Asiakasmaksulain uudistus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksulaki uudistetaan. Tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja oikea-aikaisuutta poistamalla hoidon esteitä. Luonnos laiksi on lausunnolla 1.4.2020 asti.

Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokaudella 2020.

Kysymyksiä ja vastauksia asiakasmaksulain uudistamisesta

Mikä on asiakasmaksu? Miksi sellainen on?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä voidaan periä asiakasmaksuja. Valtio ohjaa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksupolitiikkaa lainsäädännöllä.

Asiakasmaksupolitiikan tavoitteena on, että maksut ovat kohtuullisia eivätkä ole esteenä palvelujen saamiselle. Toisaalta tavoitteena on ehkäistä epätarkoituksenmukaista palvelujen käyttöä.

Maksu voi olla tasasuuruinen (esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskusmaksu), jolloin siihen eivät vaikuta asiakkaan tulot, tai maksu voi määräytyä asiakkaan maksukyvyn mukaan (esim. pitkäaikaisen laitoshoidon maksu).

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkailta perittävillä maksuilla katetaan vain pieni osa palvelujen kustannuksista. (7,8 prosenttia vuonna 2018).

Mikä on suurin muutos asiakasmaksulain uudistamisessa?

Uudistuksessa laajennetaan maksuttomuutta ja kohtuullistetaan maksuja.  

Hoitajavastaanotot tulisivat maksuttomiksi perusterveydenhuollossa. Alaikäisiltä asiakkailta ei enää perittäisi maksuja poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta.

Mielenterveyspalvelujen maksuttomuutta perusterveydenhuollossa selkiytettäisiin. Lisäksi laajennettaisiin tartuntatauteihin liittyvän hoidon, tutkimuksen ja lääkkeiden maksuttomuutta.

Maksukattoa laajennettaisiin suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Jatkossa maksukattoa kerryttäisivät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea.

Jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun sekä pitkäaikaisten asumispalvelujen asiakasmaksut määräytyisivät yhdenmukaisin perustein, pitkäaikaista tehostettua palveluasumista lukuun ottamatta. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, laitoshoidon ja perhehoidon asiakasmaksuihin sovellettaisiin pitkälti yhdenmukaisia määräytymisperusteita. Lisäksi säädettäisiin asiakkaalle jätettävästä vähimmäiskäyttövarasta viimeksi mainituissa palveluissa.

Asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan korostettaisiin. Muutoksenhakua koskevaa sääntelyä selkiytettäisiin ja asiakkaan oikeusturvaa vahvistettaisiin.

Asiakasmaksut voivat olla nyt erisuuruisia eri kunnissa, onko näin myös jatkossa?

Kunnat vastaavat jatkossakin asiakasmaksujen perimisestä ja voivat päättää asiakasmaksuista tietyin reunaehdoin.

Asiakasmaksulainsäädännössä säädetään jatkossakin enimmäismaksuista tiettyjen palvelujen osalta. Kunta voi päättää ottaa käyttöön enimmäismaksua pienemmän maksun tai antaa palvelun maksutta.

Nousevatko asiakasmaksut?

Esityksessä ehdotetulla sääntelyllä olisi vaikutusta arviolta noin miljoonan suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Heistä 980 000 henkilöllä eli 98 prosentilla maksut pienenisivät nykyisestä. 33 000 henkilöllä maksut voisivat nousta ehdotetun jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun maksutaulukon vuoksi.

Niiden henkilöiden keskuudessa, joilla maksu muuttuisi, keskimääräinen muutos olisi 44 euroa vähemmän maksuja vuoden aikana.

Koskeeko asiakasmaksulaki myös yksityisiä palveluja?

Asiakasmaksulaissa säädetään kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuista. Jos kunta hankkii sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä yritykseltä ostopalveluna, asiakas maksaa palvelusta asiakasmaksulain mukaisesti. Asiakasmaksulaki ei sen sijaan koske ”puhtaasti” yksityisiä palveluntuottajia, vaan ne päättävät itse siitä, kuinka suuria maksuja ne perivät asiakkailta.

Mistä voidaan periä asiakasmaksuja?

