Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2018

Sosiaali- ja terveysministeriö 19.9.2017 11.30
Tiedote 122/2017

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ehdottaa eduskunnalle, että ministeriön hallinnonalan määrärahat ovat vuonna 2018 noin 15 miljardia euroa.

Se on noin 0,36 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2017.

Talousarviossa muun muassa lisätään työllisyyttä ja lyhennetään työttömyyden kestoa työttömien aktiivimallilla, puretaan kannustinloukkuja nuorten kuntoutusrahan korotuksella sekä hidastetaan vuokrien ja asumistukimenojen kasvua, kun asumistuki nousee jatkossa elinkustannusindeksin mukaan, enimmäisasumismenot jäädytetään vuodelle 2018 ja otetaan käyttöön osa-asunnon normi.

Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa kehitetään, kun Suomeen perustetaan neurokeskus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoiva lupaviranomainen.

Lisäksi talousarviossa lisätään turvakotipaikkojen määrää, nostetaan sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärää sekä korotetaan takuueläkkeitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan 18 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 14 prosenttia.

Työttömyysmenojen odotetaan alentuvan

Työttömyysasteen odotetaan alentuvan vuonna 2018. Tähän johtaa työllisyystilanteen ennustettu parantuminen ja tavoite lyhentää työttömyysjaksojen kestoa. Työllisyyteen vaikutetaan myös edistämällä osittaista työllistymistä ja yritystoiminnan harjoittamista. Tukemalla etuudensaajien aktiivisuutta täyden työttömyyden vaihtoehtona vähennetään työttömyyden pitkittymistä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä.

Työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi otetaan käyttöön aktiivimalli. Aktiivimalli kannustaa työttömiä työhön ja osallistumaan työllisyyttä edistäviin palveluihin myös lyhyeksi ajaksi. Tämä aktivoi ihmisiä ja vähentää syrjäytymistä.

Lisäksi yritystoiminnan aloittamista työttömyyden aikana helpotetaan sekä ammatillisten valmiuksien parantamista ja yritystoiminnan aloittamista tukevia opintoja edistetään, kun lyhytkestoinen opiskelu tehdään mahdolliseksi ilman, että työtön menettää työttömyysetuuden. Muutokset lisäävät määrärahatarvetta 13,5 miljoonaa euroa vuonna 2018. Lisäksi ammatillisen kuntoutuksen kehittämiseen ja kuntoutukseen pääsemisen kriteerien uudistamiseen on varauduttu 4 miljoonalla eurolla.

Työttömyysturvaan kohdennetaan 2,7 miljardia euroa. Tämä on 168 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2017.

Vähennys johtuu pääasiassa työttömyysasteen alenemisesta.

Kannustinloukkuja puretaan, asumistuki sidotaan elinkustannusindeksiin

Kannustinloukkujen purkamiseksi ja osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotetaan siten, että se säilyy takuueläkkeen tasoisena. Esitys lisää valtion menoja 1,5 miljoonaa euroa.

Työnteon kannattavuuden lisäämiseksi yleinen asumistuki nousee jatkossa elinkustannusindeksin mukaan. Yleisen asumistuen enimmäismenoja korotetaan jatkossa vuokraindeksin sijasta elinkustannusindeksillä. Vuonna 2018 sovelletaan kuitenkin vielä vuoden 2017 enimmäisasumismenoja. Lisäksi yleisessä asumistuessa otetaan käyttöön erillinen enimmäisasumismeno asunnon osaa vuokraavien asumismenolle. Tämä niin sanottu osa-asunnon normi olisi 80 prosenttia nykyisistä enimmäisasumismenoista.  Arvioiden mukaan muutokset hidastavat asumismenojen kasvua yhteensä 28 miljoonalla eurolla vuonna 2018 ja 47 miljoonalla eurolla vuodesta 2019 alkaen.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostamiseen osoitetaan 9,5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa yksinhuoltajakorotukseen noin 5 euron lisäystä kuukaudessa. Äitiysavustuksen päivittämiseen lisätään 1,65 miljoonaa euroa vuositasolla. Tällä pystytään kehittämään muun muassa äitiyspakkauksen sisältöä.

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin varataan 4,3 miljardia euroa. Tämä on 200 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Lisäys aiheutuu pääosin siitä, että opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017.

Sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan määrää nostetaan

Vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan määrää nostetaan siten, että päiväraha olisi nettona riittävän suuri, jotta tuensaajan ei tarvitsisi turvautua perustoimeentulotukeen. Tämä selkeyttää toimeentulotukien hakemista. Vähimmäispäivärahojen korotus lisää valtion menoja 8 miljoonalla eurolla 2018. Yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuaika lyhennetään yhteen päivään, joka rahoitetaan korottamalla yrittäjiltä perittävää päivärahamaksua.

Matkakorvausten ja matkojen välitystoimintaa uudistetaan taksiliikenteen vapautumisen vuoksi.

Sairausvakuutuksen rahoitukseen osoitetaan 2,1 miljardia euroa. Se on 169 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Lisäys aiheutuu pääosin kilpailukykysopimuksesta. Työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen ja pienituloisimpien palkansaajien maksurasituksen kevennys lisää rahoituksen tarvetta 123 miljoonaa euroa vuoteen 2017 verrattuna.

Eläkkeitä korotetaan

Eläkkeisiin varataan 4,6 miljardia euroa. Tämä on 73 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017.

Takuueläkkeen ja siihen kytköksissä olevien etuuksien korottamiseen kohdennetaan 18 miljoonaa euroa. Takuueläke nousee arviolta 15 euroa kuukaudessa. Myös eläkettä saavan hoitotuen perustukea korotetaan 70,52 euroon kuukaudessa. Tämän kustannusvaikutus on 10 miljoonaa euroa. Tuella autetaan vammaista tai pitkäaikaisesti sairasta henkilöä selviytymään jokapäiväisessä elämässä.

Suomeen perustetaan neurokeskus

Osana terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa perustetaan Kansallinen neurokeskus.

Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen perustamiseen kohdennetaan 1,8 miljoonaa euroa. Uusi lupaviranomainen mahdollistaa sen, että käyttöluvat sote-tietovarantoihin saisi yhdeltä luukulta ja että tietoja hyödynnettäisiin entistä paremmin sote-uudistuksessa.

Toimenpiteillä tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainvälisesti halutuksi yhteistyökumppaniksi neurotutkimusta ja sote-tietovarantoja hyödyntävälle terveydenhuollon huippututkimukselle. Lisäksi tavoitteena on sosiaali- ja terveysalaa hyödyttävän uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luominen Suomeen.

Muu tutkimus, kehittäminen ja koulutus

Saattohoidon kehittämiseen kohdennetaan 1 miljoonan euron määräraha, jolla on tarkoitus yhtenäistää perusteet palliatiiviselle hoidolle ja saattohoidolle riippumatta potilaan asuinpaikasta.

Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen on 15 miljoonaa euroa ja valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen 94,7 miljoonaa euroa.

Turvakotipaikkoja lisätään

Jotta turvakotipaikkoja saadaan lisää, turvakotitoiminnan rahoitukseen kohdennetaan 17,6 miljoonan euron määräraha. Summa on 4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon osoitetaan 3 miljoonan euron määräraha. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan on sama kuin vuonna 2017 eli noin 29 miljoonaa euroa. Kunnille maksettaviin korvauksiin laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin varataan 5,3 miljoonan euron määräraha.

Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon käytetään 287,5 miljoonaa euroa. Se on 105 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Lisäys johtuu pääosin valinnanvapauspiloteille esitetystä 100 miljoonan euron määrärahasta. Kuntien peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetut valtionosuudet sisältyvät valtiovarainministeriön määrärahoihin ja ovat vuonna 2018 noin 8,46 miljardia.

Nuorten palveluja sosiaali- ja terveydenhuollossa uudistetaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palveluja uudistetaan nuorisotakuun mukaisesti. Toimintaan osoitetaan 1 miljoonaa euroa. Lisäksi hyvinvointi- ja terveys -kärkihankkeisiin osoitetaan 51 miljoonaa euroa vuodelle 2018. Se on 0,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Kärkihankkeet sisältävät muun muassa palveluseteli- ja perustulokokeilut, asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentamisen arvioinnin, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman, ikäihmisten kotihoitoa kehittävän ja kaikenikäisten omaishoitoa vahvistavan hankkeen, terveyttä ja hyvinvointia edistävän ja eriarvoisuutta vähentävän hankkeen sekä osatyökykyisten työllisyyttä edistävän hankkeen.

