FI SV

Sosiaaliset luotot ehkäisevät vähävaraisten ylivelkaantumista

Sosiaali- ja terveysministeriö 18.3.2015 15.00
Tiedote

Sosiaalisten luottojen myöntäminen on havaittu tärkeäksi keinoksi vähävaraisten ylivelkaantumisen ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Aihetta sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvittänyt oikeustieteen tohtori Kirsti Rissanen esittää, että sosiaalinen luototus olisi otettava käyttöön koko maassa lainsäädäntöä uudistamalla. Rissanen luovutti selvityksensä peruspalveluministeri Susanna Huoviselle keskiviikkona 18. maaliskuuta.

Kunnat voivat myöntää sosiaalista luottoa sellaiselle asukkaalleen, jolla ei ole vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa muulla tavoin, mutta jolla kuitenkin on kyky suoriutua takaisinmaksusta. Kun otetaan huomioon vähävaraisten henkilöiden velkavaikeuksien yleisyys sekä niistä johtuvat terveysriskit ja sosiaaliset ongelmat, olisi tarpeen varmistaa sosiaalisen luototuksen asema sosiaalihuollossa ja saada luotto käyttöön koko maassa. Tällä hetkellä noin kolmekymmentä kuntaa tarjoaa asukkailleen sosiaalisia luottoja. Lain mukaan luototus on kunnalle vapaaehtoinen sosiaalipalvelu.

Selvityksen mukaan asiakastyö ja luototuksen rahaliikenne olisi toteutettava jatkossa toisistaan erillään, jotta luotot saataisiin käyttöön koko massa. Asiakastyö olisi tarkoituksenmukaista tehdä edelleen osana aikuissosiaalityötä tai talous- ja velkaneuvontaa sekä rahoittaa siten, että kunnat saavat toimintamenoihin peruspalvelujen valtionosuutta. Sosiaalisen luoton rahaliikenteen käsittely tulisi puolestaan järjestää kuntia suurempiin yksiköihin.

Sosiaalisten luottojen rahaliikenteen hoitamiseen ehdotetaan selvitettäväksi kolmea mallia, jotka ovat:

1. Sote-alueen malli, jossa luoton pääoma ja mahdollisten luottotappioiden menot kerätään kunnilta laajemmille alueyksiköille. Yksikkö järjestää luototuksen rahaliikenteen hoitamisen koko alueella. Yksiköt määrittyisivät tulevaisuudessa sote-uudistuksen perusteella.

2. Kela-malli, jossa rahaliikenteen käsittely keskitetään Kelalle. Luottopääoma saataisiin valtion budjetista, mutta kunnat vastaisivat asukkaidensa luotoista aiheutuvista luottotappioista.

3. Takuu-Säätiön malli, jossa luotot käsiteltäisiin erillisessä säätiössä. Samoin kuin Kela-mallissa, sosiaalisten luottojen tarpeen arviointi tehtäisiin kunnassa, jossa laadittaisiin myös luottohakemus perusteluineen. Luottopääoma tulisi valtion budjetista. Luottohakemusten valmistelusta vastaisivat kunnat, jotka saisivat siihen valtionosuutta.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaalisen luototuksen lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta. Selvityshenkilöhankkeeseen osallistuivat myös oikeusministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Lisätietoja

OTT Kirsti Rissanen, p. 0400 812 098, kirsti@rissanen.com