FI SV EN

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2019

Sosiaali- ja terveysministeriö 14.9.2018 13.20
Tiedote 123/2018
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2019

Hallitus ehdottaa budjettiesityksessään, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahat ovat vuonna 2019 viisitoista (15) miljardia euroa.

Se on noin 6,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin työllisyyden kasvusta.

STM:n talousarvioehdotuksessa muun muassa parannetaan adoptio- ja monikkoperheiden sekä rintamaveteraanien asemaa, parannetaan yrittäjien perheenjäsenten oikeutta työttömyysturvaan sekä ehkäistään eriarvoistumista, kun vähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkkeitä korotetaan.

Lisäksi STM:n talousarvioehdotuksessa monikkoperheiden isien isyysrahakautta pidennetään ja lasta yksin huoltavalle äidille annetaan oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin, pidennetään adoptiovanhempainrahakautta sekä laajennetaan kansallista rokotusohjelmaa.

Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vahvistetaan, kun Suomeen perustetaan uusi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoiva lupaviranomainen sekä uusi kansallinen lääkekehityskeskus.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan 16 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 16 prosenttia.

Eriarvoistumista ehkäistään

Vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat, kuntoutusraha ja erityishoitoraha korotetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä vähentää eriarvoisuutta. Päivärahat nousevat 80,50 eurolla kuukaudessa. Tästä aiheutuvat kokonaiskustannukset valtiolle ovat noin 18,9 miljoonaa euroa.

Nuorten ammatillisen kuntouksen kriteerejä lievennetään ja nuorille maksetaan kuntoutusrahaa koko kuntoutuspäätöksen ajalta. Nämä tukevat vaikeassa asemassa olevien nuorten opiskelua ja työllisyyttä. Lisäksi lääkekorvausten vuosittaista omavastuurajaa alennetaan. Tämän vaikutus valtionosuuteen on 5 miljoonaa euroa. Sairausvakuutuskorvauksen maksamista julkisissa tiloissa annettuun yksityiseen hoitoon jatketaan.

Sairauspäivärahan 55 päivän omavastuu poistetaan ja sairauspäiväraha maksetaan samoin periaattein kaikille vähintään vähimmäismääräisenä. Tämä lisää valtion menoja 4,4 miljoonaa euroa.

Sairausvakuutuksen rahoitukseen STM varaa 2,43 miljardia euroa. Se on 306 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2018. Lisäys aiheutuu pääasiassa kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen lisää määrärahan tarvetta 165 miljoonaa euroa vuoden 2018 talousarvioon verrattuna.

Takuueläkkeen korottamiseen hallitus ehdottaa 10 miljoonaa euroa, minkä johdosta takuueläke nousee arviolta 9 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen korotus vähentää perustoimeentulotukimenoa noin 0,7 miljoonalla eurolla. Myös eläketukea, nuorten kuntoutusrahaa sekä ammatillisen kuntoutuksen vähimmäismääräistä päivärahaa korotetaan vastaavasti takuueläkkeen tasolle. Myös eläkkeen lepäämäänjättämisraja nousee takuueläkkeen tasolle. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien eläketukea eli niin sanottua lex Lindströmiä jatketaan.

Eläkkeisiin kokonaisuudessaan STM varaa 4,6 miljardia euroa.

Adoptio- ja monikkoperheiden asemaa parannetaan ja asumiseen perustuvaa sosiaaliturvaa uudistetaan

Monikkoperheiden isille myönnetään isyysraha pidennettynä ja lapsen yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin. Adoptiovanhemman vanhempainrahakautta pidennetään. Kustannusvaikutus valtiolle on yhteensä 0,5 miljoonaa euroa.  Ulkomailta adoptoivien perheiden adoptiotuen nostoon STM varaa 0,3 miljoonaa euroa.

Lisäksi sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahojen määräytymistä koskevia säännöksiä täsmennetään siten, että ansiotyönä ei pidetä kunnallisen luottamustehtävän hoitamista. Muutoksen johdosta vanhempainpäiväraha maksetaan täysimääräisenä niiltä päiviltä, kun vanhempi on luottamustehtävissä.

Asumiseen perustuvaa sosiaaliturvalainsäädäntöä uudistetaan siten, että Suomeen tulevilta työntekijöiltä ei enää edellytetä työsuhteen neljän kuukauden vähimmäiskestoa ja viikkotyöaikaa koskevien vaatimusten täyttämistä, vaan oikeus asumisperusteisiin etuuksiin syntyy vähimmäisansioiden täyttymisen perusteella.  Myös ulkomaalaisten opiskelijoiden oikeutta asumisperusteiseen sosiaaliturvaan helpotetaan. Toisaalta ulkomailla työskentelevien tai asuvien henkilöiden oikeutta Suomen sosiaaliturvaan tiukennetaan. Muutokset vähentävät valtion menoja 0,5 miljoonalla eurolla.

