Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen

Sosiaali- ja terveysministeriö 17.7.2015 14.38
Uutinen

Projektipäällikkö Mia Teräsaho kertoo mistä TASURI-hankkeessa on kyse ja miten tasa-arvoa lisätään johtajien urakehityksessä ja rekrytoinnissa.

Tekstiversio haastattelusta

Mistä TASURI-hankkeessa on kyse?

TASURI, eli Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen -hankkeen tavoitteena on lisätä sukupuolten tasa-arvon edustusta yritysten ylimmässä johdossa. Hanke käynnistyi marraskuussa 2013 ja jatkuu vuoden 2015 syyskuun loppuun saakka.

Hankkeen toiminta tukee edellisen hallituksen tasa-arvo-ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä. Hanketta toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikössä. Hanke saa osarahoitusta Euroopan Unionin Progress -ohjelmasta, josta rahoitetaan noin 15 saman aihealueen hanketta eri EU-maissa.

Kesäkuun lopulla julkaistiin tilastoselvitys naisten ja miesten edustuksesta yritysten johdossa. Mitä uutta tietoa selvitys tuotti?

Tilastokeskuksen tekemässä selvityksessä, Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa, tarkisteltiin naisten ja miesten osuuksia pörssiyhtiöiden, suurimpien listaamattomien yhtiöiden ja valtio-omisteisten yhtiöiden ylimmässä ja keskijohdossa. Listaamattomista yhtiöistä ei ole ollut aiemmin paljoa tietoa saatavilla, joten niistä nyt saatu tieto on uutta. Myös keskijohdon tilanteesta on aiemmin ollut vain vähän tietoa saatavilla.

Selvitys sisältää ajallisen tarkastelun lisäksi monipuolisten taustamuuttujien tarkastelun. Aiemmin näin kattavaa tilastoselvitystä tästä aiheesta ei ole tehty. Eri tahot ovat tuottaneet selvityksiä, mutta tiedot ovat olleet hajallaan.

Lisäksi julkaistiin tutkimus yritysten ylimmän johdon rekrytointikäytännöistä. Miksi rekrytointikäytäntöjä on tärkeää tutkia?

Yritysten ylimmän johdon rekrytointikäytäntöjä on tutkittu Suomessa melko vähän sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta, joten Tampereen yliopiston tuottama tutkimus, Sukupuolten tasa-arvo yritysten ylimmän johdon rekrytoinneissa, tuottaa uutta tietoa aiheesta.

Ylimmän johdon rekrytointikäytäntöjä on tärkeää tutkia, jotta käytännöt saadaan läpinäkyvämmiksi, rekrytointipäätökset avoimemmiksi ja havaitaan kehittämiskohteita sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

Tutkimuksen kohteena olivat pörssiyhtiöiden ja valtio-omisteisten yritysten ylimmän johdon lisäksi suorahakuyritykset, joiden toimintaa ylimmän johdon rekrytointikäytännöissä ja -prosesseissa ei myöskään ole aiemmin Suomessa kovin paljon tutkittu.

Rekrytointitutkimusraportti sisältää myös kehittämisehdotukset yrityksille ja suorahakuyrityksille siitä, miten ottaa sukupuolten tasa-arvo huomioon ylimmän johdon rekrytoinneissa. Esimerkiksi yhtenä suosituksena esitetään, että niin kutsutuilla pitkillä ja lyhyillä ehdokaslistoilla otetaan mukaan sekä naisia ja miehiä ja myös huomioidaan, että tehdään laajaa ja systemaattista rekrytointia ja hakua, kun etsitään potentiaalisia henkilöitä, eikä vain valita olemassa olevista verkostoista.

Mitkä ovat keskeisiä tuloksia tutkimusraporteissa?

Keskeisimpinä tuloksina esimerkiksi rekrytointitutkimukseen haastatelluista selvisi, että yrityksissä on tehty paljon sukupuolten tasa-arvon edistämiseen tähtäävää toimintaa, myös yritysjohdon rekrytointiin liittyen. Tämä ei kuitenkaan näy yrityksissä ulospäin, esimerkiksi yritysten strategisissa asiakirjoissa tai verkkosivuilla. Yritysten olisi hyvä hyödyntää näitä julkisuus- ja työnantajakuvan luomisessa.

Myös molemmissa sekä tilastoselvityksessä että rekrytointitutkimuksessa on havaintona se, että ylimpään johtoon edetään edelleen hyvin miehille tyypillisempää urapolkua ja koulutustaustaa. Tilastoselvitys osoitti myös sen, että johtajien yleisin koulutus on tekniseltä alalta. Johtajanaisten koulutus oli monipuolisempaa kuin miesten.

Kuitenkin näyttää siltä, että naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa ei parane itsestään ajan myötä, koska tilastoselvitys osoitti, että nuoremmissa ikäluokissa naisten osuus ei ollut kovin paljon parempi kuin vanhemmissa ikäluokissa.

Miten TASURI:n tuloksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen?

Tavoitteena on, että TASURI-hankkeen tulokset leviävät mahdollisimman laajalle yhteistyöverkostojemme välityksellä. Verkostot ovat olleet keskeinen osa TASURI-hankkeen toimintaa ja aktiivisten yhteistyötahojen avulla TASURI-hanke on saavuttanut erinomaisia tuloksia.

TASURI-hankkeen tilastoselvitys on toiminut tausta-aineistona TASURI-hankkeen tilastotyöryhmälle, jossa annetaan syksyn 2015 alussa kehittämisehdotukset sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen tuottamiseen säännöllisesti. Tavoitteena on myös, että tilastotyöryhmä eli johtajuustilastoja tuottavien tahojen verkostoyhteistyö jatkuu TASURI-hankkeen jälkeen.

TASURI-hankkeen materiaaleja ja toiminnasta enemmän voi lukea TASURI-hankkeen nettisivuilta www.stm.fi/tasuri.

Video: Kimmo Vainikainen