Terveydenhuolto 2000-luvulle -hankkeen arviointi

Sosiaali- ja terveysministeriö 29.5.2002 6.30
Tiedote 167/2002

Sosiaali- ja terveysministeriön vuosina 1998-2001 toteuttaman valtakunnallisen Terveydenhuolto 2000-luvulle hankkeen toimeenpano on arvioitu. Terveydenhuolto 2000 -luvulle hankkeessa esitettiin 32 toimenpidettä, jotka ryhmittyivät seitsemäksi toimenpidekokonaisuudeksi:1) terveydenhuollon eettinen arviointi ja ohjaus2) potilaan aseman vahvistaminen3) terveyden edistäminen4) palvelurakenteen korjaaminen ja avohoidon vahvistaminen5) terveyspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen6) ammatillisen osaamisen kehittäminen terveydenhuollossa7) terveyspalveluiden rahoituksen turvaaminen ja kustannusten hallinta

Hankkeen arvioinnissa keskityttiin 23 toimenpiteeseen, joissa keskeinen toimeenpanovastuu oli kunnilla ja sairaanhoitopiireillä sekä terveydenhuollon toimintayksiköillä.

Arvioinnin tulokset

Terveydenhuolto 2000-luvulle -hankkeen viisi yhteistyöryhmää viidellä yhteistyöalueella (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Sisä-Suomi ja Pohjanmaa, Keski- ja Itä-Suomi sekä Pohjois-Suomi) valitsivat itse toimenpide-ehdotuksista ne, joita he halusivat ensisijaisesti kehittää ja määrittelivät sen jälkeen tarvittavat toimenpiteet. Tämä oli myös ohjelman toimeenpanon vahvuus: yhteistyöryhmät sitoutuivat itse muotoilemiinsa ja tärkeiksi kokemiinsa tavoitteisiin. Arvioijat totesivat tässä lähestymistavassa myös ongelmia: alueellisen näkemyksen ja yhteisten tavoitteiden muotoilu olisi edellyttänyt enemmän yhdessä työskentelyä, aikaa ja voimavaroja. Hanke ei tuonut terveyskeskuksille ja sairaaloille lisää henkilökuntaa tai rahaa, joten tavoitteita ei aina voitu toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Arvioijat saivat viideltä yhteistyöalueelta 174 terveyspalvelujen parantamishanke-ehdotusta.. Neljäsosa hankkeista oli alkanut Terveydenhuolto 2000 -luvulle -hankkeen vaikutuksesta ja kolmasosa hankkeista oli laajentunut tai jatkunut samasta syystä. TH-2000-luvulle -hankkeella ei ollut vaikutusta 40 prosenttiin yhteistyöalueilla käynnissä oleviin hankkeisiin. Arvioijat näkevät TH 2000-luvulle -hankkeen selvänä hyötynä sen, että se vahvisti terveyspoliittisesti tärkeiden hankkeiden toteuttamista ja kehitti yhteistyöalueiden työntekijöiden verkottumista ja lisäsi heidän osallistumistaan alueelliseen yhteistyöhön. Alueelliset yhteistyöryhmät tuottivat runsaasti selvityksiä ja suosituksia terveydenhuollon alueellista kehittämistä varten. Niiden mahdolliset vaikutukset alueelliseen kehittymiseen näkyvät vasta myöhemmin.

Poikkileikkaus terveyskeskusten tilanteeseen

Vuonna 2001 kaikille terveyskeskuksille tehdyn kyselyn mukaan terveyskeskuksissa valtakunnallista Terveydenhuolto 2000-luvulle -hanketta ja sen valtakunnallisia toimenpidetavoitteita ei tunnettu hyvin: useamman kuin joka toisen terveyskeskuksen henkilöstö tunsi valtakunnalliset tavoitteet melko huonosti ja vajaa neljännes tunsi ne melko hyvin. Alueelliset tavoitteet tunnettiin terveyskeskuksissa hieman paremmin.

Terveyskeskuksissa toteutettiin eniten väestövastuuseen ja laadunhallintaan liittyvää kehittämistoimintaa, joita toteutti noin viidennes terveyskeskuksista. Terveyden edistämistä tukevaa poikkihallinnolliseen yhteistyöhön liittyvää kehittämistoimintaa oli noin 15 prosentissa terveyskeskuksista ja kotona asumiseen sekä potilaiden omatoimisuuteen liittyvää kehittämistä noin 13 prosentissa terveyskeskuksista.

Terveyskeskukset itse arvioivat palvelujensa toimivan paremmin kuin esimerkiksi julkisesta keskustelusta saadun mielikuvan perusteella olisi voinut odottaa. Terveyskeskuksissa oli käynnissä myös runsaasti kehittämishankkeita, vaikkakin terveyskeskukset tunsivat TH 2000 -luvulle hankkeen huonosti ja arvioivat sen vaikutukset toimintaansa vähäisiksi.

Lähes kaikissa terveyskeskuksissa käytettiin sähköisiä potilastietojärjestelmiä, ja noin puolessa terveyskeskuksista oli toimivat ja yhteensopivat sähköiset yhteydet sairaaloihin.

Lähes joka neljännen terveyskeskuksen mukaan kehittämistoimia haittasi resurssipula. Avokysymyksessä mainittiin erikseen aikapula (19 %), lääkäripula (8 %) ja henkilöstöpula (7 %). Henkilökunnan vastustus vaikeutti kehittämistyötä 6 prosentin mukaan ja yhteistyövaikeuksia oli 4 prosentilla terveyskeskuksista.

Noin viidesosa terveyskeskuksista oli sitä mieltä, että valtion ohjausta pitäisi selvästi lisätä vastaavanlaisissa hankkeissa tulevaisuudessa, kolmasosan mielestä sitä tulisi lisätä jonkin verran ja kolmasosan mielestä ei ollenkaan.

Ohjelman arvioivat ja lisätietoja antavat:

Erikoistutkija Kirsi Viisainen, Stakes
Puh. 09-3967 2248

Tutkija Ulla Saalasti-Koskinen, Stakes
Puh. 09-3967 2319 tai 040 516 1860

Tutkimuspäällikkö Marja-Leena Perälä, Stakes
Puh. 09-3967 2247 tai 040 523 5964

Professori Juha Kinnunen, Kuopion yliopisto
Puh. 017-162 616 tai 040 567 5415

Tulosaluejohtaja Juha Teperi, Stakes
Puh. 09-3967 2263 tai 040 513 3714