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin ehdotetaan määrärahoja 4,4 miljardia euroa, joka on 57 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2018.

Korkeakouluopiskelijoiden terveyspalveluihin suunnitteilla parannuksia

Hallitus ehdottaa, että vuodesta 2021 lähtien Kela toimii sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestäjänä ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) palvelujen tuottajana. Tämä turvaa ao. opiskelijoille hyvin toimivat ja yhdenvertaiset palvelut ja luo edellytyksiä terveys- ja hyvinvointierojen kaventumiselle. YTHS:n muutoksen valmisteluun on varattu 3 miljoonaa euroa ja Kelan toimintakuluihin 0,9 miljoonaa euroa vuosille 2019 ja 2020.

Turvakotipaikoille lisätään 2 miljoonaa euroa vuoteen 2018 nähden. Näin ollen määräraha nousee yhteensä 19,6 miljoonaan euroon. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon varataan 3 miljoonaa euroa, mikä on sama kuin vuonna 2018. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan on niin ikään sama kuin vuonna 2018 eli noin 29 miljoonaa euroa.

Yrittäjien perheenjäsenten oikeutta työttömyysturvaan helpotetaan

Yrittäjien perheenjäsenten oikeutta työttömyysturvaan helpotetaan. Yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen asema muutetaan yrittäjästä palkansaajaksi. Ei-omistavan perheenjäsenen työssäoloehdoksi säädetään 12 kuukautta. Lisäksi säädetään 12 kuukauden tarkastelujakso, jonka aikana yrittäjän perheenjäsenellä ei ole saanut olla omistusta tai määräysvaltaa yrityksestä. Tähän on varattu 10 miljoonaa euroa.

Lisäksi lyhytkestoisen työn vastaanottamista helpotetaan. Työttömyysetuuden sovittelussa siirrytään nykyisestä tulon ansainta-ajankohdan mukaisesta sovittelusta tulon maksatusajankohdan mukaiseen sovitteluun. Muilta osin etuuden sovittelua koskevat säännökset pysyvät ennallaan. Tähän työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseen STM kohdentaa 20 miljoonaa euroa.

Työttömyysturvaan sosiaali- ja terveysministeriö varaa 2,37 miljardin euron määrärahat. Se on 296 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa. Vähennys johtuu pääasiassa työttömyysasteen alenemisesta. Palkkatuettua työtä rahoitetaan myös vuonna 2019 työttömyysetuusmäärärahoista ja työllisyysmäärärahoista.

Kansallista rokotusohjelmaa laajennetaan

Kansallista rokotusohjelmaa uudistetaan, kun lasten influenssarokotuksia laajennetaan kuuteen ikävuoteen asti. Uudistukseen sosiaali- ja terveysministeriö kohdentaa 1 miljoonaa euroa.

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiselle STM varaa yhteensä 35 miljoonaa euroa. Määräraha säilyy lähes samassa tasossa kuin vuonna 2018.

Suomeen perustetaan uusi lupaviranomainen ja lääkekehityskeskus

Osana terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sosiaali- ja terveysministeriö kohdentaa uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen perustamiseen 3,3 miljoonaa euroa. Uusi lupaviranomainen mahdollistaisi sen, että käyttöluvat sote-tietovarantoihin saisi yhdeltä luukulta ja että tietoja hyödynnettäisiin entistä paremmin sote-uudistuksessa. Lupaviranomainen aloittaa toimintansa vuonna 2019.

Lisäksi STM varaa uuden lääkekehityskeskuksen alkuvaiheen perustamiskustannuksiin 1,5 miljoonaa euroa vuodelle 2019.

Toimenpiteillä tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi sote-tietovarantoja hyödyntävälle terveydenhuollon huippututkimukselle. Lisäksi tavoitteena on sosiaali- ja terveysalaa hyödyttävän uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luominen Suomeen.

Muu tutkimus ja koulutus

Valtio rahoittaa terveydenhuollon yksiköiden yliopistotasoista tutkimusta 21 miljoonalla eurolla ja korvaa terveydenhuollon yksiköiden lääkäri- ja hammaslääkärikoulutusta 96 miljoonalla eurolla. Molemmat säilyisivät suunnilleen edellisvuoden euromäärissä. Koulutuskorvausmäärärahassa on huomioitu 1,3 miljoonaa euroa erikoissosiaalityöntekijöiden koulutukseen. Rikosasioiden sovitteluun STM kohdentaa 0,15 miljoonan euron lisäystä.