Kunta saa periä maksun sosiaali- ja terveyspalveluista, jollei lailla toisin säädetä. Lailla määritellään maksuttomat palvelut sekä enimmäismaksuja tietyille sosiaali- ja terveyspalveluille.

Milloin asiakasmaksut jätetään perimättä?

Asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevan säännöksen velvoittavuutta on tarkoitus tiukentaa.

Maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.

Tavoitteena on, että asiakkaat eivät joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen asiakasmaksuista selvitäkseen.

Kunnan olisi annettava asiakkaalle riittävästi ja ymmärrettävästi tietoa maksun huojentamista koskevasta sääntelystä.

Säilyvätkö jotkin palvelut kokonaan maksuttomina?

Maksuttomina säilyisivät samat palvelut, jotka ovat nykyisinkin maksuttomia, kuten terveysneuvonta- ja tarkastukset, seulonnat sekä äitiys- ja lastenneuvolakäynnit.

Uusi maksuttomia palveluja olisivat hoitajavastaanotot perusterveydenhuollossa, alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit, avosairaanhoidon mielenterveystyö perusterveydenhuollossa sekä eräisiin tartuntatauteihin hoitoon liittyvät asiat, kuten HIV:n ehkäisyyn tarkoitettu lääkitys.

Mitä tarkoittavat tasasuuruiset maksut? Mistä palveluista niitä peritään?

Tasasuuruiset maksut ovat kaikille asiakkaille saman suuruisia saman kunnan sisällä. Niitä peritään erityisesti terveydenhuollon palveluissa.

Mitkä maksut peritään tulojen mukaan?

Kunta voi periä asiakkaalta maksukyvyn mukaan määräytyvän maksun jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta (kuten kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta) ja pitkäaikaisesta palveluasumisesta sekä pitkäaikaisesta perhehoidosta, tehostetusta palveluasumisesta ja laitoshoidosta.

Maksua määrättäessä otetaan huomioon asiakkaan tulot sekä muita maksukykyyn vaikuttavia tekijöitä.

Mitä tarkoittaa maksukatto? Säilyykö maksukatto?

Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on nykyisin kalenterivuosittainen maksukatto eli asiakasmaksujen enimmäismäärä. Maksukattoon lasketaan mukaan tietyt asiakkaan maksamat asiakasmaksut. Kun maksukatto ylittyy, maksukattoon sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle pääsääntöisesti maksuttomia kalenterivuoden loppuun saakka.

Maksukatto säilyy myös uudistuksessa. Asiakasmaksujen enimmäismäärä asiakkaalle on nyt 683 euroa kalenterivuoden aikana.

Asiakkaan on seurattava itse maksukaton täyttymistä.

Jos palvelun käyttäjä on kalenterivuoden aikana suorittanut maksukattoon sisältyvistä palveluista maksuja enemmän kuin 683 euroa, hänellä on oikeus saada liikaa suoritetut maksut takaisin.

Millaisia muutoksia maksukattoon tulee?

Maksukattoon sisällytettävien palvelujen määrä laajenee uudistuksessa. Uusina maksuina lasketaan mukaan suun terveydenhuollon käynti- ja toimenpidemaksut, tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut, terapioista perityt maksut sekä toimeentulotuella maksetut maksut.

Maksukaton täyttymisen kannalta ei olisi jatkossa merkitystä myöskään sillä, onko kysymys ollut perinteisestä käyntiasioinnista vai onko palvelu annettu etäyhteyksien avulla.

Heikentääkö vai parantaako uudistus asiakkaiden asemaa? Pysyykö se ennallaan?

Asiakasmaksulakiehdotus sisältää useita asiakkaan asemaa parantavia säännöksiä. Sen voidaan kokonaisuutena katsoa parantavan asiakkaan asemaa.

Maksukattoa koskevilla muutosehdotuksilla parannettaisiin asiakkaiden taloudellista asemaa. Tämä koskee erityisesti niitä asiakkaita, jotka käyttävät palveluja runsaasti. Maksukaton laajennusten myötä nykyistä useamman asiakkaan maksukatto täyttyisi kalenterivuoden aikana ja samalla sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä asiakkaille aiheutuva maksurasitus pienentyisi.

