestämisvastuulle, hän maksaa niistä itse suoraan yksityiselle yritykselle. Tällöin yritys voi päättää maksujen suuruudesta. Nämä maksut eivät kuulu asiakasmaksulain soveltamisalaan.

  • Mistä voidaan periä asiakasmaksuja?

    Asiakasmaksuja voidaan periä niistä sosiaali- ja terveyspalveluista, joiden maksuista on säädetty asiakasmaksulaissa. 

  • Milloin asiakasmaksut jätetään perimättä?

    Asiakasmaksua on alennettava tai se on jätettävä perimättä, jos maksun periminen vaarantaisi asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon. Tämä säännös on maakuntia velvoittava silloin, kun on kyse lyhytaikaisen laitoshoidon (esim. sairaalan vuodeosastohoidon) tai sosiaalipalvelujen maksuista tai asiakkaan maksukyvyn mukaan määrätyistä terveyspalvelumaksuista (esim. pitkäaikainen laitoshoito sekä jatkuva ja säännöllinen kotisairaanhoito).

    Maakunta voi päättää jättää perimättä maksuja myös muista palveluista asiakkaan toimeentulon turvaamiseksi.

  • Säilyvätkö jotkin palvelut kokonaan maksuttomina?

    Asiakasmaksulaissa luetellaan palvelut, joista maakunta ei saa periä maksua.

    Näitä ovat muun muassa sosiaalityö, sosiaaliohjaus, kasvatus- ja perheneuvonta, valvotut tapaamiset ja lastensuojelun tukitoimet.

    Myös vammaispalvelulain mukaiset valmennus ja tuki, henkilökohtainen apu, asumisen tuki, lyhytaikainen huolenpito, päiväaikainen toiminta ja liikkumisen tuki ovat maksuttomia palveluita.

    Terveyspalveluista maksuttomia ovat aiempaan tapaan muun muassa terveysneuvonta ja –tarkastukset, seulontaohjelmaan kuuluvat seulonnat, neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto.

    Jatkossa maksuttomia olisivat lisäksi muun muassa alaikäisten terveyspalvelut.

  • Mitä tarkoittavat tasasuuruiset maksut? Mistä palveluista niitä peritään?

    Tasasuuruiset maksut ovat kaikille asiakkaille saman suuruisia saman maakunnan sisällä. Niitä peritään erityisesti terveydenhuollon palveluissa.

  • Mitkä maksut peritään tulojen mukaan?

    Maakunta voi periä asiakkaalta maksukyvyn mukaan määräytyvän maksun jatkuvasta ja säännöllisestä kotihoidosta (kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta) ja pitkäaikaisesta palveluasumisesta sekä pitkäaikaisesta perhehoidosta, tehostetusta palveluasumisesta ja laitoshoidosta.

    Maksua määrättäessä otetaan huomioon asiakkaan tulot sekä muita maksukykyyn vaikuttavia tekijöitä.

  • Mitä tarkoitetaan sillä, että tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito rinnastetaan?

    Maksuista säädettäisiin mahdollisimman yhdenmukaisin perustein. Pitkäaikaisesta sosiaalihuoltolain mukaisesta tehostetusta palveluasumisesta säädettäisiin jatkossa pitkälti samoin periaattein kuin nykyisin pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista. Molemmissa palveluissa asiakkaat ovat intensiivisen ympärivuorokautisen hoivan ja huolenpidon tarpeessa.

  • Mitä tarkoitetaan sillä, että kotiin annettavat palvelut ja palveluasuntoon annettavat palvelut rinnastetaan?

    Maksuista säädettäisiin yhdenmukaisin perustein. Jatkossa palveluasumisen maksuista säädettäisiin yhdenmukaisin perustein jatkuvan ja säännöllisen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon maksujen kanssa. Molemmissa palveluja tuodaan asiakkaan kotiin, eikä avun tarve ole ympärivuorokautista.

  • Mitä tarkoittaa maksukatto? Säilyykö maksukatto?

    Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on nykyisin kalenterivuosittainen maksukatto eli asiakasmaksujen enimmäismäärä. Maksukattoon lasketaan mukaan tietyt asiakkaan maksamat asiakasmaksut. Kun maksukatto ylittyy, maksukattoon sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle pääsääntöisesti maksuttomia kalenterivuoden loppuun saakka.

    Maksukatto säilyy myös uudistuksessa. Asiakasmaksujen enimmäismäärä asiakkaalle on 683 euroa kalenterivuoden aikana.

  • Millaisia muutoksia maksukattoon tulee?

    Maksukattoon sisällytettävien palvelujen määrä laajenee uudistuksessa. Uusina maksuina lasketaan mukaan suun terveydenhuollon käynti- ja toimenpidemaksut, tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut, lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen maksut, ensihoitopalvelun maksut sekä toimeentulotuella maksetut maksut.

    Asiakkaan ei myöskään tarvitse enää itse seurata, milloin maksukatto ylittyy. Maakunta vastaa seurannasta.

  • Miksi asiakasmaksujen ja lääkekustannusten maksukattoja ei yhdistetä?

    Sosiaali- ja terveydenhuollon eri kattojen yhdistäminen edellyttää muun ohella suuria tietojärjestelmämuutoksia, joiden toteuttamiseen ei annetussa aikataulussa ollut mahdollisuutta.

  • Heikentääkö vai parantaako uudistus asiakkaiden asemaa? Pysyykö se ennallaan?

    Asiakasmaksulakiehdotus sisältää useita asiakkaan asemaa parantavia säännöksiä, ja sen voidaan kokonaisuutena katsoa parantavan asiakkaan asemaa. Jotkut yksittäisistä ehdotuksista voivat kuitenkin myös heikentää joidenkin asiakkaiden asemaa, jos maksut ehdotusten seurauksena nousisivat jossakin kunnassa. Maksujen yhdenmukaistamisesta seuraa väistämättä alueellisia maksujen muutoksia, joiden seurauksena joillakin alueilla maksut voivat laskea ja toisaalla nousta.

Lisätietoja

Salla Kokko, lakimies 
STM, Hyvinvointi- ja palveluosasto / HPO, Asiakkuus ja toimintaympäristö -yksikkö / ASTO, Asiakkaat-tulosryhmä / ASI 0295163212  


Marjo Kekki, erityisasiantuntija 
STM, Hyvinvointi- ja palveluosasto / HPO, Asiakkuus ja toimintaympäristö -yksikkö / ASTO, Asiakkaat-tulosryhmä / ASI 0295163675  


Riitta Burrell, neuvotteleva virkamies 
STM, Hyvinvointi- ja palveluosasto / HPO, Asiakkuus ja toimintaympäristö -yksikkö / ASTO, Asiakkaat-tulosryhmä / ASI 0295163588