Sote-uudistus ja palveluiden digitalisointi

Sote-uudistuksen valmisteluun ja tukeen kohdennettava rahoitus kuuluu valtiovarainministeriön määrärahoihin, joita ministeriöt käyttävät yhteisesti.  Sote- ja maakuntauudistuksen kansalliseen tukeen, julkisen hallinnon ja palveluiden digitalisointiin sekä maakuntien ja kansallisten palvelujen edellyttämiin ICT-investointeihin varataan vuodelle 2018 yhteensä 180,5 miljoonan euron määräraha.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiselle kohdennetaan 35 miljoonaa euroa. Lisäksi sosiaalialan osaamiskeskusten rahoitusta korotetaan 1 miljoonalla eurolla. Tällä turvataan sosiaalialan kehittämistä sote-muutoksessa.

Veteraaneille tukea usein eri tavoin

Veteraanien tukemiseen varataan 181,2 miljoonaa euroa. Määrärahoista kohdentuu 88 miljoonaa sotilasvammakorvauksiin, 40 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin ja 12,6 miljoonaa euroa rintamalisiin sekä 32,7 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen.

Sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen varataan 6,7 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon varataan 1,3 miljoonaa euroa.

Lisäksi virolaisten vapaaehtoisten rintamasotilaiden rintama-avustus korotetaan 590 eurosta 2 000 euroon.

Lomitustoiminta ja sijaisapu

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenevat 15,3 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja ovat 163 miljoonaa euroa. Vähennys johtuu tarvearvion muutoksesta. Lomituspalvelujen hallintomenoihin kohdennetaan 16,1 miljoonan euron määräraha. Tämä sisältää maatalousyrittäjien jaksamisen tukemiseen kohdennetut 1 miljoonaa euroa. Lisäys liittyy maatalouden kriisipakettiin. Lisäksi lomituksen sijaisavun maksualennuksen osittaiseen jatkamiseen kohdennetaan 1 miljoonaa euroa.

Lautakuntien yhdistäminen

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ja Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta yhdistetään Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnaksi. Lautakunnalle osoitetaan 1,4 miljoonan euron lisämääräraha valitusmäärien kasvun johdosta.

Avustukset yhteisöille ja säätiöille

Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen kohdennetaan 358 miljoonan euron määräraha.

Lisätietoja  

Osastopäällikkö Kirsi Varhila, p. 0295 163 338 (sote-uudistus)  
Osastopäällikkö Outi Antila, p. 0295 163 164 (sosiaalivakuutus)
Osastopäällikkö Liisa-Maria Voipio-Pulkki, p. 0295 163 382 (sosiaali- ja terveyspalvelut, hyvinvointi ja terveys)
Johtaja Minna Saario, p. 0295 163 146 (sote-uudistus ja palveluiden digitalisointi)
Talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (talousarvio)
Taloussuunnittelupäällikkö Tomas Forsström, p. 0295 163 563 (virastot ja laitokset)
Neuvotteleva virkamies Mikko Nygård, p. 0295 163 291 (sosiaali- ja terveysasiat, kuntien valtionosuudet)
Finanssisihteeri Marianne Koivunen, p. 0295 163 573 (sosiaalivakuutus)
Hallitusneuvos Anne Kumpula, p. 0295 163 705 (valinnanvapauspilotit)
Ylitarkastaja Satu Seikkula, p. 0295 163 234 (kärkihankkeet)
Neuvotteleva virkamies Minna Liuttu, p. 0295 163 582 (sosiaalivakuutus)
Neuvotteleva virkamies Susanna Grimm-Vikman, p. 0295 163 172 (sosiaalivakuutus)
Sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Kari Synberg, p. 0295 163 106
Sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Niina Perälä, p. 0295 163 107
Perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Hanna-Maija Kause, p. 0295 163 109
Perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Riikka Pirkkalainen, p. 0295 163 110

Muualla verkossa

Hallituksen esitys vuoden 2018 talousarvioksi (VM)

Tiedotetta muokattu 22.9. klo 9: Neurotutkimuskeskuksen nimi muutettu neurokeskukseksi.