Työeläkkeiden pohjaosakorvaus vahvistettiin

Sosiaali- ja terveysministeriö 25.7.2002 10.30
Tiedote 205/2002

Työeläkettä korotetaan osalla eläkkeensaajista kansan- ja työeläkkeen kaksinkertaisen yhteensovituksen takia 5 - 50 eurolla kuukaudessa. Korotuksen suuruus riippuu henkilön työeläkkeen tasosta. Hallitus päätti torstaina 25. heinäkuuta esittää, että presidentti vahvistaisi asiaan liittyvät lait. Presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina.

Korvaukseen ovat oikeutettuja ne eläkkeensaajat, joiden työeläkettä on ensin vähennetty kansaneläkkeen pohjaosan takia ja joilta on sittemmin poistettu myös maksussa ollut kansaneläkkeen pohjaosa. Ehtona on lisäksi, että työeläkkeen maksu on alkanut 1.7.1975 - 31.12.1995 välisenä aikana. Pohjaosakorvaus koskee sekä julkisen että yksityisen puolen työeläkkeitä. Korvaukseen oikeutettuja on yhteensä noin 115 000. Hallituksen ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat sopivat pohjaosakorvauksista ja niissä käytettävistä periaatteista joulukuussa 2001.

Pohjaosakorvaus maksuun lokakuussa 2003

Eläkkeen korotuksen mitoittamisessa on päädytty viiden euron (noin 30 markan) vähimmäiskorotukseen. Korotus on korkeintaan 50 euroa (noin 300 markkaa). Korotusta maksetaan 1. lokakuuta2003 alkaen

Korotuksen suuruus määräytyy julkisella puolella keskimääräisen laskentakaavan perusteella. Näin ollen osa eläkkeensaajista voi saada todellista menetystä hieman suuremman ja osa hieman pienemmän korvauksen. Mikäli tarkka rahamäärä laskettaisiin, tämä aiheuttaisi erittäin suuren työmäärän ja suuret kustannukset työeläkelaitoksille sekä hidastaisi uusien eläkehakemusten käsittelyä. Vanhimmista julkisen puolen työeläkkeistä ei ole kattavia rekisteritietoja.

Pohjaosakorvaus liitetään osaksi työeläkettä. Kansaneläke tai eläkkeensaajan asumistuki eivät pienene korvauksen johdosta. Korotusta koskevaan työeläkelaitoksen päätökseen on mahdollisuus hakea muutosta.

Korvauksen taustaa

Korvauksen taustalla ovat kansan- ja työeläkkeiden yhteensovitussäännöt. Ne yhdessä vuonna 1996 aloitetun pohjaosaleikkauksen seurauksena aiheuttivat osalle työeläkkeen saajista kaksinkertaisen eläkkeiden leikkautumisen. Käytössä ollut ns. pohjaosavähennys pienensi työeläkettä, koska muutoin eläke yhdessä pohjaosan kanssa olisi ollut enemmän kuin laissa sallittu 60 tai 66 prosenttia eläkepalkasta. Vuonna 1996 tehdyn lakimuutoksen jälkeen kansaneläkkeen pohjaosa lakkautettiin asteittain. Eläkkeensaajat ovat kokeneet epäoikeudenmukaiseksi ns. kaksinkertaisen leikkauksen.

Korvauksesta aiheutuu aluksi noin 50 miljoonan euron vuosittaiset lisämenot eläkkeisiin. Kustannukset supistuvat vähitellen niin, että vuonna 2015 menolisäys on 32 miljoonaa euroa, vuonna 2020 enää 20 miljoonaa euroa ja vuonna 2040 kaksi miljoonaa euroa.

Korvauspäätökset ensi vuoden aikana

Pohjaosakorvausta ei kenenkään tarvitse erikseen hakea, vaan se lasketaan työeläkelaitoksissa. Eläkkeensaaja saa 1.10.2003 mennessä kirjallisen päätöksen postitse kotiinsa. Eläketurvakeskus alkaa vuodenvaihteen tienoilla toimittaa tietoja korvaukseen oikeutetuista työeläkelaitoksille. Eläkelaitokset aloittavat päätösten käsittelyn vuoden 2003 alussa. Tätä ennen ei korvauspäätöksiävoi tehdä, koska tietoja korvaukseen oikeutetuista ei ole ennen vuodenvaihdetta saatavissa. Ensimmäiset korvauspäätökset ovat todennäköisesti valmiita alkukeväästä 2003 ja loput lokakuun alkuun 2003 mennessä.

Mikäli eläkkeensaaja, joka mielestään saattaisi olla korvaukseen oikeutettu, ei ole saanut korvauspäätöstä 1.10.2003 mennessä, hän voi ottaa yhteyttä omaan työeläkeyhtiöönsä tai Eläketurvakeskukseen - virkamieseläkettä saava Kuntien Eläkevakuutukseen tai Valtiokonttoriin. Ennen lokakuuta 2003 tehdyt yhteydenotot hidastavat eläkepäätösten käsittelyä. Jos korotuksen maksu viivästyy, eläkkeensaajalla on oikeus työeläkelakien mukaiseen viivästyskorotukseen.