Työympäristötyön erityisansiomitalit

Sosiaali- ja terveysministeriö 5.6.2002 9.00
Tiedote 166/2002

Peruspalveluministeri Eva Biaudet luovutti kultaiset työympäristötyön erityisansiomitalit Lääkintäeverstiluutnantti Heikki Lehdelle, ylitarkastaja Seppo Heinilälle ja työsuojelusihteeri Veijo Huotarille erityisen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta valtakunnallisesta työstä työympäristön kehittämiseksi.

Mitalit myöntää työsuojeluasioista vastaava ministeri Tapaturmavakuutuslaitosten liiton yhteydessä toimivan työympäristömitalitoimikunnan esityksestä. Aiemmin työympäristötyön erityisansiomitalin ovat saaneet työterveyshoitaja Satu Kanerva, suojelupäällikkö Väinö Kontio, professori Jorma Saari, johtava lääkäri Paavo Sillanpää, DI Matti Tammi, pääjohtaja Jorma Rantanen, turvallisuusjohtaja Jukka Tamminen sekä toiminnanjohtaja Pirkko Lahti. Naisia ei tällä kertaa mitalinsaajien joukossa ollut, koska yhtään naista ei oltu ehdotettu.

Varusmiesten hyvinvointi Heikki Lehden erityisosaamista

Lääkintäeverstiluutnantti Heikki Lehti (synt. 29.5.1942) Helsingin Ilmatorjuntarykmentistä on työskennellyt lääkärinä aktiivisesti ja tuloksekkaasti työympäristön hyvinvoinnin kehittämiseksi ja edistämiseksi. Hänen tutkimuksensa tupailman laadusta ja sen parantamisesta ovat johtaneet merkittäviin tuloksiin ja vähentäneet varusmiesten sairastamista.

Myös liikuntaelinvammojen ehkäisyssä Heikki Lehti on tehnyt pitkäjänteistä ja tuloksellista työtä. Hän on kehittänyt mm. menetelmiä rasitusmurtumien ehkäisyyn. Meluvammojen ehkäisyssä ja torjunnassa Heikki Lehti on niin ikään toiminut aktiivisesti. Koulutuksen, riittävän tehokkaiden kuulosuojainten ja varomääräysten noudattamisen avulla kuulovammoja on saatu vähenemään.

Lehti on johtanut ja tukenut henkilökunnan, kouluttajien ja varusmiesten systemaattista ensiapukoulutusta. Lisäksi hän on tehnyt pilottityötä atk-järjestelmien käyttöönotossa ja soveltamisessa Helsingin Ilmatorjuntarykmentin terveysasemalla ja näin ollut mahdollistamassa toiminnan laadun parantamista tulosten seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin kautta. Heikki Lehdeltä on ilmestynyt useita julkaisuja edellä mainituista aiheista. Puolustusvoimien palveluksessa Lehti on toiminut vuodesta 1983 alkaen.

Seppo Heinilällä työ ja järjestötoiminta täydentävät saumattomasti toisiaan

Ylitarkastaja Seppo Heinilän (synt. 10.11.1939) työsuojelu-ura on kestänyt jo lähes 30 vuotta. Terveysteknikoksi valmistunut Heinilä aloitti vuonna 1973 Helsingin kaupungin terveydenhuoltoviraston työsuojelutarkastajana. Nykyisessä toimessaan, Turun ja Porin työsuojelupiirin ylitarkastajana hän on toiminut vuodesta 1988 lähtien. Oman työnsä ohella Seppo Heinilä on toiminut lukuisissa työsuojeluun liittyvissä tehtävissä.

Yksi keskeinen työsuojelun kehittämiseen liittyvä tehtävä Heinilällä on ollut STTK:oon kuuluvan Työsuojeluhallinnon Tekniset TSHT ry:n puheenjohtajuus, jota hän on hoitanut yhdistyksen perustamisesta, vuodesta 1988 lähtien. TSHT:iin kuuluu noin 230 jäsentä eli puolet työsuojelun piirihallinnon henkilöstöstä ja sen tärkeimpiä tehtäviä ovat henkilöstön toimintamahdollisuuksien kehittäminen sekä aktiivinen osallistuminen paikallisella ja valtakunnallisella tasolla tapahtuviin työsuojelun kehittämissuunnitelmiin. Seppo Heinilä on TSHT:n puheenjohtajuuskautensa aikana ollut monesti kovan paikan edessä luomassa koko työsuojeluhallinnon, mutta erityisesti jokaisen työsuojelutarkastajan työn onnistumisen kannalta järkeviä ja tulevaisuutta rakentavia ratkaisuja.

Seppo Heinilä on vuosien varrella kuulunut useiden yhdistysten ja liittojen hallituksiin, johtokuntiin ja valiokuntiin. Työ ja järjestötoiminta ovat saumattomasti täydentäneet toisiaan. Ammattiyhdistysliikkeen ja viranomaistoiminnan tavoitteet ovat hyvin lähellä toisiaan, kun puhutaan työoloista, koneiden turvallisuudesta, kemiallisista suojalaitteista tai työssä jaksamisesta, ikääntymisestä, henkisestä hyvinvoinnista, ylitöiden seurannasta tai vaikkapa väkivallan uhkasta työssä.

Työsuojelun kehittäminen Veijo Huotarin uran kantava tekijä

Rakennusliiton työsuojelusihteeri Veijo Huotari (synt. 3.10.1946) on ansiokkaasti vaikuttanut rakennusalan työturvallisuuden kehittämiseen erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Hänen panoksensa koko SAK:n alojen työsuojelun tavoitteiden asettamisessa on ollut merkittävä. Työsuojelun kehittäminen on ollut hänen koko työuransa kantava tekijä. Veijo Huotarin pitkä oma käytännön kokemus rakennusalalla näkyy hänen tehokkaassa toiminnassaan rakennusalan yhä lisääntyvien työsuojeluongelmien ratkaisupyrkimyksissä.

Huotari otti työterveyden suojelemisen osaksi työsuojelutyötä jo ennen työterveyshuollon lainsäädännön aikaansaamista. Hän piti tärkeänä kiinnittää huomiota mm. maalien terveysvaikutuksiin, mikä johti alalla aikanaan niin sanottuun maaliboikottiin niiden tuotteiden osalta, joiden terveydelle haitallisia aineita ei oltu merkitty työntekijöille tunnistettavasti.

Veijo Huotari on vastannut rakennusalan työehtosopimusten työsuojelua koskevien määräysten kehittämisestä. Samoin jatkuva yhteydenpito rakennusalan työsuojeluvaltuutettuihin ja heidän koulutuksensa kehittäminen kuuluu Huotarin liittokohtaisiin tehtäviin. Hän on toiminut aktiivisesti erilaisten työsuojeluun liittyvien valtakunnallisten työryhmien, komiteoiden ja neuvottelukuntien taustalla ja vaikuttanut SAK:n kautta erityisesti lainsäädännöllisten ja muiden työsuojeluun liittyvien hankkeiden kehittämisessä ja valmisteluissa. Veijo Huotarilla on erityistä pitkäjänteisyyttä, diplomaattisia neuvottelutaitoja, rakennusalan erityispiirteiden tuntemusta sekä työsuojelupolitiikan pelisäännöt hallussa, mikä on osaltaan mahdollistanut viime vuosien positiivisen kehityksen.