FI SV

Tutkimusten mukaan aktiivimalli on alentanut monen työttömyysetuuksia

Sosiaali- ja terveysministeriö 16.5.2019 12.04
Uutinen
Tutkimusten mukaan aktiivimalli on alentanut monen työttömyysetuuksia

Vuoden 2018 alussa voimaan tullut aktiivimalli on vaikuttanut sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan että peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajiin. Tiedot käyvät ilmi sekä Kelan että Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tänään julkaisemista selvityksistä, joissa pohditaan aktiivimallin vaikutuksia työttömyysetuuksiin.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tekemässä selvityksessä keskitytään ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajiin ja laskelmat perustuvat Finanssivalvonnan (Fiva) rekisteritietoihin. Kelan selvityksessä on hyödynnetty Kelan tilastorekistereitä, joista käy ilmi peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavien tilanne. Aktiivimallin vaikutuksia on arvioitu työttömien ryhmissä, jotka poikkeavat toisistaan mm. iän, sukupuolen, asuinalueen ja aiemman työttömyyshistorian mukaan. Kelan selvityksessä on huomioitu lisäksi muun muassa perustoimeentulotuen saanti. Selvitykset on toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta.

VATT:n tekemän selvityksen mukaan aktiivimalli alensi ensimmäisen tarkastelujakson jälkeen ansiosidonnaista työttömyysturvaa 52 %:lta niistä, jotka olivat kokonaan työttömänä mallin voimaantullessa. Vuoden 2018 alkupuoliskolla työttömäksi jääneistä 36 % sai alennettua ansiosidonnaista päivärahaa aktiivimallin toisella tarkastelujaksolla.

Kelan mukaan ensimmäisen tarkastelujakson aloittaneista työmarkkinatuen saajista 39 % täytti aktiivisuusehdon ja 35 % jätti sen täyttämättä. Nämä osuudet säilyivät lähes samana vielä kolmannella tarkastelujaksolla. Peruspäivärahan saajista 27 % täytti aktiivisuusehdon ja 30 % jätti sen täyttämättä ensimmäisellä tarkastelujaksolla. Lähes 30 % täytti aktiivisuusehdon vielä kolmannella tarkastelujaksolla. Työttömät, jotka saivat myös perustoimeentulotukea, täyttivät aktiivisuusehdon pelkkää työttömyysetuutta saavia useammin.

Molemmissa selvityksissä todetaan, että aktiivimallin aktiivisuusehdon täyttäminen on ollut hankalaa Uudellamaalla. Tämä siitäkin huolimatta, että pääkaupunkiseudun työmarkkinat ovat työllistäneet ihmisiä aiempaa paremmin. VATT:n selvityksen mukaan pienin todennäköisyys aktiivimalliin perustuvaan päivärahan alentamiseen on ollut Pohjanmaalla. Kelan selvityksessä todetaan, että aktiivisuusedellytyksen täyttäneiden osuus on suurempi Länsi-Suomessa kuin Itä-Suomessa.

Ansiosidonnaisen päivärahan alentamisen riski on keskimääräistä alhaisempi aloilla, joilla on tarjolla paljon lyhyitä sijaisuuksia ja osa-aikatöitä. Näitä ovat esimerkiksi opetusala, terveydenhuolto ja vähittäiskauppa. Ikäryhmittäin korkein riski joutua työttömyysetuuden alentamisen kohteeksi on 55-64 –vuotiailla. Naisten työttömyysetuutta alennettiin harvemmin kuin miesten. Kelan tilastojen mukaan pidempään Kelan työttömyysetuutta saaneilla on suurempi todennäköisyys täyttää aktiivisuusehto kuin lyhyemmän aikaa työttömyysetuutta saaneilla.

Selvityksissä todetaan, että aktiivimallin vaikutusten arviointi on vaikeaa, koska malli koski lähes kaikki työttömiä ja koska malli otettiin käyttöön noususuhdanteessa.

Vuoden 2018 valussa voimaan tulleen aktiivimallin tavoitteena on lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyysjakson ajan. Eduskunta edellytti hyväksyessään lain, että sen vaikutuksia tulee seurata tarkasti.

Lisätietoja

selvityksistä

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus: tutkimusprofessori Tomi Kyyrä, puh. 0295 519 427, [email protected]

Kelan tutkimus: tutkija Viveka Tschamurov, puh. 050 551 8008, [email protected]

aktiivimallin lainsäädännöstä

sosiaali- ja terveysministeriö: hallitusneuvos Marjaana Maisonlahti, puh. 0295 163 288, [email protected]