Veteraaneille, asevelvollisille ja lähiomaisille tukea

Veteraaneja tuetaan 218,7 miljoonalla eurolla. Se on 28,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2018. Määrärahojen nousu johtuu pääasiassa siitä, että jatkossa rintamaveteraaneille kohdennetaan samat kotiin vietävät palvelut kuin sotainvalideille 1.11.2019 lukien.

Määrärahoista suuntautuu 85,4 miljoonaa sotilasvammakorvauksiin, 38 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin ja 9,5 miljoonaa euroa rintamalisiin sekä 77,9 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin.

Sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja rintama-avustukseen eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille varataan 6,6 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon STM varaa 1,3 miljoonaa euroa.

Asevelvollisuutta suorittaessa vammautuneelle sekä asevelvollisuutta suorittaessa kuolleen lähiomaiselle säädetään uusi lisäkorvaus. Uuden korvauksen kustannukset olisivat noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Korvauksen kustannukset on varattu valtiovarainministeriön pääluokan momentille.

Lomitustoiminta ja sijaisapu

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenevat 8 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja ovat 155 miljoonaa euroa. Vähennys johtuu tarvearvion muutoksesta. Maatalousyrittäjien jaksamista tukevalle Välitä viljelijästä -hankkeelle kohdennetaan 3 miljoonaa euroa.

Avustukset yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille

Avustuksiin yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen STM varaa noin 362 miljoonan euron määrärahaa. Määräraha on 3,9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2018 ja johtuu tarkentuneesta tuottoarviosta ja muiden Veikkaus Oy:n tuotolla rahoitettavien momenttien määrärahatarpeen laskusta.

Sote-uudistus ja palveluiden digitalisointi

Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sote-uudistuksen valmistelua ja maakuntien valmistelun tukemista uudella aikataululla. Ministeriön resursointi uudistuksen valmisteluun on vuoden 2018 tasolla. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ja tukeen kohdennettava rahoitus kuuluu valtiovarainministeriön määrärahoihin, joita ministeriöt käyttävät yhteisesti.

Maakunta- ja sote-uudistuksen kansalliseen tukeen, julkisen hallinnon ja palveluiden digitalisointiin sekä maakuntien ja kansallisten palvelujen edellyttämiin ICT-investointeihin ministeriöt varaavat vuodelle 2019 yhteensä 211 miljoonan euron määrärahan. Heti valinnanvapauslain hyväksymisen jälkeen käynnistetään valinnanvapauspilotit, joilla tuetaan valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta. Pilottien kokonaisrahoitus on 200 miljoonaa euroa.

Lisätietoja

Erityisavustaja Niina Vilkman, p. 0295 163 107 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Kari Synberg, p. 0295 163 106 (yleiset kysymykset) 
Erityisavustaja Elina Das Bhowmik, p. 0295 163 109 (yleiset kysymykset) 
Erityisavustaja Satu Mäki-Lassila, p. 0295 163 110 (yleiset kysymykset)
Osastopäällikkö Kirsi Varhila, p. 0295 163 338 (sote-uudistus ja palvelujärjestelmä)   
Osastopäällikkö Markku Tervahauta, p. 0295 163 167 (palvelut, hyvinvointi ja terveys, ympäristöterveys, STEA, veteraaniasiat)
Osastopäällikkö Outi Antila, p. 0295 163 164 (sosiaalivakuutusasiat)
Johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085 (sosiaalivakuutusasiat, etuudet)
Johtaja Hannu Ijäs, p. 0295 163 248 (takuueläke, sotilastapaturmakorvaukset)
Johtaja Essi Rentola, p. 0295 163 155 (asumiseen perustuva sosiaaliturva)
Strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, p. 0295 163 382 (terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia)
Johtaja Taru Koivisto, p. 0295 163 323 (rokotusohjelma, terveyden edistämisen määrärahat)
Talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (talousarvio) 
Taloussuunnittelupäällikkö Tomas Forsström, p. 0295 163 563 (virastot ja laitokset) 
Neuvotteleva virkamies Susanna Grimm-Vikman, p. 0295 163 172 (sosiaali- ja terveysasiat, kuntien valtionosuudet, työttömyysturva)
Finanssisihteeri Marianne Koivunen, p. 0295 163 573 (sosiaalivakuutus) 
Erityisasiantuntija Taina Korpi , p. 0295 163 166  (valtionavustukset, kuntien valtionosuudet) 
Finanssineuvos Minna Liuttu, p. 0295 163 582 (sosiaalivakuutus)
Neuvotteleva virkamies Lassi Kauttonen, p. 0295 163 577 (STEA-avustukset)
Johtaja Minna Saario, p. 0295 163 146 (sote-uudistus ja palveluiden digitalisointi)
Erityisasiantuntija Jukka Lähesmaa, p. 0295163139 (sote-tiedon käyttölupaviranomainen)

Muualla verkossa

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 (VM)
Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys 2019