Asiakkaiden asemaa parantaa myös se, että maksuttomien palvelujen määrää lisätään.

Miten uudistus vaikuttaa pitkäaikaisen asumisen maksuihin?

Palveluasumisen maksuista ei ole nimenomaista sääntelyä voimassa olevassa asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa. Palveluasumisen maksut ovat tästä johtuen vaihdelleet suuresti kuntien välillä ja osittain myös kuntien sisällä.

Palveluasumisesta perittävät maksut ovat nykyisin voineet vaihdella myös sen mukaan, onko kyseessä niin sanottu tavallinen palveluasuminen vai ympärivuorokautinen, tehostettu palveluasuminen.

Nyt asiakasmaksulakiin lisättäisiin säännökset pitkäaikaisten asumispalvelujen asiakasmaksuista.

Maksuja myös yhdenmukaistettaisiin. Maksut määräytyisivät nykyistä yhdenmukaisimmin perustein ikäihmisten avohoidossa eli kotiin annettavissa palveluissa ja palveluasuntoon annettavissa palveluissa.

Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen maksuista säädettäisiin puolestaan pitkälti vastaavasti kuin pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista. Tällä tavoin intensiivisen hoidon ja huolenpidon tarpeessa olevien asiakkaiden maksut perittäisiin mahdollisimman yhdenmukaisin perustein.

Maksukyvyn mukaan määräytyvien maksujen perusteena olisivat jatkuvat tai toistuvasti saadut tulot, kuten nykyisinkin. Maksun perusteena oleviin tuloihin ehdotetaan eräitä tarkistuksia. Varallisuutta ei huomioitaisi jatkossakaan maksua määrättäessä.

Onko asiakasmaksulain uudistus sidottu sote-uudistukseen? Vaikuttavatko sote-uudistuksen linjaukset asiakasmaksujen sääntelyyn?

Ehdotetun asiakasmaksulain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan jo ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Siksi esityksessä ei ehdoteta tältä osin muutoksia nykytilaan, vaan asiakasmaksujen perintä säilyisi toistaiseksi kunnilla.

Kokonaisuudistus on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa samalla, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään kunnilta maakunnille. Nyt annettavan esityksen tarkoituksena on varmistaa, että asiakasmaksulainsäädännön kiireellisimmät uudistustarpeet saadaan toteutettua mahdollisimman pian.

Miten lääkäri- ja sairaanhoitajakäynneistä perittävät maksut muuttuvat?

Perusterveydenhuollon hoitajavastaanotoista ei jatkossa voisi periä asiakasmaksuja.

Lääkärikäyntejä ei säädettäisi maksuttomiksi. Niin sanottuun välikattoon ei kuitenkaan ole tulossa muutosta. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossakin niissä kunnissa, joissa sovelletaan lääkärikäynteihin ns. kolmen kerran välikattoa, saa periä maksun vain kolmelta ensimmäiseltä lääkärikäynniltä kalenterivuodessa.

Miksi myös lääkärikäyntejä ei muuteta maksuttomiksi?

Asiakasmaksulain uudistamiseen on varattu hallitusohjelmassa 45 miljoonaa euroa, mikä ei riitä lääkärikäyntien säätämiseen maksuttomaksi, kun huomioon otetaan myös muut kiireelliset muutostarpeet. Hoitajavastaanottojen maksuttomuudella pyritään kuitenkin vähentämään hoitoon hakeutumisen aiheuttamaa taloudellista rasitusta ja parantamaan ihmisten terveyttä.

Puututaanko uudistuksessa hengityslaitetta käyttävien henkilöiden asemaan?

Uudistuksessa ei puututa hengityslaitetta käyttävien henkilöiden asemaan.

Millaisessa aikataulussa lakivalmistelu etenee?

Luonnos hallituksen esitykseksi on lausuntokierroksella keväällä 2020. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokaudella 2020.

Lisätietoja

Laura Terho, hallitussihteeri 
sosiaali- ja terveysministeriö, Hyvinvointi- ja palveluosasto / HPO, Asiakkuus ja toimintaympäristö -yksikkö / ASTO, Asiakkaat-tulosryhmä / ASI 0295163550